tiistai 13. syyskuuta 2011

HS: Sdp nosti metelin perussuomalaisten kielenkäytöstä

Helsingin Sanomat: Sdp nosti metelin perussuomalaisten kielenkäytöstä 13.9.2011

Perussuomalaisten ja Sdp:n kansanedustajat ottivat yhteen kiihkein sanankääntein eduskunnassa tiistaina, kun eduskunta käsitteli lepäämään jätettyä lakiesitystä tasavallan presidentin valtaoikeuksista.

Kaikki alkoi siitä, että kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) ilmoitti kannattavansa presidentin vahvoja valtaoikeuksia ja sanoi, että "nykyään, kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen. Epäilykset heräävät".

Niinistö tarkoitti sitä, että parlamentarismin varjolla hallitus tuo eduskuntaan uudistuksia, jotka eivät tue parlamentarismia, kuten nyt esimerkiksi presidentin vallan riisumisen. "Se on iskusana, jolla kansanvaltaa halutaan heikentää."

Parlamentarismi tarkoittaa sitä, että valta kuuluu kansan suoraan valitsemalle parlamentille, Suomessa siis eduskunnalle, joka pystyy valvomaan toimeenpanovaltaa käyttävää hallitusta.


Kari Rajamäki (sd) kertoi järkyttyneensä Niinistön puheenvuorosta ja kuulleensa "erittäin mustan varjon 1930-luvulta", kun kansanedustaja puhuu näin kansanvallasta ja parlamentarismista.

"Te pidätte politiikkaa ja kansanvaltaa halveksunnan kohteena", Rajamäki sanoi.

Rajamäkeä säesti Ilkka Kantola (sd), jonka hämmästeli Niinistön kielenkäyttöä aseen varmistimen poistamisesta.

"Milloin tahansa muulloin tuollaista puhetta olisi voinut hämmentymättä kuunnella kuin tänä alkusyksynä, kun tiedämme millainen hyökkäys naapurimaassamme tapahtui, ja se suuntautui parlamentarismia kohtaan", Kantola sanoi viitaten Norjan tapahtumiin. "Järkyttävää puhetta täällä."

Jussi Niinistö kehotti Rajamäkeä ja Kantolaa panemaan jäitä hattuun.

"En sanallakaan maininnut asetta vaan käytin vanhaa tuttua sanontaa", Niinistö sanoi ja toisti alkuperäisen lauseensa varmuuden vuoksi.

"Jos tämä ei vielä mennyt perille, tulen näyttämään edustaja Rajamäelle ja Kantolalle niin sanottua natsikorttia, sillä tällainen ei edusta keskustelukulttuuria tässä salissa."

Tässä vaiheessa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) puuttui asiaan ja pyysi edustajia suhtautumaan kunnioittavasti toistensa puheenvuoroihin. Hän käski ottamaan mallia juuri puheenvuoron pyytäneestä Ben Zyskowiczista (kok), joka säpsähti saamastaan huomiosta ja totesi riman nousseen korkealle.

_______________________________________________

Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Perustuslain muuttamisella ja siten presidentin vallan kaventamisella tämä ja edellinen hallitus haluavat ylevästi korostaa parlamentarismia. Niin aina. Nykyään kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen. Epäilykset heräävät heti.

Kärjistäen sanottuna parlamentarismi on nyky-Suomen poliittisessa kielenkäytössä iskusana silloin, kun kansanvaltaa halutaan heikentää.

Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Me voimme varmasti keskustella tasavallan presidentin ja ylempien valtioelinten suhteesta täällä vähän kriittisestikin. Mutta minua kyllä järkytti edustaja Jussi Niinistön puheenvuoro, jossa hän totesi, että hänen tekee mieli poistaa varmistin aseesta, kun hän kuulee sanan "parlamentarismi". Tämä on ollut kyllä erittäin musta varjo 1930-luvulta tähän saliin

Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Nyt pitää ihan huomauttaa tästä heittelystä tänne meidän suuntaamme erilaisilla propellipäävertauksilla ja muilla, että kyllä pitää katsoa peiliin nyt siellä vasemmalla puolella ja ryhdistäytyä ja ottaa niin kuin asiallisesti tämä. Puhutaan asioista eikä mennä henkilöön.

Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Jussi Niinistö perusteli kantansa hyvin, ja yhtä lailla minä perään sitä, miksi ei voida säilyttää presidentillä vahvoja valtaoikeuksia eräänlaisena viimeisenä topparina silloin, kun on kyse äärimmäisen hankalista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä... Kyllä minä tämän edustaja Niinistön puheen parlamentarismista ymmärsin niin, että hän ei missään nimessä halventanut sitä sanaa puhumattakaan sen sanan sisällöstä, vaan yritti kuvata sitä, kuinka sitä sanaa käytetään ja hyvin tarkoituksenhakuisesti. Eli kyllä tässä nyt Niinistön puhetta (Puhemies: Aika!) ymmärrettiin tahallaan väärin.

Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Rajamäen hämmennykseen siitä, millaista kieltä täällä käytetään, kun puhutaan, että otetaan varmistin pois aseesta, kun joku puhuu parlamentarismista. Minä tahansa muuna loppukesänä tai alkusyksynä kuin tänä vuonna tuollaista puhetta olisi voinut ehkä hämmentymättä kuunnella, mutta kun tiedämme, minkälainen hyökkäys naapurimaassamme tapahtui ja se suuntautui parlamentarismia vastaan, niin tämä on aika järkyttävää puhetta täällä.

Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Mustajärvelle siitä, että hän oli kuunnellut puheeni.

Edustaja Rajamäelle toteaisin, että jäitä hattuun, ja samat myös edustaja Kantolalle. En sanallakaan maininnut asetta, vaan käytin vanhaa tuttua sanontaa. Siksi luenkin tämän nyt kiistanalaisen kohdan edustaja Rajamäelle ja edustaja Kantolalle uudestaan: "Nykyään kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti poistan varmistimen. Epäilykset heräävät." Näin sanoin. Ja jos tämä ei vielä mennyt perille, tulen näyttämään edustaja Rajamäelle ja edustaja Kantolalle niin sanottua natsikorttia kaikessa ystävyydessä, sillä tällainen ei edusta keskustelukulttuuria tässä salissa.

Mika Niikko /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hienoa, että täällä tuli selville se, että Kantolan ja Rajamäen kuullun ymmärtämisessä on vikaa. Mutta siitä huolimatta en voi olla mainitsematta sitä, että minä alan olla hiukan huolissani SDP:n linjasta sen suhteen, että teidän puheissanne yhä enemmän alkaa esiintyä vihapuhetta. Tätähän esiintyi jo joidenkin puolueitten toimesta vaalityön aikana perussuomalaisia kohtaan, ja mikäli se jatkuu vielä täällä eduskunnassa, niin jotain asialle kyllä pitäisi tehdä.

Pertti Virtanen /ps: Ja sen verran edustaja Rajamäen käyttäytymisestä, että ollessani viime kaudella tai aikoinaan täällä silloin joskus, niin edustaja Eva Biaudet, tuleva presidenttiehdokas, pillastui, kun käytin ilmaisua - huomatkaa, tämä on siis sosiaalipsykologinen, sopii hyvin sosialidemokratiaankin, sosiaalipsykologinen termi - fasistinen metodi. Äidit käyttävät mammametodia kokonaan useasti murrosikäisiin ja pieniin lapsiinsa siten, että tahallaan ymmärtävät väärin asioita. Samaan aikaan peräänkuulutetaan, että hallituksen ja opposition pitäisi toimia yhdessä, luottaa toisiinsa, ja sitten meillä on tällaisia ihmisiä, todellisia henkisen vihan lietsonnan äänitorvia, mihin juttuun media on mennyt mukaan. Eli metodi on se, että vääristetään ja perversoidaan toisen asia ja sitten mustavalkoistetaan oma tulkinta ja yritetään syöttää se medialle. Ja jos feedbackina tulee vielä takaisin, ja kun ollaan oikein hallituksessa, niin ollaan niin polleita, kun taas saatiin leimattua perussuomalaiset täysin vastoin kaikkia parlamentarismin ja hyvän käytöksen periaatteita.

Tuija Brax /vihr: On mielenkiintoista, että meillä Suomessa nyt kaiken tämän sivistyksen ja Pisa-tutkimusten, monimuotoisen tietotulvan keskellä on siirrytty politiikassa entistä enemmän traditioon, jossa otetaan väite, joka on riittävän vahva, yksinkertainen, ja vaikka se kumottaisiin kuinka monta kertaa, sitä vaan toistetaan ja toistetaan. Tämä on mielestäni ilmiö, jota ei vielä 10 vuotta sitten politiikassa tässä mittakaavassa ollut.

Aika tavallista nyt tämän talouskriisin keskuudessa on itse asiassa, että kun yliopistoilla, kaduilla, työpaikoilla tavataan, niin entistä enemmän varsinkin historiaa harrastavat ihmiset viittaavat siihen, että ilmapiiri Suomessa on muuttunut ja että se monella tavalla muistuttaa 1930-lukua.

Jussi Halla-aho /ps: Edustaja Brax vetäisi toisessa puheenvuorossaan totutuin elkein esiin tutun kortin ja kuuli kaikuja 1930-luvulta. Omasta mielestäni Braxin asenne ja retoriikka ovat suoraan 1970-luvulta. Ehkä juuri tämä 40 vuoden gäppi on se, mikä erottaa niin sanotun taantumuksellisen ja niin sanotun edistyksellisen retoriikan.