Suomenlaki.com: Lakimuutos suitsii rasismia verkossa 24.5.2011
Rikoslain uudet rasismi- ja viharikoksia koskevat säännökset tulevat voimaan kesäkuun alussa. Laki selventää muun muassa keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuuta, kertoo lainsäädäntösihteeri Mirja Salonen.
1. Miksi rasismi- ja viharikossäännöksiä on uudistettu?
”Muutoksen taustalla on kaksi kansainvälistä instrumenttia, Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen lisäpöytäkirja ja EU:n rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös.
Lakimuutokseen liittyy huoli tietoverkossa tapahtuvasta rikollisuudesta. On haluttu varmistaa, että esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevissa säännöksissä levittämisen eri tekomuodot soveltuvat myös tietoverkossa tapahtuvaan levittämiseen. Tähän asti on ollut osin epäselvää, miten lakiin kirjatut tekomuodot soveltuvat tietoverkoissa tapahtuviin tekoihin.
Kiihottamissäännöksen osalta on vaikea antaa etukäteen täsmällisiä vastauksia siihen, minkälainen teko täyttää rikostunnusmerkistön. Tilanteet pitää harkita tapauskohtaisesti: on tutkittava itse teksti, viesti tai muu kirjoitus, mutta myös esimerkiksi konteksti, jossa teksti on. Jokaisessa yksittäistapauksessa on harkittava suhde sananvapauteen.”
2. Milloin verkkosivun ylläpitäjä voi joutua vastuuseen?
”Ylläpitäjille ei asetettu nyt varsinaista valvontavastuuta tai -velvollisuutta. Lakivaliokunta totesi, että lakimuutos on kuitenkin varovainen askel ylläpitäjien vastuun lisäämiseksi.
Lakimuutos täsmentää sitä, että ylläpitäjä voi joutua vastuuseen silloinkin, kun ei ole itse laatinut sivustolla julkaistua tekstiä. Ei kuitenkaan oleteta, että jokaisella ylläpitäjällä olisi edellytykset arvioida jokaisen viestin laillisuutta. Ylläpitäjän vastuu voi toteutua tilanteessa, jossa esimerkiksi poliisi ottaa ylläpitäjään yhteyttä ja kehottaa poistamaan jonkin selvästi rasistisen viestin, ja ylläpitäjä tietoisena viestin lainvastaisuudesta päättää silti säilyttää viestin sivustolla.
Rikos edellyttää tahallisuutta. Vastuu ei voi toteutua vahingossa. Ylläpitäjän on oltava tietoinen viestin olemassaolosta ja siitä, että viestissä uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansanryhmää.”
3. Kovenevatko rangaistukset?
”Tarkoituksena ei ole ollut nostaa rangaistuksia. Kiihottamissäännöstä ei ole ankaroitettu, rangaistuksena on edelleen sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, törkeästä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta enintään neljä vuotta vankeutta. Sen sijaan rangaistuksen yleistä koventamisperustetta on laajennettu niin, että vaikuttimiin on lisätty mm. seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus.
Uutta on, että rikoslakiin tulee törkeää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva rikostunnusmerkistö. Sitä voidaan soveltaa mm. tapauksiin, joissa houkutellaan joukkotuhontaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin. Teon tulee olla myös kokonaisuutena törkeä, jotta törkeä tekomuoto voi tulla sovellettavaksi.”