HS: Osa opettajista harkitsisi kiintiöitä

Helsingin Sanomat: Osa opettajista harkitsisi kiintiöitä 29.4.2012
Husein Muhammed, mielipide: Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita 1.5.2012

Osa pääkaupunkiseudun opettajista olisi valmis harkitsemaan maahanmuuttajien määrän rajoittamista kouluissa.

Tätä mieltä oli lähes kolmannes Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneista peruskoulun opettajista. Opettajien mielestä opettaminen vaikeutuu, jos oppilailla on paljon kielivaikeuksia.

"Äidinkieli muodostaa perustan kaikelle muulle oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaat eivät myöskään integroidu yhteiskuntaan, jos he kasautuvat yhteen ja samaan luokkaan tai kouluun", helsinkiläinen alakoulun opettaja kiteytti.

Opettajat pelkäävät myös, että suuri määrä maahanmuuttajia karkottaa suomalaistaustaiset oppilaat pois, jolloin koulujen erilaistuminen kiihtyy.

[...]

Kiintiöitä perusteltiin hieman yllättäen myös sillä, että monikulttuurisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan moninaisuuden olisi syytä näkyä kaikissa kouluissa.

"Ennen kaikkea jokaisessa koulussa tulisi olla maahanmuuttajataustaisia oppilaita. He ovat rikkaus, ja meillä on puolin ja toisin paljon opittavaa", vantaalainen alakoulun opettaja perusteli.


-----

Luonteva osa arkea

Maahanmuuttajien suuri määrä luokassa ei vaikuta oppimiseen, arvioivat helsinkiläisen Kallahden peruskoulun oppilaat. "Kaikki osaa suomea, ja jos joku osaa huonommin, käytetään elekieltä tai enkkua", kertovat lukioon tähtäävät kahdeksasluokkalaiset Anastasia Antonenko, Seynab Awed, Marika Virtakoski ja Sara Bekkouche.

[...]

___________________________________________


"Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita."

Helsingin Sanomat kertoi kaupunkisivuilla 29. 4. siitä, että osa opettajista harkitsisi enimmäiskiintiöitä maahanmuuttajaoppilaille. Aiemman tutkimuksen mukaan enemmistö vanhemmista pääkaupunkiseudulla kannattaa tällaisia kiintiöitä. Kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito on koulua aloittaessa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Myös kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäisiksi.

Maahanmuuttajatausta ei kuitenkaan ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan eikä juurikaan osaa kieltä.

Aiemmin Suomessa lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa panevat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

Oppilaiden sulkeminen pois koulusta siksi, "että koulussa on liikaa maahanmuuttajia" olisi yhtä väärin kuin jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sillä perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä. Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei kuitenkaan tiettävästi ole vastaavia kiintiöitä.

Jos kiintiöiden uskotaan olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös niihin kouluihin, joissa ei ole paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita vaan oppilaitoksia. Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

Husein Muhammed
oikeustieteen maisteri
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan varajäsen (vihr)