YLE: Pakolaiset joutuvat odottamaan turvapaikkapäätöstä liian kauan

YLE Turku: Pakolaiset joutuvat odottamaan turvapaikkapäätöstä liian kauan 6.5.2010
Sisäasiainministeriön tiedote: Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Oleskeluluvan saaneiden päästävä osaksi suomalaista yhteiskuntaa
Puhe kokonaisuudessaan: Kansliapäällikkö Viljanen Turun vastaanottokeskuksen 20-vuotisjuhlassa

Pakolaiset joutuvat odottelemaan turvapaikkapäätöstä liian kauan, väittää sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Viljanen puhui Turussa SPR:n vastaanottotoiminnan 20-vuotisjuhlissa torstaina.

Kansliapäällikkö Viljanen rohkaisi kuntia ottamaan vastaan oleskeluluvan saaneita. Viljasen mielestä yhteiskunnan kulut kasvavat, kun luvan saaneita joudutaan pitämään vastaanottokeskuksissa. Samalla kotoutuminen saattaa vaikeutua. Parhaillaan noin 500 oleskeluluvan saanutta joutuu odottamaan vastaanottokeskuksessa pääsyä normaaliin elämään.

- Vastaanottokeskuksia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen ja niissä alkaa helposti syrjäytyvä kehitys. Kuntien tulisi nähdä myös oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat myös voimavarana, joka säilyttää kunnat elävinä, Viljanen sanoo.

Asenteet pakolaisia kohtaan ovat kiristyneet

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa on yli 15 miljoonaa pakolaista. Kun mukaan lasketaan maan sisäiset pakolaiset, nousee luku yli 42 miljoonan. Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula muistuttaa, että reollistuneisiin maihin saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrissä ei viime vuosina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Silti ilmapiiri on mm. Suomessa kiristynyt.

- Asenneilmapiirin kiristymisellä on tietysti liittymäkohtia Suomen talouskehitykseen, työttömyyteen ja tiettyjen väestönosien syrjäytymiseen, mutta enemmän asiassa on kyse lähes globaalista asenneilmapiirin kiristymisestä. Nykytilanteessa on yhtymäkohtia 1990-luvun alun asenneilmapiiriin. Kun taloudellinen taantuma ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu osuvat samaan vaiheeseen, kiristyvät asenteet, Kumpula jatkaa.

Pakolaisten vastaanottotoiminta on Suomessa käytännössä alkanut vasta 20 vuotta sitten. Toiminta toteutettiin valtion ja Suomen Punaisen ristin yhteistyönä.

_______________________________________________

Sisäasiainministeriön tiedote: Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Oleskeluluvan saaneiden päästävä osaksi suomalaista yhteiskuntaa

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen on huolissaan vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa odottavista jo oleskeluluvan saaneista henkilöstä.

- Nykytilanteen keskeinen ongelma on, että vastaanottokeskuksissa joudutaan odottamaan liian pitkiä aikoja kuntapaikkaa. Parhaillaan noin 500 oleskeluluvan saanutta joutuu odottamaan vastaanottokeskuksessa pääsyä normaaliin elämään. Oleskeluluvan saaneen kannalta on välttämätöntä, että hän mahdollisimman pikaisesti pääsee aloittamaan itsenäisen elämän ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi tänään puhuessaan Turun vastaanottokeskuksen 20-vuotisjuhlassa.

Kansliapäällikkö Viljanen rohkaisi kuntia ottamaan vastaan oleskeluluvan saaneita. - Yhteiskunnalle kulut kasvavat, kun luvan saaneita joudutaan pitämään vastaanottokeskuksissa ja samalla kotoutuminen saattaa vaikeutua, kansliapäällikkö totesi. Vastaanottokeskuksia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen ja niissä alkaa helposti syrjäytyvä kehitys. Kuntien tulisi nähdä myös oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat myös voimavarana, joka säilyttää kunnat elävinä. Viljanen muistutti, että kyse on myös Suomen kansainvälisistä velvoitteista antaa kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville ja huolehtia pakolaisten hyvästä kohtelusta.

Kansliapäällikkö kiitti puheessaan Suomen Punaista Ristiä hyvästä työstä vastaanottokeskustoiminnan käytännön työssä. Punainen Risti on alusta asti ollut vahvasti mukana vastaanottokeskustoiminnassa ja sen kehittämisessä.

Vastaanottotoiminta on Suomessa käytännössä alkanut vasta 20 vuotta sitten. Toiminta toteutettiin valtion ja Suomen Punaisen ristin yhteistyönä. Toiminta aloitettiin käytännössä tyhjästä ja vastaanottotyölle luotiin nopeasti perusperiaatteet ja toimintamallit. Suomen Punainen Risti järjestää Turussa vastaanottotoiminnan 20-vuotisjuhlan 6.5.2010. Sisäasiainministeriö onnittelee lämpimästi Suomen Punaisen Ristin vastaanottotoimintaa ja Turun vastaanottokeskusta. Vastaanottotoiminta on ollut korkeatasoista ja kyennyt nopeisiin toiminnan muutoksiin.

_______________________________________________

Puhe kokonaisuudessaan: Kansliapäällikkö Viljanen Turun vastaanottokeskuksen 20-vuotisjuhlassa

Hyvät juhlavieraat/ Ärade festpublik

Olen iloinen saadessani tuoda sisäasiainministeriön tervehdyksen 20 vuotta täyttävälle Suomen Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskukselle.

Jag ber att få framföra inrikesministeriets hälsning till Åbo förläggning som drivs av Finlands Röda Kors och som nu fyller 20 år.

Vastaanottotoiminta on Suomessa käytännössä alkanut vasta 20 vuotta sitten. Toiminta toteutettiin valtion ja Suomen Punaisen ristin yhteistyönä. Toiminta aloitettiin käytännössä tyhjästä ja vastaanottotyölle luotiin nopeasti perusperiaatteet ja toimintamallit. Sisäasiainministeriö onnittelee lämpimästi Suomen Punaisen Ristin vastaanottotoimintaa. Se on ollut korkeatasoista ja kyennyt nopeisiin toiminnan muutoksiin.

Ennen vuotta 1990 turvapaikkapolitiikkaa ja vastaanottotoimintaa ei varsinaisesti ollut, oli tosin joitakin pakolaisryhmiä. Suomeen saapui jo 1920 ja -30 luvuilla noin 30 000 pakolaista Neuvostoliitosta. Sen jälkeen 1970 -luvulla maahamme saapui ensin chileläisiä ja sitten vietnamilaisia pakolaisia. Turvapaikanhakijoiden määrä oli tuolloin, ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä vähäinen. Somalian ja entisen Jugoslavian tapahtumat toivat Suomeen 1990-luvun alusta noin 3000 turvapaikanhakijaa vuosittain. Ja tuli tarve vastaanottotoiminnan varsinaiseen organisointiin ja ammatillistamiseen.

Turvapaikanhakijat tulivat maahamme sodan keskeltä tyhjin käsin, omaisuus oli jäänyt kotimaahan eikä toimeentulomahdollisuuksia ollut. Suomessa elettiin myös tuolloin vaikeaa lamaa ja työttömyys oli korkealla. Tulijat piti majoittaa ja ruokkia. Apuun kutsuttiin Suomen Punainen Risti, jolla katastrofijärjestönä oli kokemusta ja osaamista suojaa ja turvaa tarvitsevien ihmisten avustamisessa.

Jo 1.1.1990 Punainen Risti avasi vastaanottokeskuksen Helsingin Metsälässä sijainneessa Kauko-Kiito Motellissa. Vuoden loppuun mennessä oli eri puolilla Suomea jo 12 Punaisen Ristin ylläpitämää vastaanottokeskusta. Vastuun turvapaikanhakijoiden vastaanotosta katsottiin kuitenkin kuuluvan ensi sijassa julkiselle sektorille, jonka ylläpidettäväksi suurin osa keskuksista siirtyi jo seuraavana vuonna. Kun tulijamäärät 2008 loppukesästä taas kerran yllättäen nousivat, tarvittiin taas Punaisen Ristin apua. Valtio ja Punaisen Risti solmivatkin jo vuonna 1998 pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvän puitesopimuksen. Sopimus sisältää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ylläpidon ja viranomaisten avustamisen odotettua suurempien pakolaismäärien vastaanotossa.

Vastaanottokeskusten sijoittaminen eri puolelle maata tarkoittaa myös sitä, että suuri osa suomalaisista on saanut kosketuksen turvapaikkaa hakeneisiin eri maista ja mantereilta tulleisiin ihmisiin ja heidän kulttuureihinsa. Koko vastaanottojärjestelmä työllistää huomattavan määrän suomalaisia ja maahanmuuttajia, usein alun perin juuri turvapaikanhakijoina tulleita suomalaisia. Turvapaikanhakijat käyttävät vastaanottokeskuspaikkakunnan palveluja hankkimalla ruokansa, vaatteensa ja muut päivittäiset tarvikkeensa niistä. Vastaanottokiinteistöjen myötä paikkakunnalle tulee myös vuokratuloja. Valtio ja kunnat ovat saaneet näin useita käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi muuttuneita tiloja uudelleen käyttöön. Useat yksiköthän toimivat entisissä sairaala- tai päihdehuoltolaitosten tiloissa. Nopeasti käyttöön saaduissa tiloissa on ollut paljon myös erilaisia majoitusliikkeitä, jotka ovat olleet tilapäisesti laman vuoksi vajaakäytössä. Vastaanottotoiminta tuo näin kuntiin yli 100 miljoonan euron vuositulot.

Vastaanottokeskukset tekevät myös paikkakunnalla aktiivista tiedottamistyötä sekä rasismin ja syrjinnän vastaista ehkäisytyötä, johon myös keskuksen asukkaat osallistuvat. Turvapaikanhakija saa tehdä työtä oltuaan 3 kk maassa, joten monet kausityövoimaa tarvitsevat alat ovat saaneet heistä helpotusta työvoiman tarpeeseensa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottotyössä on juuri koettu hallitusohjelman mukainen mittava uudelleen organisointi, joka alkoi maahanmuuttoasioiden keskittämisellä sisäasiainministeriöön 1.1.2008 ja saatettiin loppuun viime vuoden päättyessä, jolloin vastaanottokeskusten ohjaus siirrettiin ministeriöstä Maahanmuuttovirastoon ja sinne perustettiin uusi tulosyksikkö tähän tarkoitukseen. Muutoksella tavoitellaan koko turvapaikkaprosessin tehokkuutta, jota edesauttaa turvapaikanhakijoiden tarkoituksenmukainen sijoittaminen vastaanottokeskuksiin ja se, että yksi taho ohjaa koko prosessia.

Helt nyligen genomfördes en omfattande omorganisering av mottagandet av asylsökande i enlighet med regeringsprogrammet. Omorganiseringen började med att migrationsfrågorna koncentrerades till inrikesministeriet den 1 januari 2008 och den slutfördes vid slutet av förra året då styrningen av förläggningarna överfördes från ministeriet till Migrationsverket där man inrättade en ny resultatenhet för detta ändamål. Målet med ändringen var att effektivisera asylprocessen. Till detta bidrar att asylsökande placeras på förläggningar på ett ändamålsenligt sätt och att en instans styr hela processen.

Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin tämän hetkisen tilanteen, jossa monet jo oleskeluluvan saaneet joutuvat odottamaan kuntiin pääsyä vastaanottokeskuksissa liian pitkiä aikoja. Tämä ei ole hyväksi yksilölle eikä yhteiskunnalle. Oleskeluluvan saaneen kannalta on välttämätöntä, että hän mahdollisimman pikaisesti pääsee aloittamaan itsenäisen elämän ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunnalle vastaanottotoiminnan kulut kasvavat, kun luvan saaneita joudutaan pitämään vastaanottokeskuksissa ja samalla kotoutuminen saattaa vaikeutua. Vastaanottokeskuksia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen ja niissä alkaa helposti syrjäytyvä kehitys. Kuntien tulisi nähdä oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat myös voimavarana, joka säilyttää kunnat elävinä. Kyse on myös Suomen kansainvälisistä velvoitteista antaa kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville ja huolehtia pakolaisten hyvästä kohtelusta

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa on noin 500 henkilöä odottamassa pääsyä normaaliin elämään, odottamassa kuntiin pääsyä. Oleskeluluvan saanut voi kuitenkin hakeutua itsenäisesti, mihin tahansa kuntaan. Usein tämä itsenäinen muutto tyssää vuokra-asunnon löytämiseen tai takuuvuokran suuruuteen. Muutamissa vastaanottokeskuksissa onkin otettu käyttöön vuokratakuumenettely, jossa vastaanottokeskus sitoutuu maksamaan takuuvuokran. Tavoitteena on saada käytäntö laajemmin käyttöön. Tämä on oleskeluluvan saaneiden oman aktiivisuuden tukemista, jotta vastaanottokeskuksissa ei jouduta viettämään turhaan aikaa, kun jo voitaisiin kotoutua normaaliin elämään. Vetoan tässä yhteydessä kaikkiin kuntiin, jotta jo oleskeluluvan saaneita otettaisiin kuntiin vastaan aktiivisesti. Ymmärrän kuntien taloudellisen tilanteen, mutta valtio on pyrkinyt tulemaan vastaan muun muassa korottamalla laskennallisia kuntakorvauksia. Elinkeino- ja ympäristökeskusten tämän vuoden tulostavoitteissa on painotettu kuntapaikkojen saamista.

Monet turvapaikanhakijoista ovat joutuneet kidutetuksi tai heillä on traumaattisia kokemuksia. ja he tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Lasten tulee saada peruskouluopetusta ja aikuiset tarvitsevat mielekästä tekemistä. Vastaanottotyön keskeisenä päämääränä onkin ollut alusta saakka asiakkaiden elämänhallinnan säilyminen turvapaikkapäätöksen odotusaikana. Kaikkea tätä ohjaamaan tarvitaan erilaisen koulutuksen saaneita ammatillisesti toimivia työntekijöitä. Kahdella peräkkäisellä laadun kehittämishankkeella vuosina 2008 ja 2009 on yhteistyössä vastaanottokeskusten henkilökunnan, hallinnon ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tuotettu laatukäsikirjat sekä koko vastaanottotyöhön että erikseen yksin tulleitten alaikäisten vastaanottoon. Hankkeisiin saatiin Euroopan pakolaisrahaston rahoitusta.

Turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys annettiin Eduskunnalle kesäkuussa 2009. Selvityksen ehdotuksia lakimuutoksiksi käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Esityksessä ehdotettiin muutoksia ulkomaalaislakiin liittyen oikeuslääketieteellisiin ikätutkimuksiin, perhesiteen perusteella myönnettäviin oleskelulupiin ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen.

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat tällä hetkellä edelleen korkealla vaikka pienempiä kuin kahtena edellisenä vuonna. Erityisesti alaikäisten määrässä on tapahtunut selvää laskua. Tämän hetken tulijamäärät ennakoivat tämän vuoden tulijamäärän olevan noin 4000, kun tulijoita vielä viime vuonna oli noin 6000. Näistä ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä olisi noin 400.

Parin viime vuoden suuret turvapaikanhakijamäärät ovat vaikuttaneet siihen, että yleensä maahanmuutto ja vielä aivan erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotto on ollut suurennuslasin alla eri medioissa. Maahanmuutosta vastaavat viranomaiset ja erityisesti maahanmuutosta vastaava ministeri on joutunut ottamaan kantaa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyviin kysymyksiin, erityisesti sen kustannuksiin ja hakijoille maksettaviin etuuksiin. Kansalaisten verkkokirjoittelussa on esiintynyt paljon rasistisia sävyjä saaneita mielipiteitä. Onneksi on myös ollut asiallista, myönteistä ja vastaanottoa puoltavaa kirjoittelua.

Turvapaikanhakijoille maksettavan toimeentulotuen rakennetta muutettiin jo tämän vuoden helmikuun alusta siten, että tuen rahana maksettava osuus pieneni 70 %:iin ja hyödykkeinä annetaan 30 %. Taloudellisesta lamasta ja ehkä juuri sen myötä kiristyneistä asenteista huolimatta meidän tulee muistaa, että Suomi on sitoutunut Geneven pakolaissopimuksella kansainvälisen suojelun antamiseen sitä tarvitseville ja noudattamaan sopimuksen edellyttämää pakolaisten kohtelua. Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaaminen ovat edelleen vastaanoton keskeisiä tavoitteita.

Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja Turun vastaanottokeskus ovat olleet valmiita aloittamaan kehittämishankkeita, uutta toimintaa ja tarvittaessa laajentamaan yksikköä ja avaamaan sivupisteitä. Tästä kertoo myös se, että Pansion vastaanottokeskuksessa on toiminut vuodesta 2005 ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö kaikkein haavoittumalle turvapaikanhakijaryhmälle, ilman huoltajaa saapuneille alaikäisille lapsille. Alaikäisyksikkö toimii myös Turun sivupisteessä Punkalaitumella.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä arvo on ajatus yhteisvastuusta, joka ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin. Tätä ei tule unohtaa myöskään nykyisen yhteiskunnan luomissa tehokkuuspaineissa. Kvartaalitalous vaatii vastapainoa, unilukkaria, joka muistuttaa oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta.

Yhteisöt eivät saa lakata olemasta ja muuttua vain toisistaan piittaamattomiksi yksilöiksi.

Elämää on joskus verrattu aitajuoksuun. Joku kaatuu jo ensimmäisellä aidalla. Toinen menee autettuna yli. Kolmas pinkoo viimeiselläkin kuin ei mitään. Ja kun kaikki on ohitse, mietimme, kuinka nopeasti se menikään. Näissä juoksuissa tarvitsemme apua niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Toivotan Turun vastaanottokeskukselle onnea, iloa ja valoisia päiviä myös jatkossa. Kiitän henkilökuntaa tärkeästä ja arvokkaasta työstä. Erityisesti toivon, että valtion ja Suomen Punaisen Ristin sopimuksen mukainen varautuminen lyhyellä varoitusajalla tulevien turvapaikanhakijoiden majoittamisessa ja vastaanoton palveluiden järjestämisessä jatkuu yhtä hyvänä ja erinomaisena kuin tähänkin saakka.

Jag önskar Åbo förläggning all lycka och framgång också i fortsättningen. Jag tackar personalen för ett viktigt och värdefullt arbete.

I synnerhet önskar jag att staten och Röda Korset även fortsättningsvis kommer att ha den beredskap som anges i avtalet att inkvartera asylsökande som kommer med kort varsel och ordna service i samband med mottagandet.