MTV: Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa

MTV: Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa 2.3.2015
Verkkouutiset: "Viime kädessä TE-toimisto harkitsee, minkätasoinen aasialainen kokki tarvitaan"
Verkkouutiset: Keskustakin luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta – tarpeetonta ja turhaa byrokratiaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkintaa pitäisi hänen mielestään väljentää tai poistaa se kokonaan.

Euroopan talousalueen ulkopuolelta tehtäviä rekrytointeja rajoitetaan tällä hetkellä niin sanotulla saatavuusharkinnalla. Sen mukaan työnantajan on pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa työvoimaa ole jo tarjolla.

Räsäsen mielestä turhan byrokratian karsiminen auttaisi niin yrityksiä kuin maahanmuuttajia.

– Tällä hetkellä lupaa pitää ensin hakea monelta luukulta ennen kuin pääsee töihin. Esimerkiksi monen yrityksen kannalta tilanne on hankala, jos töihin halutaan tiettyjä työntekijöitä.

Räsänen ei usko, että saatavuusharkinnan keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun muassa palkansaajajärjestöissä on pelätty.

Nykyinen hallitus linjasi vielä neljä vuotta sitten, että työvoiman saatavuusharkinta on syytä säilyttää ennallaan. Samalla hallitusohjelmaan kuitenkin kirjattiin, että säätelyä osittain purkaneen Ruotsin kokemuksia on syytä seurata.

Räsäsen mielestä on selvää, että Suomeen tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarvetta on bussinkuljettajille ja siivoojille. Tarvetta on Räsäsen mukaan niin matalamman kuin korkeammankin palkan aloilla.

________________________________________

Verkkouutiset: "Viime kädessä TE-toimisto harkitsee, minkätasoinen aasialainen kokki tarvitaan"

Kokoomus edistäisi työperäistä maahanmuuttoa luopumalla ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta.

Kokoomus edistäisi työperäistä maahanmuuttoa luopumalla ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Saatavuusharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoidessaan pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.

Ryhmäjohtaja Arto Satosen mielestä nykylainsäädäntö aiheuttaa monenmoista byrokratiaa ja hankaloittaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten yritysten mahdollisuuksia rekrytoida avainhenkilöitään. Viimekätinen päätösvalta on alueen TE-toimistoilla.

– Jokin aika sitten iso ravintolaketju halusi aasialaisen keittiön osaajia, mutta heillä oli vaikeuksia rekrytoida työvoimaa, koska tässä vedottiin saatavuusharkintaan ja siihen, että suomalaisiakin kokkeja on työttöminä. Viime kädessä siis TE-toimisto harkitsee, minkä tasoinen aasialainen kokki tarvitaan, Satonen kummastelee.

Kokoomus esittää ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista strategisessa hallitusohjelmassaan. Isoista puolueista myös keskusta esittää vastaavaa muutosta omassa vaaliohjelmassaan. EU-maiden sisällä työvoiman liikkuvuus on jo nykyisellään vapaata.

Venäläisosaaja joutui lähtemään

Satosen mukaan saatavuusharkinta on aiheuttanut ongelmia sesonkialoilla, kuten marjan- ja vihannesten viljelyssä. Saatavuusharkinta vie jo prosessina viikkoja ja voi olla, ettei oletettua kotimaista työvoimaa lopulta saadakaan.

– Voi olla, että kasvukausi on ehtinyt jo mennä merkittävästi ohi, ennen kuin saadaan työvoimaa. Vihannesala on yksi, jolta on tullut tällaista palautetta, Satonen kertoo.

TE-toimistot voivat nykylainkin puitteissa päättää tarveharkinnasta luopumisesta aloilla, joissa on selkeä työvoimapula. Käytännöt ja tulkinnat tästä kuitenkin vaihtelevat.

Satonen kertoo esimerkin myös pohjanmaalaisesta huonekalufirmasta, joka joutui luopumaan liukuhihnalla työskentelevästä venäläistyöntekijästään.

– Hän toimi lisäksi tulkkina ja hänellä oli omia asiakaskontaktejaan Venäjälle. Kun hänelle haettiin uutta työlupaa, sitä ei saatavuusharkinnan perustella kuitenkaan myönnetty, koska hänen työnsä oli pääosin kuitenkin tätä liukuhihnatyötä, johon on olemassa suomalaistakin työvoimaa. Samalla tämä firma menetti kuitenkin äärimmäisen tärkeän Venäjä-kontaktinsa, kertoo Satonen.

Imeekö Ruotsi osaajat?

Ruotsissa saatavuusharkintaa on ryhdytty purkamaan. Satonen pelkää, että maahanmuuttajataustaisia osaajia valuukin seuraavaksi Ruotsiin.

– Intialainen ICT-yrittäjä voi perustaa yrityksensä Ruotsiin, tuoda Intiasta mukanaan kolme avainkaveriaan sekä rekrytoida päälle ruotsalaisia. Suomessa hän voi kyllä perustaa yrityksen, mutta ei voi rekrytoida avainhenkilöstöään Intiasta, kuten vaikkapa diplomi-insinoöörejä tai ekonomeja, jos vastaavia on meillä työttöminä, Satonen huomauttaa.

Satonen ei usko, että tarveharkinnan poistaminen vaikeuttaisi suomalaisten työlllistymistä tai johtaisi halpatyövoiman rekrytointiin. Hän korostaa, että kaiken lähtökohtana on samanlaisten työehtojen noudattaminen. Satosen mukaan tähän liittyvään valvontaan on viime vuosina myös panostettu.

Satonen uskoo lisäksi, että lähtökohtaisesti työnantajat haluavat palkata suomalaista työvoimaa, jos sellaista on saatavilla:

– Eivät sairaanhoitopiirit tai kuntayhtymät palkkaisi filippiiniläisiä sairaanhoitajia, jos suomalaista työvoimaa olisi riittävästi tarjolla.

-----

Verkkouutiset: Keskustakin luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta – tarpeetonta ja turhaa byrokratiaa

Myös keskusta esittää vaaliohjelmassaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

Suurista puolueista ainakin keskusta ja kokoomus ovat valmiita luopumaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Linjaus löytyy molempien puolueiden strategisista vaaliohjelmista.

– Se tarveharkinta tuskin on enää tarpeen ja välttämättä enää tätä päivää. Meillä on nimittäin sellainen tuntuma, että joka tapauksessa suomalaiset työnantajat ja yrittäjät pyrkivät löytämään ensisijaisesti kotimaista työvoimaa, koska se on helpompaa ja toimivampaa, keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen perustelee.

Myös kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto Satonen arvostelee nykyistä lainsäädäntöä työvoiman saatavuusharkinnasta.

Saatavuusharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoidessaan pystyttävä osoittamaan, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.

Saatavuusharkinta aiheuttaa Tiilikaisen mukaan yrityksille turhaa viivästystä ja byrokratiaa esimerkiksi sesonkitöissä. Se voi estää myös yrityksiä saamasta osaavaa työvoimaa.

– Niillä reunaehdoilla, että suomalaisia työehtoja noudatetaan, näemme, että se on yksi tarpeettoman tai turhan byrokratian muoto, Tiilikainen arvioi.
Vanhasen kaudella yritys tyssäsi

Edellinen keskustajohtoinen hallitus yritti jo purkaa nykyistä lainsäädäntöä. Saatavuusharkinnasta asteittain luopuminen oli kirjattu Matti Vanhasen 2007 aloittaneen kakkoshallituksen ohjelmaan. Asiaa koskeva hallituksen esitys raukesi kuitenkin vaalikauden loppumetreillä, koska sitä ei ehditty käsitellä.

Vaalien 2011 alla SDP:n piiristä esitettiin tuolloin tähän liittyen kovaa kritiikkiä. Loppuiko keskustalta rohkeus?

– Tokkopa tuo oli meistä kiinni, Tiilikainen vastaa.

Tiilikaisen mielestä jälkiviisaus ei tässäkään kannata, vaan nyt on syytä katsoa eteenpäin:

– On monia asioita, missä on ollut hetki, jolloin niitä olisi voitu ajaa eteenpäin, mutta jotka sitten ovat syystä tai toisesta rauenneet.

Jyrki Kataisen vuonna 2011 aloittanut hallitus linjasi taas ohjelmassaan, että nykyinen työvoiman saatavuusharkinta säilytetään.

Tiilikainen ei lähde priorisoimaan, kuinka keskeinen tavoite saatavuusharkinnasta luopuminen on keskustan kokonaispaketissa seuraavaa vaalikautta koskien.

– Ei niitä tavoitteita voi panna tärkeysjärjestykseen. Tämä on yksi asia, jolla voidaan helpottaa osaavan työvoiman saantia, ryhmäjohtaja linjaa.