HS: Kantasuomalaisista voi tulla vähemmistö

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Kyösti Tarvainen: Kantasuomalaisista voi tulla vähemmistö 20.7.2010

Tilastokeskus U.S. Census Bureau ennustaa, että Yhdysvaltain väestöstä on vuonna 2042 valkoisia vähemmän kuin 50 prosenttia. Tämä on seurausta lähinnä latinalaisamerikkalaisten, kuten meksikolaisten, runsaasta maahanmuutosta ja syntyvyydestä.

Vastaavanlainen enemmistöaseman menetys voi myöhemmin tapahtua myös useassa Länsi-Euroopan maassa. Oxfordin yliopiston väestötieteen professori David Coleman on todennut Ruotsin tilastokeskuksen vuoden 2050 ennusteen viittaavan siihen, että mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, kantaruotsalaiset menettävät enemmistöasemansa ennen tämän vuosisadan loppua.

Eräissä eurooppalaisissa väestöennusteissa on kiinnitetty erikseen huomiota islaminuskoisten määrään.

Hollannin tilastokeskus ennustaa, että vuonna 2050 Hollannin muslimien osuus väestöstä olisi 8–24 prosenttia. Itävaltalainen väestötieteen laitos Vienna Institute of Demography puolestaan arvioi, että vuonna 2051 islaminuskoisia on maan väestöstä 12–26 prosenttia. 30 vuotta sitten muslimeja oli Itävallan väestöstä yksi prosentti, siis suhteellisesti saman verran kuin Suomessa nyt.

Vaikka massiivinen maahanmuutto on käynnistänyt tällaisia muutoksia, ratkaisevaa on lopulta se, että eräiden maahanmuuttajaryhmien – etenkin eri muslimiryhmien – syntyvyys on suurempi kuin kantaväestön.

Monissa Euroopan maissa onkin tarkasteltu islamilaisen väestönosan hedelmällisyyttä. Britanniassa muslimien hedelmällisyyden arvioidaan vähitellen pienenevän nykyisestä kolmesta lapsesta 2–2,5:een. Norjan tilastokeskus arvioi maan muslimiryhmien hedelmällisyyden pienenevän samaisesta kolmesta 2,4:een vuoteen 2050 mennessä ja vakiintuvan tälle tasolle.

Suomessa musliminainen saa nykyisin keskimäärin kolme lasta, kun kantaväestön naisella luku on 1,86 lasta. Voidaan kuitenkin olettaa, että muslimien lapsiluku pienenee Suomessakin esimerkiksi Norjalle ennustettuun arvoon.

Syntyvyyserojen merkitystä voidaan havainnollistaa yksinkertaisella esimerkillä, jossa väestö jakautuu 99 prosentin suuruiseen enemmistöön ja yhden prosentin vähemmistöön.

Enemmistön naisten hedelmällisyys on yksi tyttö naista kohti ja vähemmistön kolme tyttöä. Tällöin enemmistön naisten määrä pysyy sukupolvesta toiseen samana, kun taas vähemmistön naisten määrä kasvaa ensin kolmeksi, sitten yhdeksäksi, kolmannessa polvessa 27:ksi ja neljännessä jo 81 naiseksi.

Naisten määrän kehityksen tarkastelu osoittaa, että vähemmistö saavuttaa enemmistön väkiluvun vähän yli neljässä sukupolvessa eli noin 120 vuodessa.

Vaikka hedelmällisyyserot eivät olisikaan näin suuria, vähäisilläkin eroilla on ratkaiseva merkitys, sillä hedelmällisyyserojen vaikutukset kertaantuvat sukupolvi sukupolvelta.

Hedelmällisyyden lisäksi vähemmistöryhmän kokoon suhteessa kantaväestöön vaikuttaa myös maahan tulevien määrä. Vuonna 2009 nettomaahanmuutto eli maahan tulleiden määrä vähennettynä maasta lähteneillä oli noin 2 300 muslimia. Luku ei kuitenkaan sisällä perheenyhdistämisiä avioliiton perusteella.

On arvioitu, että noin 50 prosentissa Suomessa solmittavista uusista muslimiavioliitoista aviopuoliso tulee ulkomailta. Prosenttiluvun voi ajatella pienenevän samalla kun muslimien määrä maassa kasvaa. Jotta muslimiväestön koon suhdetta kantaväestön kokoon voidaan ennustaa, prosenttiluvun voidaan ajatella pysyvän vuosisadan puoleenväliin saakka 50:ssä ja pienenevän vuoteen 2100 mennessä 25 prosenttiin.

Muslimien ja kantasuomalaisten määrän suhdetta voi arvioida mainittujen tekijöiden eli hedelmällisyyden, maahanmuuton ja perheenyhdistämisestä johtuvan maahanmuuton avulla. Eri väestöryhmien kokojen kehitykseen vaikuttavat toki muutkin tekijät, kuten maahanmuuttoa koskevat poliittiset päätökset ja maailmantapahtumat. Tämän vuoksi voidaan arvioida ainoastaan, mitä tapahtuisi, jos ennustetut hedelmällisyysluvut osoittautuvat paikkansapitäviksi ja nykyinen maahanmuuttopolitiikka jatkuu.

Mikäli kantaväestön hedelmällisyys ja nettomaahanmuutto säilyvät samana mutta muslimiryhmien syntyvyys ja ulkomailta tulevien puolisoiden määrä pienenevät edellä esitetysti, voidaan ikäluokkien kokojen muutoksia laskemalla havaita, että muslimien määrä kasvaa kantasuomalaisten määrää suuremmaksi vuoteen 2170 mennessä eli noin 160 vuoden kuluessa.

Islaminuskoisten lisäksi on otettava huomioon muut maahanmuuttajaryhmät, joiden koon ja erilaisten kulttuuristen vaikutusten arvioiminen on vaikeaa. Kuitenkin jo pelkkä kantasuomalaisia ja islamilaisia tarkasteleva ennuste osoittaa, että jos ainutlaatuinen suomalainen kulttuuri halutaan turvata ja säilyttää, maahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan muutoksia.


Kyösti Tarvainen Kirjoittaja on systeemianalyysin dosentti Aalto-yliopistossa. Lisäksi hän toimii matematiikan yliopettajana Metropolia-ammattikorkeakoulussa.