Turun Sanomat: Suomi ei tilastoi maahanmuuttajien lapsia 2.12.2011
Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä kohoaa hieman yli viiteen prosenttiin, jos mukaan lasketaan toisen polven maahanmuuttajat. Laajamittainen maahanmuutto Suomeen on niin uusi ilmiö, että aihetta koskevia tilastopalveluja puuttuu. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toisen polven siirtolaisiksi tilastoidaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Tilastokeskus selvitti Turun Sanomien pyynnöstä toisen polven maahanmuuttajien määrän. Selvityksen mukaan Suomessa on runsaat 28 000 ihmistä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla sekä noin 97 000 henkilöä, joiden toinen vanhempi on ulkomaalaissyntyinen. Kansainväliset avioliitot ovat Suomessa yleisempiä kuin Ruotsissa.
– Ruotsiin on suuntautunut enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja pakolaisia. Suomeen taas on muutettu paljon avioliittojen takia, kertoo maahanmuuttoon perehtynyt uskontotieteen dosentti Tuomas Martikainen Helsingin yliopistosta.
Jos toiseen sukupolveen lasketaan myös kansainvälisistä avioliitoista syntyneet lapset, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen, kohoaa ulkomaalaistaustaisten osuus lähes seitsemään prosenttiin.
Maahanmuuttajien toinen sukupolvi on Suomessa vielä hyvin nuori. Valtaosa heistä on alle 20-vuotiaita.
– Ei ole ihme, että monikulttuurisista kouluista puhutaan nyt paljon. Seuraavaksi esiin tulee nousemaan saman joukon pärjääminen opiskelu- ja työelämässä, Martikainen ennakoi.
Viime vuoden lopussa Suomessa asui noin 248 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, mikä on 4,6 prosenttia väestöstä.