Keskilaakso: Kielikoulutuksiin tungosta

Keskilaakso: Kielikoulutuksiin tungosta 28.1.2011

KYMENLAAKSON Opiston suomen kielen ja kulttuurin kurssilla opetellaan arkisia verbejä. Opettaja Pertti Pänkäläinen välillä viittilöi ja näyttelee, jotta oikea verbi löytyisi kuvaamaan siivouspäivän toimia.
Yksi 16 hengen ryhmässä opiskelevista on Nadezda Kannunen, 27. Hän muutti miehensä kanssa Petroskoista Suomeen puoli vuotta sitten. Hänen miehensä isänisä on Suomesta kotoisin.
Nadezda on opiskellut suomea viisi kuukautta ja on syksyllä aloittaneen ryhmän edistyneimpiä. Syksyllä heistä kukaan ei vielä osannut suomea.

Nadezda on motivoitunut oppimaan kieltä. Sen opittuaan, hän haluaa opiskella Suomessa lääkäriksi, sillä hänellä on Venäjällä opiskeltu ammatti terveydenhoitoalalta.
- Tämä on hyvä maa. Haluan tulevaisuudessa kasvattaa lapset täällä, Nadezda suunnittelee.
Hän on oikein tyytyväinen saamaansa kielen opetukseen ja kokee edistyneensä opiskelussa.

Tämä on kotoutumislain mukaisten koulutusten tavoitekin. 11 vuotta suomea maahanmuuttajille opettanut Pertti Pänkäläinen kertoo, että nimenomaisella kurssilla paneudutaan kielen lisäksi kulttuuriin, arjen taitoihin, ATK-taitoihin, opiskelumenetelmiin ja suomalaiseen työkulttuuriin. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan työelämään.
Kymenlaakson Opiston järjestämiä maahanmuuttajille suunnattuja kielikoulutuksia pyörii Inkeroisissa 2, Kotkassa 5 ja Kouvolassa 2. Kursseja on luku- ja kirjoitustaidottomille kuin myös vähän jo suomea puhuvillekin.
Pänkäläisen mukaan aikuisille suunnattu kielikoulutus on mennyt viime vuosina kaupungissa parempaan suuntaan.
- Kouluttajat tuntevat toisensa ja yhteistyötä tehdään, hän sanoo.

Kouvolan kotoutumiskoulutuksiin on alkuvuodesta ollut niin paljon tulijoita, että ihan kaikki eivät ole päässeet aloittamaan kieliopintoja Kouvolassa, vaikka olisivat halunneet. Osa maahanmuuttajista on lähtenyt opiskelemaan suomea Itä-Karjalan kansanopistoon Punkaharjulle.
Kouvolan TE-toimiston järjestämiä työvoimapoliittisia kielikoulutuksia on vuosittain noin kymmenkunta. Sen lisäksi on omaehtoisia ja rinnasteisia kielikoulutuksia.
Suomen kieltä voi opiskella Kymenlaakson opiston lisäksi Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa, Kouvolan iltalukiossa ja kansalaisopistossa sekä Valkealan kristillisessä opistossa.

Kouvolan maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurrin mukaan koulutuksiin halukkaiden määrissä näkyvät varmasti viime vuonna Kouvolaan tulleet 127 pakolaista. Luku on huomattavasti aiempia vuosia korkeampi. Viime vuosina Kouvola on ottanut vain noin nelisenkymmentä pakolaista.
Tulevina vuosina koulutuksentarvetta tulee lisäämään myös syksyllä voimaan tuleva uusi kotoutumislaki. Kurri sanoo lain lisäävän kuntien velvoitteita, mutta niiden hoitamiseksi on valtiolta tulossa rahaakin. Uutta on se, että laki ulottuu kaikkiin maahanmuuttajiin, ei vain toimeentuloa saaviin ja työttömiin maahanmuuttajiin.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että työssäkäyvät maahanmuuttajat ovat oikeutettuja osallistumaan kotoutumiskoulutuksiin. Myös alkukartoitus on uutta. Siinä selvitetään kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarpeet. Haasteena ovatkin tänä päivänä hyvin eritasoiset ja -taustaiset opiskelijat; yksi saattaa opetella vasta kynän pitämistä, toisella voi olla akateeminen koulutus. Tämä tuli esiin joulukuussa keskeytyneessä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa.

Vuoden alussa voimaan astui jo kokeilulaki, jonka tarkoituksena on Osallisena Suomessa -hankkeen turvin kehittää koulutuksia eri maahanmuuttajaryhmille, kuten työmarkkinoilla jo oleville, erityistä tukea tarvitseville sekä lapsille ja nuorille. Hankkeeseen on hakenut noin 20 kuntaa Suomessa, mutta Kouvola ei tähän kokeiluun lähtenyt mukaan.

Kouvolassa viime vuonna valmistuneen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on, että tänne muuttavat ulkomaalaiset pääsevät kuukauden sisällä kielikoulutukseen.
- Se ei vielä toteudu, mutta se on tavoite, Kurri sanoo.
Tavoitteena on myös se, että maahanmuuttajat työllistyisivät kolmen vuoden sisällä. Nyt heikko työllisyystilanne näkyy Kouvolassa myös maahanmuuttajien työttömyytenä. Kurri sanoo, että tilanne olisi toinen, jos tänne saataisiin valmiiksi koulutettuja lähihoitajia. Hän toivoisikin enemmän maahanmuuttajille suunnattuja hoito-alan koulutuksia.

Paljon puhutaan maahanmuuttajien kotoutumisesta, mutta miten on meidän kouvolalaisten laita. Miten me olemme kotoutuneet monikulttuuriseen kaupunkiimme?
- Elämme eräänlaista nivelvaihetta. Vastustusta maahanmuuttoa kohtaan on paljon. Olen ollut 20 vuotta alalla ja joskus tuntuu, ettei mikään ole muuttunut, Kurri sanoo.
Hän toteaa, että kun ajat ovat muutenkin kovat, niin asenteet kovenevat myös. Hän toivoisi, että keskustelua käytäisiin sivistysvaltion edellyttämällä tasolla, eikä maassa maan tavalla -linjalla.
Kotoutuminen on kaksisuuntaista. Yhtä lailla suomalaisilta tulisi löytyä sopeutumiskykyä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyessä.
- Maailma on kuitenkin yhteinen paikka, Kurri sanoo.