YLE: Palasiko rasismi Joensuuhun?

YLE: Palasiko rasismi Joensuuhun? 5.5.2010

Studiotoimittaja
Joensuulle on jäänyt ikävä maine 90-luvulta, kun paikalliset skinijoukot tekivät useita maahanmuuttajiin kohdistettuja rikoksia. Kaupungissa ei haluta uudelleen rasismin leimaa, mutta valitettavasti tänä keväänä Joensuussa on tapahtunut useita maahanmuuttajien omaisuuteen kohdistettuja rikoksia. Hiljattain poliisi löysi rikostutkinnan yhteydessä teollisuusalueelta myös skinien kerhotilan. Joensuussa eilen vieraillut Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen on tietoinen tapauksista.

Ritva Viljanen
Kyllä olen ja emme tietenkään voi hyväksyä rasismia. Se on rikos suomalaisen lainsäädännön mukaan ja sille pitää laittaa täydellinen nollatoleranssi. Se on lainsäädännössä määritelty koventamisperusteeksi. Yhteiskunta on halunnut osoittaa, että se on erillinen rikosmuoto, josta tulee oma rangaistuksensa. Ja kyllä selvästi on havaittavissa, että tunnelmat ovat kiristyneet ja äänenpainot koventuneet. Jos näin jatketaan, niin tästä ei hyvä seuraa.

Toimittaja
Onko Joensuu mielestänne jotenkin poikkeuksellisen rasistinen kaupunki?

Ritva Viljanen
Aikoinaanhan Joensuussa oli erityisiä ongelmia, jotka nousi pintaan. Minun mielestä kaupunki on kuitenkin tehnyt hyvää työtä. Me ollaan täällä tutustuttu juuri hyväksyttyyn viime kuussa vahvistettuun kotouttamisohjelmaan, mikä minun mielestä on järkevä, korkeatasoinen. Toivon ja uskon, että niin tulee tapahtumaan myöskin, että kaupunginvaltuusto tulee sitä seuraamaan, että se oikeasti myöskin toteutuu, ettei se jää paperille. Minusta täällä on tehty hyvää työtä. Ongelmiin on tartuttu ja uskon, että nämä viimeaikaiset tapahtumat laitetaan täällä kyllä järjestykseen.

Toimittaja
Mitä mielestänne pitäisi tehdä nyt?

Ritva Viljanen
Kyllä Suomessa pitää kotouttaa ihmisiä paremmin. Meillä on ollut aika vähän maahanmuuttajia. Me ollaan hyvin suomalainen kansakunta ja me ei olla sillä tavalla totuttu kohtaamaan erilaisuutta ja me katsotaan asioita hirveen suomalaisin silmin. Me emme esimerkiksi kauhean paljon tunneta niitä ihmisiä ja heidän kulttuureitaan, mistä ihmiset tulee. Tiedättekö esimerkiksi, minkälainen on somalialainen kulttuuri? Mitä he syövät, minkälaisia juhlia, tapoja heillä on? Nyt meidän täytyy kansainvälistyä. Me ollaan osa kansainvälistä maailmaa ja sitä me halutaan olla. Ja tänä päivänä me tarvitaan muiden kulttuurien tulkkeja. Sitä paitsi meillä on myöskin paljon osaamista, jota me voidaan oppia niiltä ihmisiltä, jotka tulee tänne Suomeen, esimerkiksi vanhusten hyvästä kohtelusta, palveluista. Palvelukulttuuri on vielä kyllä Suomessa kehityksen alla.

Toimittaja
Tuliko Etnisten suhteiden neuvottelukunta Joensuuhun sen vuoksi, että Joensuulla on menneiltä vuosilta tämä rasistisen kaupungin maine, Ritva Viljanen?

Ritva Viljanen
Ei tultu missään tapauksessa, vaan valtakunnallinen Etnisten suhteiden neuvottelukunta pitää vuosittain yhden kokouksen alueella. Ja me ollaan kierretty nyt niitä alueita, missä meillä on alueellinen Etno. Täällähän toimii hyvä alueellinen Itä-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunta ja tultiin heitä tapaamaan. Meillä on heidän kanssa yhteinen kokous.

Toimittaja
Miltä tuntuivat nämä uutiset Joensuusta, viimeaikaiset uutiset näistä rasistisen kuuloisista rikoksista?

Ritva Viljanen
Tällaisia ei kuulu pelkästään siis Joensuusta, vaan kyllä me ollaan huolissaan siitä, että niitä kuuluu yhä enemmän joka puolelta Suomea. Rasististen rikosten määrä on Suomessa kasvanut nyt viime vuosina. Viharikokset ja rasismi netissä on liki räjähtänyt käsiin. Sitä ei voi määrällisesti kuvata, mutta sen havaitsee ja huomaa jokainen. Ja kun katsotaan viimeaikaisia asennetutkimuksia, esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan tekemää asennetutkimusta suomalaisten asenteista, kaikissa asennetyypeissä mittarit olivat kääntyneet negatiivisiksi. Helsingin Sanomat julkisti tutkimuksen tässä kuukausi sitten, että 60 prosenttia suomalaisista ei haluaisi maahanmuuttajia Suomeen. Nämä on minusta huonoja viestejä. Kannattaisi muistaa minusta se, että keskeiset osat suomalaista yhteiskuntaa ovat tuontitavaraa. Esimerkiksi meidän oikeuslaitos ei ole Suomessa keksitty, vaan se on Saksasta ja Ranskasta tänne tuotu. Meidän isot vaikuttavat yritykset Fazer, Sinebrychoff ja monet muut on tuontitavaraa. Meidän hallinto ei ole itsekseen täällä syntynyt, vaan se on venäläinen ja ruotsalainen tuontituote. Eli ei mekään olisi kehitytty Suomeksi ilman, että tänne olisi tullut jo aikoinaan maahanmuuttajia. Niin täytyy meidän nytkin ajatella.

Toimittaja
Suhtaudutaanko rasismiin mielestänne Joensuussa ja Itä-Suomessa riittävän vakavasti?

Ritva Viljanen
Kyllä minusta suhtaudutaan. Minusta tässä poliisi on ottanut tilanteen haltuun, mutta myöskin kaupunginjohto on selkeästi sanonut, että he ei hyväksy. Täällä suunnitellaan minusta ihan oikeita kotouttamisen ja hyvän yhteisen elon ja syrjinnän vastaisia toimia. Että minusta täällä ihan oikealla tavalla asioita edistetään. Että kyllä minusta suhtaudutaan vakavasti. Se on poikkeuksellista, että täällä on hyvin vähän maahanmuuttajia. Joensuun kaupungissa vain kaksi prosenttia, kun taas sitten suomalaiset näin isot kaupungit kuin Joensuukin yleensä on paljon monikulttuurisempia, joissa on enemmän maahanmuuttajia. Sitä varmaan Joensuussa myös täällä täytyy pohtia, että miksi se määrä on näin alhainen.

Toimittaja
Vaikka me asumme rajanpinnassa?

Ritva Viljanen
Voisi kuvitella, että siitä tulisi enemmän aktiviteettia tänne. Siitä erilaisuudesta syntyy myöskin sellaista innovatiivisuutta ja uutta työllisyyttä ja yritteliäisyyttä. Esimerkiksi Helsingin keskeinen kaupunkistrategia nojaa nimenomaan siitä, että Helsinki on arvioinut, että heille muuttaa seuraavan 20 vuoden aikana 130 000 ihmistä, joista 100 000 tulee olemaan maahanmuuttajia, ja rakentaa kaupungin kehittämisen hyvin paljon tällaiselle monikulttuuriselle kehittämiselle. Mutta uskon, että täälläkin, täällähän tehdään juuri sitä samaa työtä, mutta tällä hetkellä Joensuussa maahanmuuttajien määrä on varsin pieni.