Kauppalehti: Suomen yritteliäin kansanosa: turkkilaiset

Kauppalehti: Suomen yritteliäin kansanosa: turkkilaiset 28.7.2010

Maahanmuuttajayrittäjien määrä on lisääntynyt nopeammin kuin maahanmuuttajat Suomessa. Useimmin yrittäjiä ovat turkkilaiset.

- Turkkilaiset haluavat tehdä työtä, sanoo helsinkiläisen ravintola Anin yrittäjä Melih Kurt.

Tämä näkyy siinä, että turkkilaiset ovat Suomen aktiivisimpia yrittäjiä. Töissä olevista turkkilaisista lähes 31 prosenttia toimii yrittäjinä. Kaikista Suomessa asuvista työikäisistä turkkilaisista 24 prosenttia on yrittäjiä.

Yhdeksän vuotta Suomessa asunut Kurt on kolmas vuonna 1980 Etelä-Helsinkiin avatun Anin yrittäjä.

Maahanmuuttajien yrittäjäaktiivisuudessa on suuria eroja lähtömaan suhteen. Vähiten yrittäjiä löytyy suhteellisesti Kenian, Etiopian ja Somalian kansalaisista.

Tilastokeskuksen mukaan mukaan etninen yrittäminen on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla, jonka alusta maahanmuuttajayrittäjien määrä on yli kaksinkertaistunut reilusta kahdesta tuhannesta yli 4 500:aan vuonna 2008. Tutkijat odottavat maahanmuuttajayrittäjien määrän kasvavan myös jatkossa.

Yrityksiä on vielä enemmän, sillä Tilastokeskuksen vuonna 2006 teettämän selvityksen mukaan tuolloin maahanmuuttajien omistamia yrityksiä oli Suomessa yli 6 000.

120 kansalaisuutta

Melih Kurt on ollut yrittäjänä ravintola Anissa vuodesta 2005. Hän ei koe Suomessa yrittämiseen liittyviä koukeroita vaikeina.

- Asiat on helppo hoitaa kirjanpitäjän kautta.

Maahanmuuttajayrittäjien lisääntymisen myötä heidän neuvontaan ja kurssittamiseen on panostettu. Helsingin kaupunki järjestää yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yrittäjäneuvontaa maahanmuuttajille useilla kielillä Helsingin Uusyrityskeskuksessa.

Keskus kurssittaa vuosittain kolmella kurssilla noin 60 maahanmuuttajaa. Heistä reilut puolet perustaa yrityksen. Keskuksella on ollut asiakkaita yli 120 maasta, joten vaihtelut pohjatiedoissa ovat suuret. Kursseilla nousevat esille suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin liittyvät asiat.

- Jos suomalaisen kanssa aloitetaan nollasta, maahanmuuttajan kanssa aloitetaan miinus kymmenestä, vastaava yritysneuvoja Toivo Utso sanoo.

Neuvonnassa käydään läpi myös talousasioita. Esimerkiksi lahjan ja lahjuksen välinen ero ei ole kaikille selvä.

- Ennen kesää minulla kävi neuvonnassa kaksi vuotta yrittäjänä toiminut henkilö, joka ei vielä tiennyt, mikä alv on.

Utson mukaan on yleistä ja ongelmallista, että maahanmuuttajat perustavat yrityksen ilman kurssia omien verkostojensa tietojen pohjalta.

- Kavereiden tiedot voivat kuitenkin olla vanhentuneita ja vääriä.

Järjestöt aktivoitumassa

Uudenmaan veroviraston johtaja yritysveroasiantuntija Sami Varosen mukaan "kulttuurikurssi" maahanmuuttajayrittäjille voisi vähentää väärinkäsityksiä ja virheitä. Nyt verottaja ei tarjoa keskitettyjä tukipalveluita ulkomaalaistaustaisille yrittäjälle.

Varonen uskoo, että erilainen kulttuuri ja kielivaikeudet selittävät maahanmuuttajien mahdolliset ongelmat verotuksessa.

- Kotimaisella yrittäjällä on paremmat edellytykset hakea tietoa.

Suomen Yrittäjät on parantanut viime aikoinaan palveluitaan englannin kielellä. Asiamies Max Lindholmin mukaan yhteydenottoja tulee viikoittain englanniksi.

Hänen arvionsa mukaan Suomen Yrittäjissä on jäsenenä muutama tuhat maahanmuuttajan vetämää yritystä. Maahanmuuttajayrittäjien lisääntyminen tarkoittaa, että tietoa tulee jakaa aktiivisemmin.

- Jos esimerkiksi alv:n nosto menee yrittäjiltä ohi, tiedottamisessa on työnsarkaa sekä yrittäjäjärjestöillä että verohallinnolla, Lindholm sanoo.

Maahanmuuttajat yrittäjinä

Suurin yksittäinen yrittäjäryhmä ovat venäläiset.

Maahanmuuttajayritykset työllistävät keskimääräistä yritystä vähemmän työntekijöitä.

Suurin osa ulkomaalaisten pitämistä yrityksistä toimii pääkaupunkiseudulla.

Läntisistä EU-maista, Venäjältä ja Baltiasta tulevista yrittäjistä iso osa toimii kaupan piirissä ja liike-elämän palveluissa.

Kuljetusyrityksistä iso osa on venäläisten omistuksessa.

Rakennusalalla virolaiset ovat iso yrittäjäryhmä.

Maahanmuuttajille yrittäjyyden motiivina on keskimääräistä useammin yhteiskunnallisen ja taloudellisen riippumattomuuden ja arvostuksen saavuttaminen.