Suomen Kuvalehti: Yhä useampi tšetšeeni saa Suomesta turvapaikan

Suomen Kuvalehti: Yhä useampi tšetšeeni saa Suomesta turvapaikan 10.7.2010

Kuluvan vuoden neljänä ensimmäisenä kuukautena jo 185 Venäjän kansalaista haki Suomesta turvapaikkaa.

Tarkkoja tilastoja hakijoiden kansallisuudesta Maahanmuuttovirastosta ei anneta, mutta viraston mukaan valtaosa eli kaksi kolmasosaa on tšetšeenejä tai muualta Pohjois-Kaukasiasta tulleita kuten inguušeja.

Yhä useampi tšetšeeni myös saa turvapaikan Suomesta. Vuonna 2009 kaikkiaan 73 Venäjän kansalaista sai joko turvapaikan tai oleskeluluvan suojeluntarpeen vuoksi.

Suomen politiikka Venäjältä tulleiden turvapaikanhakijoiden kohtelun osalta muuttui vuonna 2004, jolloin Maahanmuuttovirasto alkoi myöntää turvapaikkoja tšetšeeneille hallinto-oikeuden myönteisten päätösten jälkeen.

Käytännössä Suomi linjasi tuolloin, että Venäjä vainoaa tiettyjä kansalaisiaan.

”Näin on. Ei voida sanoa, että Venäjä olisi Venäjän kansalaisille kaikkialla turvallinen”, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saivat aluksi kaikki tšetšeenit, jotka osoittivat asuinpaikakseen rauhattoman Tšetšenian, Ingušian tai Dagestanin tasavallan. Hakijamäärät nousivat. Viime vuonna hakijoita oli jo 602.

Syksyllä 2009 Maahanmuuttovirasto linjasi, että hakemuksia tarkastellaan yksilökohtaisesti.

”Valtaosalla on yksilöllisiä perusteita saada jonkin tasoinen suojelu.” Revon mukaan Suomi ei silti ole palauttanut tšetšeenejä tai inguušeja Venäjälle.

Venäjä pani virallisesti pisteen Tšetšenian sodalle viime vuonna. Levottomuudet ovat kuitenkin jatkuneet.

Revon mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevat tšetšeenit, joita vainoavat nimenomaan vallanpitäjät. Yleisin syy vaikeuksiin joutumiselle on se, että henkilö ”sympatiseeraa sissejä ja Venäjän valtaa ja hallintoa vastustavia”.

Virallisen Suomen kovin kritiikki Pohjois-Kaukasian tilanteesta on Maahanmuuttoviraston viime vuoden lopulla julkaistussa raportissa, jossa kuvaillaan tšetšeenien tilannetta Pohjois-Kaukasiassa. Raportti on tehty kirjallisten lähteiden perusteella.

Maahanmuuttoviraston mukaan Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin ”hirmuvalta aiheuttaa radikalisoitumista vastapuolellakin, ja ihmisoikeusloukkauksia molemmin puolin”.

Raportti muistuttaa, että ihmisoikeusaktivistit, kapinallisten sukulaiset ja naiset ovat turvattomammassa asemassa kuin hallitusta kannattavat perheet.

Ajoittain tilanne muistuttaa Maahanmuuttoviraston mukaan sotaa.