YLE: Maahanmuuttajat halutaan kotouttaa nopeammin

YLE Etelä-Karjala: Maahanmuuttajat halutaan kotouttaa nopeammin 1.9.2011

Uusi Suomi: Maahanmuutto: Kotoutus aloitetaan nyt heti

YLE Etelä-Karjala: Maahanmuuttaja hyötyy kotouttamisesta paljon

YLE Oulu: Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan Pohjois-Suomessa

Uusi kotouttamislaki astuu voimaan tänään torstaina. Lakiuudistuksen tavoitteena on saada maahanmuuttajat entistä nopeammin sisään suomalaiseen yhteiskuntaan.

Laki tuo kunnille uusia tehtäviä kotouttamistyöhön. Esimerkiksi kaikille halukkaille tulee jatkossa laatia alkukartoitus, jossa selvitetään lähtötaso eli mitä palveluita maahanmuuttaja tarvitsee ja mihin suuntaan hän haluaa elämässään mennä.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä uuden lain vaatimuksiin on vastattu jo etupainotteisesti. Maahanmuuttotyön koordinaattori Merja Heino-Kukkuraisen mukaan kehitystyö on aloitettu jo aikoja sitten.

Mahdollisimman nopeaan kotouttamiseen etsitään edelleen yhä parempia keinoja.

- Myös yhteistyössä TE-toimiston ja muiden toimijoiden kanssa mietitään ja kehitetään mahdollisia uusia toimintamalleja, joita uuden lain myötä tulee esiin, Heino-Kukkurainen kertoo.

______________________________________________

Uusi Suomi: Maahanmuutto: Kotoutus aloitetaan nyt heti

Uusi kotoutumislaki ja uusi turvapaikanhakijoiden vastaanottolaki tulevat voimaan tänään.

Kotoutumislain tavoitteena on tukea Suomeen muuttaneiden aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa.

–Uuden lain myötä jo maahanmuuton alkuvaiheeseen kootaan johdonmukainen kokonaisuus toimenpiteitä kotoutumista tukemaan, kertoo sisäministeriö.

Heti oleskeluluvan saamisen yhteydessä maahan muuttavalle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista, tehdään kotoutumissuunnitelma ja tarjotaan tietoa kieli- ja kotoutumiskoulutuksesta.

Vastaanottolailla selkiytetään vastaanoton sääntelyä ja edistetään vastaanottopalveluiden yhdenmukaisuutta. Laissa on säännökset muun muassa viranomaisten tehtävistä, vastaanottopalvelujen järjestämisestä, vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, ilman huoltajaa olevien lasten edustamisesta ja henkilörekistereistä.

Hakijoille maksettava taloudellinen tuki irrotetaan yleisestä toimeentulotuesta. Jatkossa turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa, jonka suuruus on määritelty vastaanottolaissa. Ilman huoltajaa oleville lapsille maksetaan käyttörahaa, joka on vastaanottorahaa pienempi.

_______________________________________

YLE Etelä-Karjala: Maahanmuuttaja hyötyy kotouttamisesta paljon

Torstaina voimaan tullut uusi kotouttamislaki tuo kunnille lisää tehtäviä. Kun aikaisemmin kotoutumispalveluita on tarjottu lähes vain toimeentulotukea ja työvoimapalveluita tarvitseville, laajenee palveluvelvollisuus nyt koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.

Libanonilainen Rasha Al Ashkar oli kotimaassaan biologian opettaja. Suomeen hänet toi neljä vuotta sitten avioliitto. Hän tapasi Suomessa asuvan libanonilaisen miehensä internetissä ja rakkaus roihahti.

Rasha on kotoutunut Suomeen erinomaisesti, vaikka arabialaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisessa olikin omat ongelmansa.

- Ensimmäinen asia oli, että suomalaiset eivät tervehdi. Mietin mikä minussa on vikana. Se oli todella vaikeaa, Rasha Al Ashkar kertoo.

Myös suomalainen humalahakuinen juomakulttuuri on ollut arabinaiselle vaikeaa. Hän mm. joutui muuttamaan perheineen toiseen kaupunginosaan, koska naapurustossa riehuttiin ja käytettiin liikaa alkoholia.

Kielen oppiminen tärkeintä

Kielimuuri oli myös aluksi korkea. Rasha osasi Suomeen tullessaan arabiaa, ranskaa ja vähän englantia. Alkuun hän sai asiansa hoidettua englanniksi, mutta hyvin pian hän onneksi pääsi suomenkielen kurssille ja nyt hän puhuu jo lähes täydellistä suomea.

- Kielen oppiminen on tärkeintä. Vasta sen jälkeen voi esimerkiksi päästä töihin, Rasha selittää.

Kotouttamisesta iso apu

Kotouttamissuunnitelma hänelle tehtiin muutaman kuukauden Suomessa asumisen jälkeen. Suunnitelma sisälsi mm. kielikursseja ja pohdintaa siitä, mitä hän haluaa jatkossa tehdä.

- Jotta voisin työskennellä Suomessa opettajana, minun pitäisi opiskella vielä reilu vuosi. Se tosin vaatisi muuttoa Helsinkiin, Rasha kertoo.

Kotouttamisapuun hän on erittäihn tyytyväinen. Sen myötä hän kokee nyt olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa.

- Nyt minä voisin tehdä kaikkia samoja asioita mitä suomalaiset tekevät. Toivon pian saavani jonkin työpaikan, Rasha Al Ashkar sanoo.

Kunnat uudistavat kotouttamissuunnitelmiaan

Edellinen kotouttamislaki säädettiin Suomessa vuonna 1999. Sen jälkeen lähinnä toimeentulotukea ja työvoimapalveluita tarvinneet maahanmuuttajat ovat saaneet kotouttamispalveluita. Uusi laki laajentaa kotouttamispalvelun kaikkien maahanmuuttajien ulottuville.

- Uutena tulee selvästi vapaa-aika. Sen sijaan, että vain osa käy asiakkaanamme sosiaalitoimistossa tai työvoimatoimistossa, niin kaikilla on vapaa-aikaa. Myös koti, lapset ja perhe tulevat kotouttamisessa entistä voimakkaammin esille, kertoo Imatran sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Kohvakka.

Jatkossa kaikille tukea tarvitseville on laadittava alkukartoitus ja sen jälkeen kotouttamissuunnitelma.

___________________________________________________

YLE Oulu: Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan Pohjois-Suomessa

Maahanmuuttajien kotouttamista tehostetaan Suomessa. Pudasjärvi on valittu yhdeksi Osallisena Suomessa -hankkeen kunnista, missä kotouttamisen koulutukseen kehitellään uutta mallia.

Pohjois-Suomessa kokeiluun osallistuu Pudasjärven lisäksi Kemi ja Tornio. Yhteensä 10 miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen osallistuu 17 kuntaa.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa uusi koulutuksen valtakunnallinen malli, joka kirjoitetaan myöhemmin myös lakiin. Hanke kokeilee vaihtoehtoisia ja joustavia koulutuksen malleja, jotka kehittävät koulutuksen sisältöä.

Angolasta Pudasjärvelle

Pudasjärvellä kotouttamisen kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat.

Yksi heistä on angolalainen, pian kolme vuotta pudasjärvellä asunut Stallone Pinheiro, joka opiskelee toista vuotta sähköasentajaksi Oulunseudun ammattiopistossa Pudasjärvellä.

- Olen aina halunnut tälle alalle. Angolassa minulla ei olisi tällaiseen koulutukseen mitään mahdollisuuksia, Pinheiro sanoo.

Pinheiro ei näe tulevaisuuttaan Angolassa. Hänen sisarukset ja vanhemmat kuolivat lähes kymmenen vuotta sitten väkivaltaisesti sodan jalkoihin.

- Ei minulla ole siellä enää edes tuttavia.

Hanke koskee kaikkia maahanmuuttajia

Osallisena Suomessa -hanketta Pudasjärvellä koordinoiva Virpi Harilahti-Juola muistuttaa, että uusi tapa kotouttaa maahanmuuttajia ei koske vain pakolaisia.

- Auttamme muistakin syistä tänne tulleita, muun muassa tänne avioituneita ja muuten töihin tulleita.

Pudasjärvellä asuu tällä hetkellä noin 80 ulkomaalaistaustaista ihmistä kymmenestä eri maasta.

- Me haluamme Pudasjärvelle uusia kuntalaisia. Väestö ikääntyy ja uusia ihmisiä ei synny. Olisiko tällainen tehokas kouluttaminen uusi keino saada tänne väkeä lisää, Harilahti-Juola pohtii.

Kielen oppiminen tärkeää

Kongosta kolmisen vuotta sitten Pudasjärvelle saapunut Francel Moutsounou opiskelee toista vuotta matkailun perusteita Oulunseudun ammattiopistossa.

- Tärkeintä tässä vaiheessa on opiskella. Lopullista ammattiani en vielä tosin tiedä. Mutta erityisen tärkeää tulevaisuuden kannalta on myös kielen oppiminen, Moutsounou toteaa.