tiistai 8. helmikuuta 2011
Avun Maailma: Punaisen Ristin vaalitentti eduskuntapuolueille
Suomen Punaisen Ristin vaalitentti toteutettiin auttamaan Punaisen Ristin jäseniä valitsemaan inhimillisyyden puolesta eduskuntavaaleissa 17. huhtikuuta. Järjestömme toimialoja koskevat kysymykset laati Avun maailma -lehden toimitus yhdessä Punaisen Ristin keskustoimiston asiantuntijoiden kanssa.
Vastaajat rajattiin nykyisiin eduskuntapuolueisiin. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat vastasivat Punaiselle Ristille henkilökohtaisesti lukuun ottamatta SDP:tä, jonka vastaukset tulivat puolueelta.
1. Talousvaikeuksissa olevat kunnat etsivät säästöjä ikäihmisten palveluista. Miten varmistatte, että apua tarvitsevat vanhukset eivät jää heitteille?
2. Korkea nuorisotyöttömyys altistaa nuoria syrjäytymiselle. Miten edistäisitte nuorten työllistymistä?
3. Kannatatteko vapaaehtoistoiminnan sisällyttämistä peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin?
4. Kannatatteko lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista koskemaan lahjoituksia kotimaan vapaaehtoistyöhön ja kehitysyhteistyöhön?
5. YK:n suositus rikkaiden maiden antamalle kehitysavulle on 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2010 Suomi varasi kehitysapuun 0,55 prosenttia BKT:stä. Mikä on mielestänne oikea taso kehitysavulle?
6. Viimeaikaisessa maahanmuuttokeskustelussa on usein asetettu vastakkain kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet ja muut maahanmuuttajat. Pitääkö Suomen ottaa vastaan maahanmuuttajia, joista koituu meille pelkkiä kustannuksia?
7. Suomi ottaa vuosittain vastaan enintään 750 UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön pakolaisstatuksen saanutta kiintiöpakolaista. Onko kiintiö oikeansuuruinen?
8. Köyhyysrajan alapuolella elää 700 000 suomalaista. Millä toimenpiteillä parantaisitte pienituloisimpien suomalaisten asemaa?
9. Mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja sen vaikutuksiin sopeutumiseksi?
10. Kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille tarjolla olevien kuntapaikkojen määrä ei vastaa tarvetta. Miten tulijoiden ja kuntapaikkojen määrät saadaan kohtaamaan toisensa paremmin?
---
6. Viimeaikaisessa maahanmuuttokeskustelussa on usein asetettu vastakkain kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet ja muut maahanmuuttajat. Pitääkö Suomen ottaa vastaan maahanmuuttajia, joista koituu meille pelkkiä kustannuksia?
Jyrki Katainen, Kokoomus: ”Keskustelu on osin ajautunut väärille raiteille, sillä tämä ei ole joko-tai-kysymys. Suomi tarvitsee pitkällä tähtäimellä työvoimaa, mutta meidän on kannettava vastuuta myös kansainvälistä suojelua tarvitsevista.”
Mari Kiviniemi, Keskusta: ”Oikeudenmukainen, selkeä ja toimiva turvapaikkajärjestelmä takaa parhaiten avun kansainvälistä suojelua tarvitseville. Turvapaikkajärjestelmää on kehitettävä niin, että vähennetään väärinkäytöksiä ja perusteettomia hakemuksia. Perheenyhdistämisten kustannusvaikutuksia sekä mahdollisia vetovoimatekijöitä muihin Pohjoismaihin ja EU-käytäntöihin verrattuna on tarkasteltava.”
SDP: ”Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvonsa eikä ketään voida nähdä pelkkänä kulueränä. Myös pakolaisstatuksella maahan tulleista merkittävä osa pystyy löytämään Suomesta työtä ja osallistumaan yhteiskuntaan. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö on kuitenkin oleellista estää.”
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto: ”Ihmiset ovat yksilöitä, eikä heitä voida arvottaa tuottojensa ja kustannustensa mukaan. Ennalta sellainen ei olisi edes mahdollista. Oleellista on, että kaikille tarjotaan mahdollisuus toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.”
Anni Sinnemäki, Vihreät: ”Ketään ihmistä ei voi tarkastella pelkästään kustannuseränä. Sotaa tai vainoa pakenevat ihmiset tarvitsevat apua, turvaa ja tukea. YK:n pakolaisstatuksen saaneiden auttaminen on velvollisuus, josta Suomi ei saa luistaa. Muuttajat aiheuttavat toki myös haasteita, joihin tarvitaan ratkaisuja. Kielen oppiminen on nopean kotoutumisen avain.”
Stefan Wallin, RKP: ”Pakolaisten kohdalla kotoutumisen edistäminen on erityisen tärkeää. Monella pakolaisella on voimavaroja sopeutua uuteen maahan ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen esimerkiksi työpanoksensa kautta. Perimmiltään on kuitenkin kysymys hädässä olevien auttamisesta, joten on täysin hyväksyttävää, että pakolaisten keskuudessa on heitä, jotka traumatisoitumisensa, korkean iän tai vammaisuuden vuoksi eivät nouse ns. tuottaviksi kansalaisiksi.”
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit: ”Työperäistä maahanmuuttoa tarvitsemme. Emme hyväksy syrjintää emmekä rasismia missään muodossa. Kannatamme inhimillistä turvapaikkapolitiikkaa, joka mahdollistaa avoimen ja oikeusturvan takaavan prosessin.”
Timo Soini, Perussuomalaiset: ”Kiintiöpakolaiset ovat ryhmä, jonka kohdalla kustannuskysymyksiä ei pidä miettiä. Muilla maahanmuuttajilla pitäisi mielestäni olla sellaiset edellytykset sopeutua Suomeen, että he eivät olisi pelkästään menoerä.”
---
7. Suomi ottaa vuosittain vastaan enintään 750 UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön pakolaisstatuksen saanutta kiintiöpakolaista. Onko kiintiö oikeansuuruinen?
Jyrki Katainen, Kokoomus: ”Kokoomus kannattaa kiintiöpakolaisten määrän pitämistä nykyisellään.”
Mari Kiviniemi, Keskusta: ”Kiintiöpakolaisjärjestelmä on toimiva ja kiintiö sopivan kokoinen.”
SDP: ”Kannatamme kiintiöpakolaisten määrän säilyttämistä nykyisellään.”
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto: ”Pakolaiskiintiötä voidaan maltillisesti nostaa kohti tuhatta kiintiöpakolaista.”
Anni Sinnemäki, Vihreät: ”Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista tuhanteen henkilöön vuodessa.”
Stefan Wallin, RKP: ”Suomi voisi nostaa kiintiön tuhanteen henkilöön per vuosi.”
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit: ”Kaikkia maailman hädänalaisia emme voi ottaa Suomeen, mutta oma osuutemme meidän tulee hoitaa. Pidän määrää tällä hetkellä sopivana.”
Timo Soini, Perussuomalaiset: ”Pidän nykyistä kiintiötä sopivana.”
---
10. Kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille tarjolla olevien kuntapaikkojen määrä ei vastaa tarvetta. Miten tulijoiden ja kuntapaikkojen määrät saadaan kohtaamaan toisensa paremmin?
Jyrki Katainen, Kokoomus: ”Kuntapaikkojen puuttuminen on iso haaste maahanmuuttajien kotoutumiselle. Tällä vaalikaudella kunnille maksettavaa rahallista korvausta on korotettu, mutta se ei yksin riitä. Maahanmuuttopolitiikan kokonaistavoitteena pitäisi olla toimiva kotouttaminen, turvapaikkahakemusten nopea käsittely sekä erityisesti se, että perusteettomien turvapaikkahakemusten ja ns. Dublin-tapausten määrää saadaan vähennettyä.”
Mari Kiviniemi, Keskusta: ”On tärkeää, että pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavia korvauksia korotetaan vastaamaan todellisia kuluja. Kustannusten korvausaikaa on syytä pidentää. Lisäksi olisi pohdittava maahanmuuttajakertoimen tarpeellisuutta kuntien valtionosuusjärjestelmässä.”
SDP: ”Ongelmana on, että kuntakorvaukset ovat jääneet jälkeen yleisestä kustannustasosta. SDP:n mielestä laskennallisia kuntakorvauksia on korotettava, jotta kunnilla olisi paremmat kannustimet ottaa vastaan pakolaisia. Vuoden 2011 vaihtoehtobudjetissamme esitimme 2,5 miljoonan euron korotusta kuntakorvauksiin.”
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto: ”Valtion pitää lisätä tukea kunnille laadukkaampaan kotouttamiseen ja kielten opetukseen. Kunnat eivät voi rahapulan takia ottaa tulijoita. Valtakunnallista asuntotuotantoa pitää lisätä 30 000 asuntoon vuodessa.”
Anni Sinnemäki, Vihreät: ”Eduskunta on lisännyt rahoitusta kiintiöpakolaisten kuntakorvauksiin. Yksi keino lisätä kuntapaikkoja on myös se, että turvapaikanhakijoista hyviä kokemuksia saaneet kunnat välittävät tietoa eteenpäin muille kunnille. Monet kunnat ovat saaneet tätä kautta muun muassa hyviä työntekijöitä alueensa yrityksiin.”
Stefan Wallin, RKP: ”Asenne pakolaisten vastaanottoon vaihtelee kuntien välillä, mutta kunnat itse vetoavat taloudellisiin seikkoihin. Kuntapaikkojen määrä vähentyi jatkuvasti niinä vuosina, kun valtion korvauksia kunnille pakolaisten vastaanotosta ei nostettu. Tämä tilanne jatkui 16 vuoden ajan kunnes tämän hallituksen aikana niitä nostettiin. Lisäksi talousarviossa on varauduttu kiintiöpakolaisten kohdalla kolmen vuoden korvausajan pidentämiseen neljään vuoteen. Taloudellisten panostusten lisäksi tarvitsemme asennetyötä.”
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit: ”Mielestäni tärkeämpää kuin lisätä kuntapaikkoja on pohtia, miten kotouttaminen toteutetaan paremmin. Kotouttaminen on positiivisesta lähtökohdastaan huolimatta vaikeaa mittavien kulttuurierojen vallitessa. Suojelutarpeen lisäksi kansallisesti käytetään erilaisia perusteita, joiden avulla kiintiöpakolaisia valitaan. Kiintiöpakolaisten valikoinnissa tulee mielestäni painottaa vahvemmin mahdollisuutta sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Timo Soini, Perussuomalaiset: ”Valtion ja kunnan välillä tarvitaan parempaa koordinaatiota, ja valtion tulee huolehtia, että pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vastaanottavilla kunnilla on enemmän resursseja. Valtion ja kuntien pitää huolehtia siitä, että kunnissa, joihin heitä sijoitetaan, on hyvät edellytykset elää myös jatkossa. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tulisi saada kiinnittymään ja kotoutumaan kuntiin paremmin ja kuntien pitäisi huolehtia riittävistä palveluista.”
Tekstit
