Suomen Kuvalehti: Halonen ja Medvedev käsikynkässä: Venäjän presidentin hymy hyytyi kerran

Suomen Kuvalehti: Halonen ja Medvedev käsikynkässä: Venäjän presidentin hymy hyytyi kerran 21.7.2010
YLE: Tutkija: Tshetsheenipakolaiset eivät vaikuta Suomen ja Venäjän väleihin 22.7.2010

Kultarannan keskiviikko oli järjestyksen päivä.

Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin tämänkertaisen Suomen-vierailun aikana selväksi tuli, mistä presidentit Tarja Halonen ja Medvedev ovat yhtä mieltä ja mistä eri mieltä.

Presidentit vastasivat yhteensä neljään kysymykseen yli tunnin kestäneessä lehdistötilaisuudessa.

Medvedev oli Halosen vieraana presidentin kesäasunnolla Kultarannassa tiistaina ja keskiviikkona.

Suomalais-venäläisten vanhempien lapsikiistat

Halosen mukaan suomalaiset viranomaiset eivät syrji ketään osapuolista riitoja ratkaistessaan. Viranomaiset tekevät oikein, kun pidättäytyvät kommentoimasta tapauksia, sillä heillä ei ole siihen oikeutta. Suomi ei näe tarvetta luoda uutta, Suomen ja Venäjän välistä organisaatiota kiistoja ratkomaan vaan toivoo, että Venäjä liittyy Haagin lapsia koskeviin sopimuksiin.

Medvedev kannattaa ajatusta kahdenvälisen sopimuksen solmimiseksi. Tätä on jo aiemmin ehdottanut presidentin nimittämä lapsiasiavaltuutettu Pavel Astahov.

Pohjois-Kaukasiasta tulleet turvapaikanhakijat Suomessa

Medvedevin mukaan Suomen ja Venäjän ystävällismielisiä suhteita ei edesauta se, jos Suomi sallii Venäjällä etsintäkuulutettujen tai rikoksista epäiltyjen ihmisten Pohjois-Kaukasiasta, kuten Tshetsheniasta ja Ingushiasta, jäädä Suomeen joko turvapaikan tai muun luvan turvin.

Medvedevin mielestä Suomen edun mukaista ei ole luoda käytäntöä, jossa epäilyttäville ihmisille annetaan lupa jäädä Suomeen. Nämä ihmiset eivät Medvedevin sanoin ole suomalaiselle yhteiskunnalla ja sen rauhalle hyväksi.

Medvedevin selkeän tiukka kanta tuli ilmi vastauksessa kysymykseen, miten hän suhtautuu siihen, että yhä useammat Venäjän kansalaiset Pohjois-Kaukasiasta hakevat turvapaikkaa Suomesta ja saavat myös Suomeen jäädä.

Halonen sanoi turvapaikkajärjestelmän olevan Suomessa juridinen, ei poliittinen. Halonen muistutti Suomen suhtautuvan vakavasti terrorismiin.

Viisumivapaus

Medvedevin mukaan ainoa tapa kehittää Venäjän ja Euroopan unionin suhteita pidemmälle on sopia viisumivapaudesta. Venäjä on jo jättänyt ehdotuksensa EU:lle ja toivoo nopeaa toimintaa.

Halonen uskoo, että viisumivapaus kyllä saavutetaan ajan kanssa. Sitä odotellessa pitäisi jouhevoittaa viisumeiden myöntämistä.

Suomalaisia maito- ja lihatuotteita uhkaava tuontikielto Venäjälle

Medvedevin mukaan aiheessa ei ole mitään dramaattista, vaan muutoksista Venäjän elintarvikesäädöksissä. Halonen kuvaili ongelmaa informaatiokatkoksi ja toivoi, ettei byrokratia ainakaan lisääntyisi. Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira on lähettänyt vastauksensa Venäjän viranomaisille. Medvedevin mukaan ongelma saadaan hoideltua parissa viikossa.

Arvio vierailusta: Asioista osataan olla eri mieltä - hyvä!

Halonen ja Medvedev kehuivat lähes kilvan valtioiden välisiä hyviä suhteita sekä Medvedevin vierailun ajaksi osunutta kauniin aurinkoista säätä. Presidentit ovat oikeassa muunkin suin sään osalta. Suomen ja Venäjän suhteet ovat valtioiden tasolla hyvällä tolalla.

Presidentit osaavat olla asioista paitsi samaa myös eri mieltä. Se on tervettä. Tämä ei tarkoita sitä, ettei ratkaistavia kiistoja ja erimielisyyksiä riittäisi jatkossakin.

Eritahtinen Venäjä tuottaa yllätyksiä. Venäjällä on arkista, että yksi ministeriö ei tiedä toisen ministeriön tavoista. Yhtäällä viranomainen tulkitsee tavallaan, toisaalla taas toisin. Yhdessä paikassa eletään jo sähköpostiaikaa ja puhutaan modernisaatiosta (Medvedevin lempiaiheesta), toisessa uskotaan fakseihin ja ylenpalttiseen säätelyyn.

Keskitetyn vallan Venäjä ei vallan vertikaalistaan huolimatta aina toimi suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Venäjä taitaa improvisoinnin ja vaihtoehtoiset suunnitelmat.

Medvedevin imagon tavaramerkiksi on jo muotoutunut hymy, joka vain harvoin katoaa kasvoilta. Kultarannassa Medvedev vakavoitui vastatessaan kysymykseen Pohjois-Kaukasiasta.

Nyt Medvedev näytti jo vierailun ensimetreillä lisäyksen hymykasvoiseen imagoonsa: Venäjän presidentti iski silmää kehuttuaan Kultarannan raparperimehua raikkaaksi.

Halonen näytti, kenen vieraana Kultarannassa ollaan ja otti nuoren presidentin käsikynkkään useita kertoja vierailun aikana.

Lehdistötilaisuudessa keskipäivällä Halonen totesi, etteivät he vielä kahden kesken olleet ehtineet keskustella Tshetsheniasta. Halonen uskoi, että siihenkin vielä vierailun loppumetreillä löytyy hyvin aikaa. Medvedev sanoi aikaa olevan vaikka mihin.

---

YLE: Tutkija: Tshetsheenipakolaiset eivät vaikuta Suomen ja Venäjän väleihin


Venäjä ei katso Suomen suojelevan Venäjän rikollisiksi luokittelemia tshetsheenejä, arvioi Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi. Kaukasian alueen asioihin perehtynyt tutkija ei usko presidentti Dmitri Medvedevin halunneen moittia Suomen turvapaikkapolitiikkaa torstaisella lausunnollaan.

Tshetshenian pakolaisten asema nousi yhdeksi sivujuoneksi presidentti Medvedevin Suomen-vierailulla. Presidentiltä kysyttiin mitä mieltä hän on Suomeen Venäjän Pohjois-Kaukasiasta tulleista ja turvapaikan täältä saaneista pakolaisista, ja onko Venäjällä turvallista.

- Jos lainkuuliaiset Venäjän kansalaiset hakevat oleskelulupaa tai kansalaisuutta Suomesta, he saavat kaikin mokomin tehdä sen - omalla vastuullaan. Mutta jos kyseiset hakijat ovat etsintäkuulutettuja Venäjällä, Venäjä ei pidä turvapaikan myöntämistä ystävällisenä tekona, Medvedev neuvoi.

Helsingin yliopiston Venäjä-tutkimukseen keskittyvän Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorpi ei tulkitse Medvedevin halunneen syyttää Suomea tai suomalaisviranomaisia.

- Mielestäni hän vain ilmoitti Venäjän virallisen kannan, joka on ollut sama sekä ensimmäisen että toisen Tshetshenian sodan aikana eli että tällaiset vastarintataistelijat ovat bandiitteja eli rikollisia, Palonkorpi arvioi.

Suomessa turvapaikka- ja oleskeluluvat myöntää maahanmuuttovirasto sen jälkeen, kun Korkein hallinto-oikeus on tehnyt myönteisen päätöksen eli katsoo juridisin perustein luvan aiheelliseksi. Aiemmin lupa myönnettiin joka kerta Kaukasian alueelta Tshetsheniasta, Ingushiasta tai Dagestanista tulleille pakolaisille, mutta viime vuodesta lähtien jokainen tapaus on tutkittu erikseen.

Virallisesti Tshetshenian toinen sota on päättynyt, ja Venäjän mielestä mistään Kaukasian tasavallasta tulleilla ei ole turvapaikan tarvetta. Maahanmuuttoviraston mukaan hallituksen vastustajia kuitenkin vainotaan edelleen. Myös tutkija Mikko Palonkorpi kertoo, että olot kaikkialla Pohjois-Kaukasuksella ovat vaikeat ja turvapaikkaan on useimmiten hyvät perusteet.

- Vainotuksi saattaa joutua jo sen perusteella, että joku sukulainen on ollut taistelemassa tai osallistunut vastarintaan. Kyllä näille (turvapaikoille) ihan riittävät perusteet on, hän arvioi.

Venäjällä ja erityisesti Tshetsheniassa poliittisten vastustajien leimaaminen rikollisiksi tai jopa terroristeiksi ei ole harvinaista.

Suomeen tulleet tshetsheenipakolaiset eivät kuitenkaan ole poliittisesti kovin aktiivisia, saati sitten tunnettuja vastarintajohtajia, joita on paennut esimerkiksi Britanniaan tai Norjaan. Tämänkään takia Tshetshenian pakolaiskysymys ei vaikuta mitenkään Suomen ja Venäjän väleihin, arvioi tutkija Palonkorpi.