Suomenmaa, pääkirjoitus: Pakolaistilanne vaatii nyt malttia sekä meiltä että tulijoilta 15.1.2016
Suomenmaa: Timo Laaninen: Ihmisyysaate sopii myös pakolaispolitiikkaan
Eurooppaan on saapunut puolessa vuodessa toista miljoonaa turvapaikanhakijaa. Yli 30 000 heistä on jatkanut matkaansa Suomeen asti.
Vaikka tällaisen joukon tuloon ei osattu Suomessa valmistautua, viranomaiset, avustusjärjestöt ja vapaaehtoiset ovat selvinneet jättiurakastaan hyvin. Suomalaisista käytännöistä on voitu antaa oppia muuallekin.
Tulijoiden määrä on nyt vähentynyt. Onko muutos vain väliaikainen, jää nähtäväksi.
Kun ensi vaiheen vastaanotto ja majoitus on saatu hoidetuiksi, esiin on noussut uusia ongelmia. Toimettomuus, alkoholi ja turhauttava odotus piinaavat vastaanottokeskuksia ja myös pakolaisyhteisöjä.
Nyt tarvittaisiin kaikilta kärsivällisyyttä ja sopeutumistaitoa.
Tulijat ovat jo täällä. Heitä on kohdeltava inhimillisesti, kansainvälisten sopimusten ja käytäntöjen mukaan.
Vastaavanlaista ymmärrystä on lupa odottaa turvapaikkaa hakeneilta.
Keskusteluissa on käytetty usein sanontaa ”maassa maan tavalla”. Tämä on liikaa. Emme me suomalaisetkaan muualla asuessamme – vaikkapa arabimaissa – elä ”maan tavalla”. Sauna on ainakin nopeasti saatava, samoin ruisleipää. Emme vaihda uskontoamme ja omimpia tapojamme. Jouluakin haluamme viettää.
Parempi ilmaus on ”maassa maan laeilla” tai hieman toisin sanoin: ”maassa maan lakien mukaan”.
Suomessa siis Suomen lakien mukaan.
Vaatimus on ehdoton. Siitä ei ole tinkiminen. Sitä ei voi puolustella edes vetoamalla tietämättömyyteen.
Lakien rajojakaan ei parane kokeilla. Esimerkiksi miehen ja naisen välisen suhteen on perustuttava tasa-arvoon ja täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Kaikenlainen ahdistelu on täysin tuomittavaa, olkoon sitten kuinka tavallista jossain päin maailmaa. Ja yhtä vastenmielistä ja torjuttavaa se on kulttuurista riippumatta.
Valistustyö on jäänyt puutteelliseksi. Sitä on siis lisättävä. Suomalaisen yhteiskunnan keskeiset arvot ja niistä juontuvat tavat on tehtävä tulijoille selväksi.
Oikea vastaus eivät kuitenkaan ole vapaaehtoiset turvallisuuspartiot, joita on perusteltu jo lähes 20 paikkakunnalle. Niitä ei pidä ymmärtää yhtään.
Demokratiassa yleisen järjestyksen pito kuuluu yhteiskunnalle. Sen tehtävänä on pitää verovaroin yllä koulutettua ja asiansa osaavaa koneistoa. Vain julkisessa kontrollissa olevalle järjestelmälle voidaan uskoa myös väkivallan käytön oikeutta.
Vapaaehtoiset katupartiot lietsovat pelkoa, huhuja ja ennakkoluuloja. Samankaltaisista kaarteista on seurannut historian kuluessa vain typeryyttä ja väkivaltaa. Ne ovatkin suomalaisille suurempi uhka kuin turvapaikanhakijat.
________________________________________
Suomenmaa: Timo Laaninen: Ihmisyysaate sopii myös pakolaispolitiikkaan
Suomalainen pakolaiskeskustelu on kuumentunut viime kesästä lähtien lähes viikko viikolta.
Kun tämä eurooppalainen kriisi alkoi, suomalaisiakin liikuttivat kuvat rantaan ajautuneesta kuolleesta pikkupojasta. Ihmiset reagoivat spontaanisti. Joku päätti lahjoittaa SPR:lle vaatteita turvapaikanhakijoille. Pääministeri lupasi oman kotinsa jonkun pakolaisperheen käyttöön.
Viime viikkojen aikana keskustelua ovat hallinneet aivan toisenlaiset kuvat ja tunteet. Uudenvuoden juhlissa Kölnissä satapäinen miesjoukko ahdisteli naisia. Tilanne karkasi täysin sikäläisen poliisin hallinnasta.
Suomessa viranomaiset saivat vinkkejä samansuuntaisen toiminnan suunnittelusta ja ryhtyivät tarvittaviin toimiin vastaavien ilmiöiden estämiseksi.
Nyt sitten keskustellaan katupartioista, jotka ovat ottaneet järjestyksenvalvonnan tehtäväkseen joillakin paikkakunnilla. Viranomaisten ja hallituksenkin kommenteissa näihin ilmiöihin on nähty ristiriitaisuuksia.
Kuumentuneessa keskusteluilmapiirissä on pyrittävä mahdollisimman selkeisiin linjanvetoihin.
Keskustalainen linjanveto katupartioihin ja muihin viime aikojen ilmiöihin lähtee alkiolaisesta ihmisyysaatteesta. Sen mukaan kaikille ihmisille ihonväristä, asuinpaikasta tai varallisuudesta tai muista ulkoisista tekijöistä riippumatta kuuluu yhtäläinen ihmisarvo.
Näemme jokaisessa ihmisessä suuret kasvamisen ja kehittymisen mahdollisuudet. Kaikkia Suomessa oleskelevia ihmisiä on kohdeltava kunnioituksella ja tasapuolisesti.
Yhdenvertaiseen kohteluun kuuluu sekin, että rikoksiin syyllistyneet on saatettava lailliseen edesvastuuseen.
Keskusta ei hyväksy rasismia missään muodossa. Torjumme ehdottomasti sellaisen toiminnan, jossa ”katupartion” nimissä pyritään itse asiassa väkivaltaisiin yhteenottoihin turvapaikanhakijoiden kanssa.
Kun laskeudutaan aatteen sfääreistä käytännön tasolle, keskusta lähtee siitä, että järjestyksenvalvonta ja kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan, ennen muuta poliisin ja muiden viranomaisten tehtävä. Jotta poliisi voi onnistua tärkeässä tehtävässään, se tarvitsee kansalaisten tuen. Poliisin korkea arvostus on hyvä lähtökohta yhteistyölle.
Seuraavaksi pitää todeta, että kansalaisten huoli on ymmärrettävää. Kahden tyttären isänä ymmärrän täsmälleen niitä tuntemuksia, mitä esimerkiksi viime viikkojen raiskausuutiset ovat kodeissa herättäneet.
Naisrauha julistettiin Ruotsi-Suomessa jo keskiajalla, ja sen pyhyys on tehtävä mahdollisimman selväksi kaikille Suomessa oleskeleville. Valitettavasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole Suomessakaan saatu kokonaan kitkettyä, sitä on esiintynyt ennen viime kesääkin, jolloin turvapaikanhakijoita alkoi tulla meille laajemmassa mitassa.
Viimeksi korostan vielä kaikkien kuntapäättäjien vastuuta. Lähikuukausien aikana tuhannet turvapaikanhakijat saavat luvan jäädä Suomeen. Nyt on kyse siitä, miten onnistumme heidän kotouttamisessaan.
Vetoan erityisesti keskustalaisiin kuntapäättäjiin. Monessa kunnassa turvapaikanhakijat voisivat olla se mahdollisuus, joka kääntäisi koko kunnan kehityksen uuteen kasvuun.
Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri