HS: Vastaanottokeskuksista tulossa pysyviä ulkomaalaiskeskittymiä

Helsingin Sanomat: Vastaanottokeskuksista tulossa pysyviä ulkomaalaiskeskittymiä 3.5.2010

Ulkomaalaisten vastaanottokeskuksista on muodostumassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pysyviä keskittymiä, sillä kunnat eivät enää toteuta hallituksen ja eduskunnan maahanmuuttopolitiikkaa ja anna oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille kotipaikkoja.

Vastaanottokeskuksiin on jo jäänyt 500 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Vuoden lopussa heitä arvioidaan olevan tuhat.

Viime vuonna Suomeen tuli 6 000 turvapaikanhakijaa, ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin muutama lisää. Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan putoavan 2 000:lla.

Suomeen tulevista pakolaisista valtaosa saapuu Helsingin kautta. Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen muistuttaa, että ulkomaalaisilla on oleskeluluvan saamisen jälkeen vapaa muutto-oikeus.

Käytännössä se toteutuu kuitenkin harvoin, koska asunnon saaminen vapailta markkinoilta on vaikeaa.

Kuntien mukaan valtio ei maksa kunnille riittävästi maahanmuuttajien asuttamisesta ja kotouttamisesta. Valtio maksaa maahanmuuttajan kustannukset kunnille kolmelta ensimmäiseltä vuodelta. Se ei kuntien mukaan riitä, vaan maksukauden pitäisi olla viisi vuotta.

Kuntien mukaan maahanmuuttajien palvelujen kustannukset ovat viime vuosina nousseet 50 prosenttia, mutta valtio on tehnyt niihin vain kymmenen prosentin korotuksen.

Vastaanottokeskukset ovat alkaneet jopa maksaa takuuvuokran, mikäli pakolainen itse hakeutuu johonkin kuntaan asumaan.

Kysymys on myös kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoitten ihmisoikeuksista, Markkanen sanoo. Vastaanottokeskuksissa olevilla on rajoitetut oikeudet ja palvelut, kun sen sijaan kuntiin asettuneilla maahanmuuttajilla on oikeus kotouttamispalveluihin ja samoihin palveluihin kuin muullakin väestöllä.

Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen Kuntaliitosta korostaa, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kuntien resurssit ennalta suunnittelemattomaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen ovat hyvin rajalliset.

Kunnilta saatujen tietojen mukaan eri maistraattien käytäntö vaihtelee: osa niistä myöntää kotipaikan heti, kun maahanmuuttajan oleskelulupa on tullut.

Tämä voi olla kunnille, maahanmuuttajille ja myös koko vastaanottojärjestelmälle vakava ongelma esimerkiksi silloin, kun kunnassa ei ole riittävästi asuntoja tarjolla, ja kun poste restante -osoite riittää kotikunnan saantiin.

Jos maahanmuuttajalla ei ole muuta kotipaikkaa, kotipaikaksi tulee vastaanottokeskuksen sijaintipaikka.

Eräissä maistraateissa kotipaikkaa ei myönnetä ennen kuin jokin kunta on ottanut maahanmuuttajan asukkaakseen. Oleskeluluvan saanut saa silloin vain ne palvelut, jotka kuuluvat vastaanottokeskuksessa oleville.

Nurmijärvi on yksi kunnista, jotka eivät ota vastaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok) on myös kansanedustaja.

"Paine kasvaa", hän kuvaa tilannetta. Hän sanoo, että ei tiedä, miksi hänen kuntansa ei ole vastaanottavainen. "Olen ollut kymmenen vuotta kunnan politiikassa, eikä sinä aikana poliittisessa päätöksenteossa ole ollut kertaakaan keskustelua asiasta."

"Suuri ongelma on raha. Kotouttamiseen pitäisi saada kunnille lisää rahaa, ja olen käsittänyt, että rahaa on tulossa lisää."

---

Jaettu huone, vuode, ruokaa ja 87 euroa

Somalialainen Mahdi Hashi Mohamed odottelee asuntoa Helsingin vastaanottokeskuksen Kaarlenkadun talossa. Hän on Suomessa toista kertaa oltuaan välillä puolisen vuotta Britanniassa.

Mies hämmentyy kun häneltä kysyy, mitä hän aikoo tehdä, jos hän joutuu pysyvästi asumaan vastaanottokeskuksessa.

Kalsea ala-aula, lukitut ovet ja yöajan liikkumisrajoitukset tekevät vastaanottokeskuksesta vankilamaisen.

Keskuksessa on 170 eri puolilta maailmaa tullutta maahanmuuttajaa. Muut vielä odottavat oleskelulupaa, Mahdi Hashi Mohamed sai luvan kolme kuukautta sitten.

Kotipaikkaa ei ole löytynyt. Hän toivoo, että saisi asunnon Helsingin seudulta.

"Tavallinen asunto riittää, ei sen tarvitse olla suuri", hän sanoo.

Mahdi Hashi Mohamed arvelee, että voi asua vastaanottokeskuksessa kuusi kuukautta, ehkä kahdeksan, mutta ei pysyvästi.

Hän kertoo, että hänellä on kolmivuotias tytär. Tyttö asuu perheen isoäidin kanssa Vantaalla. Siellä asuu myös tyttären äiti, josta Mahdi Hashi Mohamed on eronnut.

Tyttöä hän on tavannut joitakin aikoja sitten, mutta ei halua, että lapsi tulee vastaanottokeskukseen isää katsomaan. "Keskus ei sovi lapsille", hän sanoo.

Huone, vuode, ruoka ja 87 euroa kuukaudessa eivät riitä. Hän haluaisi samat edut ja palvelut kuin suomalaiset.

Mahdi Hashi Mohamed toivoo, että voi jäädä Suomeen pysyvästi. Hän haluaa opiskella ja ammatin.

Hän sanoo olleensa ennen Suomea Sudanissa ja opiskelleensa media-alaa neljä vuotta.