Suomenmaa: Maahanmuutto- keskusteluun faktoja

Suomenmaa: Maahanmuutto- keskusteluun faktoja 4.5.2010

Kreikan rahoituskuvioiden hallitessa iltapäivälehtien uutisotsikoita on hyvä ylläpitää toista edelleen ajankohtaista aihetta. Maahanmuuton ympärillä pyörivässä keskustelussa keskusta on pysynyt asiallisella linjalla. Tuon linjan sisältö on kuitenkin jäänyt monelle epäselväksi. Yksi syy tähän on varmasti keskustelun vaikeus.

Vaaditaan rasismivapaata keskustelua aiheesta, joka on erityisen herkkä rasismille. Mitä siis voi sanoa olematta rasisti? Keskustelun rasistiseksi leimaaminen ei ainakaan helpota asiaa.

Rasistisia kommentteja viljelevät turvautuvat useasti puutteelliseen tai jopa virheelliseen tietoon. Lisäksi käytetään asiayhteydestään irrotettuja faktoja. Jos lukijalla tai kuuntelijalla ei ole parempaa tietämystä aiheesta, on hänen vaikea torjua tai edes huomata rasistisia väitteitä, jotka eivät ole erittäin voimakkaita.

Kaikista rasistisimmat kommentit ovat luonnostaan luotaantyöntäviä ja helposti poistettavia esimerkiksi keskustelupalstoilta.

Mitä asialle voisi sitten tehdä? Maahanmuuttoon liittyvää tietoutta on kyllä olemassa. Sitä on jopa ilmaiseksi saatavilla internetissä. Tieto on kuitenkin hajallaan. Siksi ihmisen kynnys valistaa itseään nousee liian korkeaksi.

Valistus on rasistiksi syyttämistä tehokkaampi keino hillitä kommentteja. Näin ei työnnetä pois asiallisia keskustelijoita ja rasistiset kommentit jäävät tyhjän päälle.

Eri ministeriöistä on valmistunut ja valmistumassa erinäisiä hankkeita, joissa maahanmuuttoon liittyviä asioita on käsitelty. Tuloksien taustana olevat faktat eivät kuitenkaan näy mediassa. Iltapäivälehdet eivät ole toimiva keino jakaa tietoa maahanmuutosta.

Keskustan on aika ottaa paikkansa sivistystoiminnassa. Kannustankin kaikkia perehtymään tähän aiheeseen kunnolla. Löydettyänne tilastoja tai analyysejä aiheesta jakakaa ne muille. Voisikohan esimerkiksi Kohtaamoa hyödyntää tiedon keräämiseen yhteen paikkaan?

Kun faktat on saatu haltuun, on aika lähteä jakamaan niitä. Aina kun huomaa virheellistä tietoa tulee se korjata. On se sitten internetissä tai paikallislehdessä. Erityisen tärkeää on paljastaa virheelliseen tietoon perustuvat mielipiteet siellä missä ne esiintyvät ja mahdollisuuksien mukaan tarjota vaihtoehtoa rasistiselle päätelmälle.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) hämmästeli maanantaina Kymen Sanomissa netissä tapahtuvaa herjaamista ja kiusaamista. Hänen esityksensä keskustelupalstojen päätoimittajista karsisi kyllä rasistisia kommentteja, mutta mitä muita vaikutuksia sillä olisi?

Mielestäni asiaa kannattaakin lähteä tarkastelemaan keskustelupalstojen luonteen kautta. Ovatko keskustelupalstat lähempänä torilla tapahtuvaa kohtaamista, kuten Suomi 24:n toimitusjohtaja Pasi Ilola asian näkee Kymen Sanomissa? Vai onko kyse sanomalehden mielipideosastoon verrattavasta foorumista?

Entä miksi torilla puhumista ei valvota, kun taas lehteen ei päästetä mitä tahansa? Kiihotus kansanryhmää vastaan on kuitenkin rikos molemmissa tapauksissa.

Keskustelupalstojen ennakkosensuurista seuraa mielestäni myös asiallisten viestien sensurointia. Valinnat tekee ihminen ja virheitä tapahtuu. Eli myös asiallinen keskustelu vaikeutuu. Toisaalta keskustelupalstoja on netissä valtavasti ja kuka tahansa voi sellaisen perustaa. Todennäköisyys, että asiallinen viesti ei saisi näkyvyyttä, on siis melko pieni.

Jos tilannetta vertaa aikaan ennen netin mahdollisuuksia, eivät mahdollisuudet tiedon välitykseen olisi varmasti ainakaan huonontuneet. Lopulta kyse on kuitenkin siitä, mielletäänkö keskustelupalstalle kirjoittavat itseään ilmaisevina ihmisinä vai keskustelun sisällön tuottajina. Onko vastuu itseään ilmaisevalla vai keskustelun julkaisijalla?

Jos maahanmuuttokeskustelu pääsee lähtemään käsistä, on siitä luvassa paljon vakavampia yhteiskunnallisia seuraamuksia kuin pakolaiskiintiöiden muuttaminen.

Mikko Parkkila

KOL:n liittohallituksen varajäsen