Mikael Jungner: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia

Mikael Jungner: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia (blogi) 4.12.2011

Maailmalla liikkuvat pääomien ja tavaroiden ohella myös ihmiset. Aiemmin kyse oli lähinnä turismista, opiskelusta tai halpatyövoimasta ja pakolaisista, joita ajoi muuttoon silkka hätä. Maamme järjestelmät ja asenteet onkin nykyisin viritetty toisaalta houkuttelemaan maahan turisteja euroineen ja toisaalta valvomaan, hallitsemaan ja rajoittamaan maahan pysyvämmin muuttavia. Jälkimmäinen toiminta lähtee oletuksesta että Suomi tekee maahanmuuttajille palveluksen päästäessään heidät tänne. Siksipä maahanmuuttajille asetetaan erilaisia tiukkoja ehtoja esimerkiksi työnteon osalta ja odotutetaan heitä hallintobyrokratian rattaissa jopa vuosikausia. Maahanmuuttaja törmää harvemmin asiakaslähtöisyyteen.

Maailma ympärillämme muuttuu. Tiedon vapaa kulku ja verkkotekniikan kehitys on nostanut yksittäisten osaavien ihmisten vaikuttavuuden ja työtehon monituhatkertaiseksi aiempaan verrattuna. Venäläisen Sergei Brinin puoliksi perustama Google on luonut 10 vuodessa maailmaan enemmän arvoa kuin yli 5 miljoonaisen Suomen kansan vuodessa kokoon saama bruttokansantuote. Vapautuneen maailmankaupan kaikkien vientimahdollisuuksien huomaaminen vaatii kohdemaan perusteellista tuntemusta. Esimerkiksi Yhdysvalloille on ollut suunnaton etu, että maasta löytyy kaikkien kansakuntien syntyperäisiä kansalaisia. Käytettävyys on nykyisin suurin menestystekijä palveluille ja tuotteille. Käytettävyys syntyy sitä paremmin, mitä monipuolisemmassa ja monikulttuurillisemmassa ympäristössä sitä kehitetään. Ei ole sattuma, että juuri Kalifornia on maailman vahvin alue käytettävyysosaamisessa tai että New York on nousemassa paikaksi jossa markkinointi, tietotekniikka ja kulttuuri kohtaavat.

Edellä kerrotuista syistä maailmalla on syntymässä tiukka kisa osaajista ja yrittäjistä. Tässä kisassa on kaksi osapuolta: maat joista muutetaan ja maat joihin muutetaan. Edelliset kuihtuvat ja jälkimmäiset kukoistavat. Sain juuri Facebookissa mainoksen, jossa Singapore lupasi 15 000 dollaria riihikuivaa, pääsyn paikallisten mobiiliosaajien ja pääomasijoittajien puheille sekä tietysti muuta tukea, jos muuttaisin ja perustaisin start upin Singaporeen. Aiemmin vastaava tarjous tuli Chilestä. Yhdysvaltain huippuyliopistot tarjoavat ilmaisia stipendejä maailman lahjakkuuksille. Kanada ottaa maahan 250 000 osaajaa joka vuosi. Maan tavoitteena on, että parinkymmenen vuoden päästä joka kolmas kanadalainen olisi muualla kuin Kanadassa syntynyt.

Suomenkin menestykselle maahanmuutto on välttämätöntä. Se lisäisi kotimarkkinoiden kysyntää, lisäisi vientiä, avaisi huikeasti osaamista ja intoa nopeasti ja edullisesti. Amerikkalainen tuttu professori oli vierailullaan kysynyt Helsingin Yliopiston luentosalissa, kuinka moni paikalla oleva haaveilee yrittäjyydestä. Muutama kymmenen kättä nousi monisatapäisessä salissa. Professori kysyi, kuinka moni Suomessa syntynyt oli valmis yrittämään. Käsiä nousi vain muutama. Maahanmuuttajista löytyy sitä riskinottoa, joka monelta suomalaiselta on ainakin tilapäisesti hukassa. Mikä parasta, voimakas maahanmuutto ratkaisisi maatamme uhkaavan ikääntymis- ja huoltosuhdeongelman kertaheitolla.

Suomi avaa ovensa humanitäärisistä syistä hätää kärsiville ulkomaalaisille. Tätä toimintaa on syytä jatkaa. Sen lisäksi on ryhdyttävä aktiivisesti ja päättäväisesti houkuttelemaan maahan osaavia ja yrittäjähenkisiä uusia kansalaisia. Kysyntää nimittäin maailmalla vielä riittää. Suvaitsevainen demokratiamme, jossa infrastruktuuri toimii, houkuttaisi taatusti lukemattomia venäläisiä, kiinalaisia tai muiden vielä kehittymättömien demokratioiden kansalaisia. Maassamme opiskeleville tuhansille ulkomaalaisille olisi samoin tein avattava mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää, jäädä maahamme vapaasti opiskelun jälkeen käyttämään osaamistaan isänmaamme hyväksi. Nythän opinahjoistamme valmistuneet EU:n ulkopuoliset opiskelijat pikemminkin ajetaan maastamme mahdollisimman nopeasti pois.

Suurin työsarka on tietysti asenteissa. Meidän on opittava elämään monikulttuurisessa maailmassa. Suomi tarvitsee lisää hindutemppeleitä, synagogia ja minareetteja. Englanti on nostettava hallinnonkin käyttökieleksi kotimaisten kieltemme rinnalle. Tarvitsemme ohjelmia, joilla houkutella yrittäjiä yrittämään Suomeen. Esimerkiksi Kanada tarjoaa vapaan pääsyn yrittäjille, jotka ovat valmiita sijoittamaan yritykseen, jonka pääkonttori on Kanadassa. Ikäluokkiemme rajusti pienetessä voimme toki sulkea opinahjoja, irtisanoa opettajia ja purkaa opetusjärjestelmäämme. Tai sitten tarjota vapautuvia tuhansia opiskelupaikkoja ulkomaalaisille, jotka jäisivät ainakin joksikin aikaa Suomeen valmistumisensa jälkeen. Edessä oleva tehtävä monikansallisen, monikulttuurisen, elinvoimaisen ja kukoistavan Suomen rakentamiseksi on mittava, mutta ei mahdoton. Perusteollisuutemme pohja on luotu aikanaan pitkälti saksalaisten, ruotsalaisten, englantilaisten, venäläisten ja norjalaisten maahanmuuttajien voimin. Reilut kymmenen vuotta sitten suomalaisista kaupoista saattoi löytää lappuja, joissa kerrottiin että kauppaan sai tulla vain tietty määrä venäläisiä kerrallaan. Tänään lähes kaikista suuremmista myymälöistä löytyy venäjänkieltä taitava myyjä.