HS: Etninen tausta ei määrää kouluvalintaa

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Etninen tausta ei määrää kouluvalintaa 13.1.2011

Maahanmuuton kiihtyessä on Suomessakin muutamissa suurimmissa kaupungeissa kehittymässä ei-toivottu ilmiö, jossa maahanmuuttajat sijoittuvat asumaan tietyille alueille.

Kehitys johtaa siihen, että näiden alueiden kouluissa maahanmuuttajien lasten osuus oppilasmäärästä kasvaa suureksi. Esimerkiksi Helsingin Malmilla yhden peruskoulun oppilaista jo yli puolet on taustaltaan maahanmuuttajia.

Helsingin Sanomien teettämän selvityksen mukaan (HS 10. 1.) yhä suurempi osa pääkaupunkiseudun väestöstä olisi jo valmis rajoittamaan maahanmuuttajalasten määrää kouluissa. Vantaalla 36, Espoossa 33 ja Helsingissä 29 prosenttia haastatelluista olisi valmis asettamaan rajan sille, kuinka suuri osuus koulun oppilaista saisi olla maahanmuuttajataustaisia.

Pääkaupunkiseudulla on myös runsaasti kouluja, joissa yksikään oppilaista ei ole taustaltaan maahanmuuttaja. Näissä kouluissa monikulttuurisuuteen oppiminen on vaikeata.

Perimmäinen syy maahanmuuttaja-alueiden syntyyn on kaupunkisuunnittelussa, joka on ohjannut vuokra-asuntotuotantoa tietyille alueille. Maahanmuuttajilla on harvoin mahdollisuus asettua vauraille pientaloalueille: yleensä asunto löytyy kaupungin vuokratalosta. Vapaiden vuokra-asuntojen tarjonta eri alueilla vaihtelee, ja uusia maahanmuuttajien suosimia alueita syntyy jopa yllättäen.

Maahanmuuttajataustaisten lasten sijoittamista muuhun kuin lähikouluun ei lain mukaan voida tehdä pelkästään sillä perusteella, että yritettäisiin jakaa maahanmuuttajalapset tasaisemmin Helsingin 156 peruskoulun kesken.

Kaikille alueen lapsille syntyperästä riippumatta tarjotaan aina ensimmäisenä vaihtoehtona lähikoulua. Maahanmuuttajalapsille tosin voidaan tarjota muutakin kuin lähikoulua, jos äidinkielen tai kotikielen opetusta ei ole lähimmässä koulussa tarjolla.

Helsingin peruskoululaisten suurta kirjoa kuvaa se, että viime syksyn laskennan mukaan koululaisilla oli yhteensä 87 eri äidinkieltä. Äidinkielen tai kotikielen opetusta annettaan 43 eri kielellä.

Maahanmuuttajien määrän rajoittaminen peruskouluissa ei ole mahdollista eikä ainakaan tasa-arvoista maahanmuuttajien kannalta. Ei kantaväestöstäkään jaeta lapsia oppimisedellytysten tai muiden arviointiperusteiden mukaan eri kouluihin.

Maahanmuuttajien asuinalueilla kiertää huhuja, joiden mukaan kantaväestö olisi ryhtynyt hakemaan lapsilleen paikkaa sellaisesta koulusta, jossa maahanmuuttajia olisi mahdollisimman vähän. Näin vanhemmat haluaisivat varmistaa, että lapset kykenisivät opiskelemaan tarpeeksi ripeästi, kun opetusaikaa ei kuluisi huonosti kieltä osaavien auttamiseen.

Vanhemmat voivat hakea lapselleen koulupaikkaa muustakin kuin lähikoulusta, mutta siihen pitää osoittaa syy. Kukaan ei ole vielä tarjonnut syyksi maahanmuuttajien määrää. Yleensä syynä on koulun opetuksen painottuminen kieliin, liikuntaan, musiikkiin tai taideaineisiin.

Maahanmuuttajien keräytymisestä muutamiin kaupunginosiin on huonoja kokemuksia muualla Euroopassa. Työttömyys ja köyhyys synnyttävät omia alakulttuureitaan. Valtaväestö vieroksuu niitä ja muuttaa pois alueelta. Monissa miljoonakaupungeissa ongelmien kärjistyminen on johtanut avoimiin selkkauksiin maahanmuuttaja-alueilla.

Suomessa maahanmuuttajia on vielä niin vähän, että ongelmia ehditään ehkäistä, jos halutaan. Jos maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja nykyistä tasaisemmin suurten kaupunkien eri osista, moni asia, muun muassa lasten sijoittuminen kouluihin, hoituu paljon helpommin kuin nyt.

Helsingin tapa jakaa resursseja eri kouluille sen mukaan, millaisen väestöpohjan alueella ne toimivat, on yksi keino lieventää muun muassa puutteellisen kielitaidon aiheuttamia ongelmia.

Maahanmuuttajien määrä on alueiden pisteytyksessä kuitenkin vain yksi mittari työttömyyden, ansiotason, yksinhuoltajien määrän ja muiden muuttujien joukossa.

On tärkeää, ettei Suomeen synny alueita, joista kantaväestö muuttaa pois taatakseen lapsilleen laadukkaan opetuksen. Opetuksen tason säilyttäminen hyvänä on mahdollista myös alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Se vaatii rahaa, jolla voidaan palkata tarpeeksi tavoitteisiin sitoutunutta ja eri kulttuureja tuntevaa henkilökuntaa