Kuntalehti: Työvoimaosasto auttaa pakolaisia eteenpäin

Kuntalehti: Työvoimaosasto auttaa pakolaisia eteenpäin 26.7.2010

Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosasto on yksi tärkeimmistä vastaanottokeskuksen kumppaneista. Sen kautta kulkee koko toiminnan rahoitus.
Kontiolahden vastaanottokeskus Oy:n tämän vuoden liikevaihto on noin 2,6 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot vievät kolmanneksen, asiakkaiden toimeentulotuki toisen kolmanneksen. Myös kiinteistökulut ovat mittavat.

Valtio maksaa vastaanottokeskuksen toiminnan kokonaan. Rahoituskanavana toimii TE-keskuksen työvoimaosasto.
– Työvoimahallinto ei ole mukana turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa ennen kuin turvapaikanhakija saa A-oleskeluluvan. Siitä alkaa kolmivuotinen kotouttamisaika, jolloin käynnistyvät maahanmuuttajakoulutukset ja työnhaku, kehittämispäällikkö Ulla Mauranen ja suunnittelija Eija Ratinen kertovat.

Työvoimahallinto järjestää suurimman osan koulutuksista, joissa kielen ja kulttuurin oppiminen painottuvat. Tarjolla on myös rinnasteisia koulutuksia eri opistoissa.
– Kun oleskeluluvan saanut on toimissa mukana, hänen toimeentulonsa on turvattu. Asiakas otetaan huomioon kokonaisuutena, mukaan lukien hänen perheensä ja muut hänen tarvitsemansa palvelut, Mauranen selvittää.

Kaksikko kiittelee oleskeluluvan saaneiden työnhakuaktiivisuutta ja motivoituneisuutta opiskeluun. Eri asia on, saavatko he töitä. Työvoimaosaston tehtävänä on myös sijoittaa oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuntiin. Sijoituksista neuvotellaan kuntien ja vastaanottokeskusten kanssa.
– Kysyimme viime vuonna kaikkien pohjoiskarjalaisten kuntien halukkuutta ottaa kiintiöpakolaisia tai vastaanottokeskuksen kautta tulevia oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon ei Pohjois-Karjalassa ollut halukkuutta, mutta kuitenkin viisi kuntaa on valmis vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Tämä kertoo päättäjien lisääntyneestä myönteisestä asennoitumisesta maahanmuuttajia kohtaan, Mauranen ja Ratinen kertovat.
– Olisi toivottavaa, että Pohjois-Karjalan kunnat sijoittaisivat myös kiintiöpakolaisia, jotta syntyisi sellaisia maahanmuuttajayhteisöjä, joihin uudet maahanmuuttajat voisivat entistä helpommin kotiutua. Kunnille korvataan pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kolmen vuoden kulut, Ratinen sanoo.