Yle: Islamista tullut nopeasti Suomen toiseksi yleisin uskontokunta 11.11.2015
Valtaosa tulijoista on tapamuslimeja. "Keskiketterääkin ovat nauttineet, mutta örveltämistä ei ole ollut", kerrotaan vastaanottokeskuksista.
Turvapaikanhakijoiden vuolas virta muslimimaista Suomeen on muutamassa kuukaudessa nostanut islamin maan toiseksi suurimmaksi uskontokunnaksi ortodoksien ohi.
Muslimeja on maassa nyt päälle 70 000, kun mukaan lasketaan maahantulijat viidestä yleisimmästä muslimimaasta. Luku ei ole virallinen, vaan Ylen tilastoista laskema siten, että Afganistanin, Irakin, Iranin, Somalian ja Turkin Suomessa vuoden 2014 lopussa asuneiden kansalaisten lukumäärään on lisätty samoista maista tänä vuonna tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä lokakuun lopussa.
Lisäksi nyt laskettu luku nousee koko ajan, sillä turvapaikanhakijoiden tulo on taas kiiihtynyt. Turvapaikanhakijoita on saapunut tänä vuonna jo 28 000, pääosa Irakista ja Afganistanista.
Ortodoksit putosivat kolmanneksi noin 61 000 jäsenellä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko ja Katolinen kirkko. Evankelis-luterilaisuus on edelleen ylivoimainen valtauskonto neljällä miljoonalla jäsenellä. Uskontokuntiin kuulumattomia on 1,3 miljoonaa.
Pieni osa kuuluu seurakuntaan
Turvapaikanhakijoita vastustavissa mielenosoituksissa on julistettu Suomen olevan matkalla kohti islamilaista helvettiä nykyisellä sallivalla linjallaan. Mutta minkä sortin muslimeja vastaanottokeskuksiin asettuneet turvapaikanhakijat, lähinnä irakilaiset, oikein ovat?
– Ei heitä voi sanoa kovan linjan muslimeiksi. Kutsuisin heitä pääosin tapauskovaisiksi, sanoo Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
– He ovat muslimeja, tavallisia muslimeja, ei ääri-islamilaisia, sanoo Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmi.
Tilastojen valossakin valtaosa tulijoista on maallistuneita muslimeita. Islamilaisiin seurakuntiin kuului 2014 reilut 12 000 jäsentä, mikä on vain murto-osa muslimimaista saapuneiden kokonaismäärästä.
Rukoushetkissä alle puolet
Joutsenon Kähkösen mukaan "asiakkaat" pitävät kyllä rukoushetkiään, mutta niissä käy alle puolet asujista.
– Nuoria miehiähän turvapaikanhakijat lähinnä ovat, jotkut tuntuvat nauttivan keskiketterääkin. Mutta ei siitä ole haittoja meille koitunut, Kähkönen kertoo.
Kähkösen mukaan turvapaikanhakijoiden juomatavat sijoittuvat suomalaisen ja keskieurooppalaisen tyylin välimaastoon.
– Örveltämistä ei ole meillä ollut, eikä poliisijuttuja alkoholin takia.
Nurmen mukaan turvapaikanhakijoiden alkoholinkäyttö on hyvin vähäistä ja osa viettää sangen länsimaalaistyyppistä elämää.
– Kyllä jotkut käyvät ravintoloissa, mutta eiväthän he ryyppää siellä, eivätkä muutenkaan. Jos vastaanottokeskuksen tiloihin sijoittaisi 600 suomalaista, niin meno olisi ihan toisenlaista, Nurmi sanoo.
Omaan käyttöön 3 euroa päivässä
Kähkönen huomauttaa, etteivät turvapaikanhakijoiden päivärahat edes riitä varsinaiseen juhlimiseen. He saavat ruuan ja majoituksen päälle käyttörahaa 93 euroa kuussa eli 3 euroa päivässä. Sillä saa ruokakaupan tarjoushäkistä kolme tölkkiä keskiolutta/päivä, eikä muuhun jää euroakaan.
Vertailun vuoksi: varusmiehen päiväraha on 5–12 euroa. Armeijan päivärahankin vähäisyyttä on valitettu aina.