Helsingin Sanomat, uutisanalyysi: Oleskelulupien muutos avasi pelottelun portit 1.5.2010
"Maahanmuuttaja on aina väärässä. Jos hän tulee tekemään töitä, väitetään että hän ottaa jonkun suomalaisen työn. Jos hän tulee hakemaan turvapaikkaa, niin sanotaan, että hän tulee tänne eikä tee töitä", siteerasi maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kansanedustaja Tommy Tabermannia (sd) eduskunnassa torstaina.
Vasemmisto on kauhistellut viime päivinä sitä, että hallitus lisää työperäistä maahanmuuttoa suurtyöttömyyden oloissa. Pelottelun aloitti Sdp:n ryhmänjohtaja Eero Heinäluoma, jonka jälkiä muut demarit ovat turhaan yrittäneet paikkailla.
Suvaitsevaisena ja solidaarisena esiintyvän vasemmiston muukalaisvihamielisyydeltä haiskahtava retoriikka hämmästyttää. Mikä ihme sosiaalidemokraateilla ja vasemmistoliitolla on työperäistä maahanmuuttoa vastaan?
Kyse on eduskunnan käsittelyssä olevasta lainmuutoksesta, jossa EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän oleskelulupajärjestelmää muutetaan yksinkertaisemmaksi. Lisäksi oleskelulupa voidaan myöntää kerralla viideksi vuodeksi nykyisen vuoden sijaan.
Samalla luovutaan niin sanotusta saatavuusharkinnasta: se tarkoittaa, että työvoimaviranomaiset eivät enää oleskeluluvan yhteydessä varmista, onko ulkomainen työntekijä tulossa alalle, jolla on jo kotimaisia työnhakijoita. Jatkossa työntekijän oleskeluluvan myöntää yksin Maahanmuuttovirasto. Heinäluoman ja kumppaneiden mukaan vaarana on, että Suomeen syntyvät b-luokan työmarkkinat: Esteiden poistuttua työnantajat alkavat värvätä EU:n ulkopuolisia työntekijöitä nykyistä estottomammin.
Koska työmarkkinoiden valvonta ei pelaa, ketkuimmat työnantajat käyttävät tilaisuutta hyväkseen: ummikkotyöntekijöille maksetaan riistopalkkoja, eikä suomalaisia työehtoja noudateta.
Tapauksia tulee päivänvaloon säännöllisesti, joten sikäli huoli on aiheellinen.
Tilastojen valossa pelot ulkomaalaistulvasta näyttävät kuitenkin liioitelluilta.
Työntekijän oleskelulupahakemukset alkoivat vähentyä 2009 samaa tahtia taantuman syvenemisen kanssa. Vuonna 2008 oli huippuvuosi, jolloin työntekijän oleskelulupia myönnettiin lähes 6 900 kappaletta. Viime vuonna määrä liki puolittui.
Luvussa eivät ole mukana kausityöntekijät, esimerkiksi kuuluisat thaimaalaiset marjanpoimijat, sillä tällaiseen alle kolmen kuukauden työkeikkaan ei tarvitse oleskelulupaa. Vuonna 2007 kausityöntekoon myönnettiin 12 000 viisumia.
Valtaosa työntekijöiden oleskeluluvista menee Venäjän, Ukrainan ja Kiinan kansalaisille. Yleisin ammattiala on siivoustyö. Suomalaisia se ei tunnetusti huvita.
Saatavuusharkintaan on tehty laissa niin paljon poikkeuksia, ettei se käytännössä nytkään estä ulkomaalaisia työllistymästä Suomeen. Oleskelulupa evätään hyvin harvoin sillä perusteella, että ulkomaalainen tulisi jo ennestään täysille työmarkkinoille. Yleensä rinnalla on jokin muukin syy.
Oleskelulupien helpottaminen on tulossa voimaan vasta vuoden 2011 lopussa, jolloin työvoimatilanne lienee parempi. Siinä lain vastustajat ovat oikeassa, että työmarkkinoiden valvonta näyttää nyt huteralta. Jatkuvat väärinkäytökset mustaavat turhaan työnantajia ja työntekijöitä, jotka hoitavat asiansa, joten ennakko- ja jälkivalvonta pitäisi saada paljon nykyistä tehokkaammaksi.