Verkkouutiset: Kerjäläiset yritetään häätää maasta

Verkkouutiset, pääkirjoitus: Kerjäläiset yritetään häätää maasta 1.5.2010

Yhtä varmasti kuin muuttolinnut, myös Romanian romanit saapuvat kevään tullen Suomeen. Heitä kyyköttää kerjäämässä katujen varsilla ja ostoskeskuksien liepeillä aina vain edellisvuotta lukuisampana joukkona. Romanikerjäläiset eivät enää ole vain pääkaupunkiseudun epätoivottu koristus, vaan heitä näkee jo maaseutukaupungeissakin.

Lehtien mielipidesivuista ja Internetin keskustelupalstoista päätellen vain harvat suomalaiset hyväksyvät romanien harjoittaman ammattimaisen kerjäämisen eurooppalaisuuteen kuuluvana ilmiönä. Tällaista eurooppalaisuutta Suomeen ei haluta. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan "iholle käyvät "kerjäläiset vaikuttavat haitallisesti kansalaisten asenteeseen kaikkia maahanmuuttajia kohtaan.

Työttömänä esittäytyvän suomalaisen tai laitapuolen kulkijan pyyntöön eurosta tai parista "bussilippuun" tai reilusti tunnustettuun tuoppiin ei suhtauduta yhtä torjuvasti kuin myös EU-kansalaisiin kuuluvien romanien katukerjäämiseen: maanmiehelle löytyy useimmiten lantti tai pari rohkaisevalla toivotuksella säestettynä.

Tämän kevään ilmiö on Romanian romanien jättämien turvapaikkahakemusten määrän voimakas lisääntyminen: niitä jätettiin huhtikuun aikana pari kappaletta enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. EU-kansalaisina he eivät saa turvapaikkaa, mutta voivat asua vastaanottokeskuksissa ja saada toimeentulotukea hakemusten käsittelyajalta.

Jos rahan hankkiminen on Suomessa olon pääasia - niin kuin näyttäisi olevan - kannattaa ottaa pelkkä toimeentulotuki, koska se on yli kolminkertainen ruokapalvelulla varustetussa keskuksessa asumiseen verrattuna. Viime vuonna EU-kansalaiselle annetun kielteisen turvapaikkapäätöksen tekeminen kesti noin kolme viikkoa. Sen jälkeen EU-romanikin voi saada turvapaikkatukia vielä kuukauden ajan.

Katukaupittelu - jota maahan tulleet romanit myös harrastavat kiusaksi asti - ja kerjääminen eivät ole lainvastaista toimintaa, ellei niihin katsota liittyvän häiritsevää toimintaa. Lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi tehneen kansanedustaja Juha Hakolan (kok.) mukaan poliisi ei voi nykyisellään puuttua "passiiviseen" kerjäämiseen.

Järjestyslain perusteella puuttumiseen tarvitaan järjestyksen häiritseminen ja turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla. Jos kerjääminen olisi yksiselitteisesti kiellettyä, poliisi voisi kehottaa torkkuvaakin kerjäläistä poistumaan paikaltaan ja sakottaa häntä. Riittävästi hanttiin panevan kerjäläisen voisi pidättää, mikä epäilemättä ainakin häiritsisi bisneksentekoa.

Romanian romanien kerjäämiseen voi liittyä myös organisoitua rikollisuutta, jossa valtaosa katukerjäläisten tienesteistä - toimeentulotuki mukaan lukien - päätyy lähtömaassa komeasti asustelevien "linnaparonien" kassakaappeihin. Ainakin osan Suomessakin olevista kerjäläisistä epäillään olevan kaduilla vastoin omaa tahtoaan.

Hallituksen ratkaisu asiaan on eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jonka mukaan EU:n kansalainenkaan - käytännössä romanialaiset ja bulgarialaiset - ei enää kuuluisi turvapaikkaetuuksien piiriin sen jälkeen kun hän on saanut tiedoksi kielteisen päätöksen hakemukseensa.

Poliisi ja maahanmuuttoviranomaiset ovat yhdessä valmistelleet hakemusten käsittelyn nopeuttamista niin, että koko prossessi voitaisiin hoitaa muutamassa päivässä. Nopeudesta ei kuitenkaan olisi hyötyä, jos päätöksen tiedoksiannon jälkeistä etuuskaikaa ei lyhennettäisi.

Nykysäännösten mukaan unioni kansalaiselle on oikeus saada vastaanottopalveluja - ruokaa, majoitusta ja toimeentulotukea - vielä 30 päivää päätöksen tiedoksiantamisesta.

Lakiesityksensä perusteluissa noin viikkoon supistuvat vastaanottopalvelut tekevät Suomesta selvästi nykyistä vähemmän halutun paikan EU-maista tuleville kerjäläisille ja kaupustelijoille. Ehkä sitä kannattaa kokeilla ennen kerjäämisen täyskieltoa. Sitä kun ei voi kohdistaa tietyn maan kansalaisiin tai yksittäiseen kansanryhmään, vaan sen olisi koskettava kaikkia - myös suomalaisia itseään.