Kirjoitin nyt vielä myynnissä olevaan lehteen Tiede 12/2010 Juuri nyt -jutun maahanmuuttoon liittyvistä tilastoista. Oli hämmentävää huomata, kuinka vähän maahanmuuton eri muotojen kustannuksista ja hyödyistä tiedetään.
Kyse ei ole ainoastaan siitä, että pakolaisista puhutaan valtamediassa hyssytellen, vaan siitä, että tutkimustietoa tai edes raakadataa analyysien pohjaksi ei oikein ole. Tähän kiinnitti joulun alla huomiota myös maahanmuuttoministeri Astrid Thors.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) mielestä ulkomaalaisten tekemiä rikoksia pitäisi tilastoida tarkemmin. Thors uskoo, että tilastoinnin myötä kuva ulkomaalaisten tekemästä rikollisuudesta selkiytyisi.Thorsin toiveeseen on helppo yhtyä. Vastaavasti eri pakolaisryhmien aiheuttamista kustannuksista veronmaksajille on erittäin vaikea saada kunnollista käsitystä. Ekonomisti Matti Sarvimäen lyhyessä johdatuksessa maahanmuuton taloustieteeseen maahanmuuttajat on kategorisoitu karkeasti OECD-maista tulleisiin ja muihin. Ei tietysti ihme, että OECD-maista tulleiden tulotaso vastasi suurin piirtein kantaväestön tulotasoa, kun muiden tulotaso oli huomattavasti pienempi. Suurin piirtein on kyse siis eroista työperäisen maahanmuuton ja pakolaisuuden välillä. Voisi veikata, että pakolaisryhmienkin välillä on melkoisia eroja. Toiset ryhmät integroituvat paremmin kuin toiset.
Mutta miksi näitä tilastoja pitäisi penkoa? Eikö sellainen vain lietso stereotypioita, vääriä yleistyksiä ja rasismia?
Ainakin perinteisesti rasismilla on tarkoitettu sitä, että yksilöitä kohdellaan eri tavoin riippuen siitä, mihin ryhmiin he kuuluvat. Rasismissa siis ei ole kysymys virheellisestä yleistämisestä, kuten usein luullaan. Ei kukaan tosissaan ajattele, että “kaikki ulkomaalaiset ovat varkaita”. Yhteiskunnallisesti merkittävää on sekin, jos ulkomaalaisten joukossa on suhteessa heidän väestöosuuteensa paljon syntyperäisiä suomalaisia enemmän varkaita. Tästä keskustelun ei pitäisi olla rasismia. Siitä on kyse vasta, jos tehdään deduktio: kansalainen / oleskeluluvan saanut ulkomaalainen henkilö X edustaa etnistä ryhmää R, joten hänelle eivät kuulu samat oikeudet kuin muille kansalaisille / ulkomaalaisille. (Käänteistä rasismia on, jos katsotaan, ettei joltakin ryhmältä voida edellyttää samaa kuin muilta.)
Aiheuttaako islam erityisen suuria taloudellisia ja kulttuurisia sopeutumisongelmia Suomessa? Tähän kysymykseen tunnutaan etsivän kovin teologisia vastauksia. Onko islam “oikeasti”, olemuksellisesti rauhanuskonto, jonka päälle on vain liimattu jihadia ja vihaa lännen arvoja kohtaan? Liittyvätkö sopeutumisongelmat ennemminkin siihen, että pakolaiset muslimimaista tulevat vain kaikkein köyhimmistä oloista?
Tieteen näkökulmasta tutkimusongelma ei ole kauhean haastava. Tavanomaisilla monimuuttujamenetelmillä pitäisi voida melko helposti selvittää, liittyvätkö erilaisten huonon sopeutumisen indikaattorimuuttujat taustamuuttujaan uskonto vai johonkin muuhun.Pakolaisten joukossa on sentään kielellisesti, ulkonäöltään ja lähtömaantaloudelliselta tasoltaan melko erilaisia muslimeja (Somaliasta, Irakista) kuten muualtakin.
Sama pätee myös kantaväestön rasistisiin asenteisiin. Kohdistuuko epäluulo sittenkin vain ihonväriin sanan rasismi alkuperäisessä merkityksessä, vai onko ennemminkin kyse “sivilisaatioiden konfliktista”? Jos suomalaiset todella karsastavat kaikkia ei-valkoisia ihmisiä, nepalilaisten tulisi valittaa rasistisesta kohtelusta yhtä paljon kuin somalialaisten ja irakilaisten. Tämänkin pitäisi olla helppo homma selvittää tilastollisesti, jos luotettavaa dataa olisi saatavilla.
Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus on suojella vainottuja. Nyt turvapaikkaa hakevia ihmisiä on moninkertaisesti tai monikymmenkertaisesti enemmän kuin niitä, joilla järjestelmän mukaan on turvapaikkaan todellinen oikeus. Työttömyysturvaa ja toimeentulotukia käyttävät väärin syntyperäiset suomalaisetkin, mutta yleensä erilaisten tukijärjestelmien tarkoitettuja käyttäjiä on sentään enemmän kuin niitä, joille järjestelmä ei ole tarkoitettu.
En ole nähnyt mitään selvitystä tai tutkimusta, missä olisi tarkasteltu turvapaikkajärjestelmää tavoitteellisena toimintana, jolla pyrittäisiin tiettyyn tulokseen, ja sitten verrattu erilaisia keinoja saavuttaa tuo tulos. Eikö tällainen tutkimusasetelma ansaitsisi rahoituksen?
[...]
Tekstit
