Motiivi: Astrid Thors: Maahanmuutto lisääntyy – mutta paljonko?

Motiivi 5/2010: Astrid Thors: Maahanmuutto lisääntyy – mutta paljonko?
VATT: Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 (4/2010)

Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ministeri Astrid Thorsin mielestä ensisijainen ratkaisu työvoimapulaan. – Työvoiman uudelleenkouluttaminen ja työurien pidentäminen ovat, hän sanoo. Maahanmuuttajien määrä tulee kuitenkin lähivuosina tuntuvasti kasvamaan. Edes ministeri ei suostu ennakoimaan paljonko.

Valtion talouden tutkimuslaitos (Vatt) julkaisi huhtikuussa ennusteen, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 125 000 uutta työntekijää. Jo nyt eräät kunnat, sairaanhoitopiirit ja yritykset ovat aloittaneet henkilöstön rekrytoinnin, ei vain lähialueilta Virosta ja Venäjältä vaan Filippiineiltä ja Thaimaasta. Mikä lieneekään tilanne 10-15 vuoden kuluttua?

– Ulkomaisen työvoiman tarve riippuu monesta asiasta, muun muassa taloudellisista suhdanteista sekä kotimaisen työllisyys- ja koulutuspolitiikan onnistumisesta, maahanmuuttoministeri Astrid Thors sanoo.

Myös työttömien työnhakijoiden oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä joko koulutukseensa tai asuinpaikkaansa vedoten vaikuttaa Thorsin mukaan työperäisen maahanmuuton volyymiin.

– Mitä tiukempi ammatti- tai kotipaikkasuoja, sitä suurempi on ulkomaisen työvoiman tarve, hän sanoo kiertelemättä.

Harmaa talous rehottaa

Euroopan Unionin alueella työvoima liikkuu vapaasti, eikä oleskelulupia kysellä. Suomeen EU-kansalaiset ovat voineet tulla pelkän rekisteröinnin perusteella töihin siirtymäkauden loputtua vuonna 2006.

Varsinkin rakennusalalla heitä on pilvin pimein – jopa 30 000. Kotimaiset rakennusyrittäjät syyttävät ulkomaista työvoimaa käyttäviä aliurakoitsijoita polkuhinnoittelusta ja kilpailun vääristämisestä. Rakennusliitto puolestaan moittii hallitusta valvonnan laiminlyönnistä, sillä virolais- ja puolalaistyömiehille ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja – myös ennakonpidätykset jäävät usein tekemättä.

Astrid Thors uskoo, että eduskunnalle huhtikuun alussa annettu lakiesitys käännetystä arvonlisäverosta saa ainakin pahimmat verokeinottelijat kuriin. Työehtojen valvonnan suhteen hän heittää pallon ammattiyhdistysliikkeelle.

– Kaikkia ongelmia ei ratkaista viranomaisvalvonnalla. Tehokkaampaa on lisätä maahanmuuttajien tietämystä suomalaisista työmarkkinoista ja työehdoista, ja siinä on sarkaa myös ammattiliitoille.

Joitain vuosia Tallinnassa toiminut, nyttemmin tosin jo suljettu, SAK:n infopiste saa Thorsilta kiitoksia. Hän kehottaa liittoja myös rekrytoimaan lisää maahanmuuttajia jäseniksi ja samalla tarjoamaan heille työelämätietoutta.

– Lisäksi tarvitaan joitain fiksuja systeemejä, joilla minimoidaan harmaan talouden haittoja etenkin rakennusalalla. Samantyyppisiä kuin kotona tehtävässä työssä sovellettava kotitalousvähennys, joka takaa että sen enempää työn teettäjällä kuin tekijällä ei ole intressiä jättää veroja tilittämättä tai toimia muuten lain vastaisesti.

Työlupakäytäntö helpottuu

Matti Vanhasen (kesk) hallitus aikoo helpottaa myös EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman maahantuloa. Ulkomaalaislain uudistukseen sisältyy nimittäin ehdotus, jonka mukaan työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. Käytännössä se tarkoittaa, että ensimmäisen oleskeluluvan saisi pääsääntöisesti viideksi vuodeksi nykyisen yhden sijasta.

Astrid Thors näkee esityksen maahanmuuttoon liittyvän liiallisen byrokratian purkamisena ja vakuuttaa, ettei se myötävaikuta lisäongelmien syntymiseen.

– Päinvastoin koko lain tarkoitus on kohdistaa ennakkovalvonta oleellisiin asioihin, hän korostaa.

Laajennetulla ennakkovalvonnalla pyritään ministerin mukaan varmistamaan, ettei työvoimaa tuovalla yrityksellä ole entuudestaan vero- tai muita saatavia.

Ay-liikeen mielestä lakiuudistus heikentää työehtojen valvontaa entisestään ja vahvistaa työmarkkinoiden jakautumista maahanmuuttajien ja muiden töihin. Thors pitää pelkoa ylimitoitettuna.

– Kotoutumislain uudistuksella taataan, että kaikki Suomeen tulevat saavat alkuinformaation Suomesta ja sen lainsäädännöstä. Oleskelulupaa ei myöskään myönnetä pidemmäksi aikaa kuin työsuhteen pituus eli viiden vuoden luvan saa vain pysyvään työsuhteeseen palkattu, hän täsmentää.

Uusi ulkomaalaislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja saataneen voimaan ensi vuoden aikana.

Kyllä Juhanille, ei Ahmedille

Ministeri Thors myöntää, että suomalaisten edellytykset kohdata maahanmuuttaja työnhakijana tai työkaverina eivät ole maailman parhaat.

– On eletty kauan eristyksissä, ja se näkyy asenteissa. Mutta kun ollaan osa kansainvälistä järjestelmää, ei voida poimia vain rusinoita pullasta, hän muistuttaa.

Positiivisena esimerkkinä Thors mainitsee Helsingin kaupungin, jonka strategiaan on kirjattu maahanmuuttajia koskevan positiivisen erityiskohtelun periaate. Sillä pyritään takaamaan, että rekrytointitilanteessa kahdesta tasavahvasta hakijasta suositaan maahanmuuttajataustaista.
Ministeri olisi valmis menemään pidemmälle ja ottamaan käyttöön työpaikan hakemisen nimettömänä, jotta maahanmuuttajien asema työhönotossa kohenisi.

– Ikävä tosiasia on, että jos työpaikkaa kysäisee Ahmed tai Mertsi, se on jo täytetty, mutta jos kysyjä on Juhani, paikka onkin vapaana, toteaa ministeri – vähän surullisena.