Keskipohjanmaa, pääkirjoitus: Maahanmuuton kuuma, pieni peruna 25.7.2010
Pietarsaaressa lauantaina puhunut keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen tuntuu heittävän haasteen mm. perussuomalaisille, sosialidemokraateille, kristillisdemokraateille ja osin omilleen todetessaan maahanmuuttajia tai sukupuolineutraaleja avioliittoja koskevien kysymysten olevan pikkuperunoita nykyisessä taloustilanteessa. Talouteen tarttuminen olisi tärkeämpää.
Poliittisen pelin osaava Korhonen tietää, mistä narusta vetää ja onhan hän oikeassakin. Edellä mainitut asiat on tärkeä hoitaa ja niiden hoitamiseen vaaditaan huomattavasti pienempää panosta kuin Suomen talouden kääntämiseen. Edellyttäen, että halua ja suvaitsevaisuutta on.
Yksittäinen poliitikko voi luonnollisesti sanoa mitä vain. Toisaalta hallituspuolueen entinen puoluesihteeri puhunee aina myös hallituspuolueen suulla, niin voisi ajatella. On vaikea kuvitella, että Korhonen esittäisi mielipiteitään yksityisajattelijana.
Hän pyrkii osaltaan vetämään uusille raiteille junaa, jolla perussuomalaisten Timo Soini on viemässä ryhmäänsä vaalivoittoon ja myös keskustan kustannuksella. Näin kertovat ennusteet.
Kaikki populistit puolestaan tietävät, että vähemmistöjä koskevalla, kielteisen leimaavalla keskustelulla vedetään kansan huomio. Ja niillä usein korjataan pisteet, olivat mielipiteet perusteluiltaan kuinka ohuita tahansa. Suomessakin puhaltavat äärioikeistolaiset tuulet yhä vahvemmin, ihan kuten muualla Euroopassa. Se tuo melkoisen varmasti perussuomalaisten haaviin ääniä.
Maahanmuuttajakeskustelussa sekoitetaan usein niin Suomen allekirjoittamat kansainväliset sopimukset pakolaisten vastaanotosta kuin ns. vapaaehtoinen maahanmuuttajuus. Viimeksi mainitun ryhmän enemmistönä, ns. virallisina maahanmuuttajina ovat Suomen lähimaiden asukkaat, venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset. Venäläisten ja virolaisten määrä on eniten kasvussa.
Suomen väestöstä maahanmuuttajia on noin 4 prosenttia ja esimerkiksi viime vuonna Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomeen muutti runsaat 26000 ja maasta pois 12000 ihmistä eli nettomuutto oli noin 14000.
Kun tämä suhteutetaan Suomen koko väkilukuun eli noin 5,3 miljoonaan, puhutaan todella pikkuperunoista. Parhaimmalla tahdollakaan ei voi väittää, että nämä ihmiset jotenkin katastrofaalisen paljon veisivät töitä suomalaisilta.
Ennemmin syntipukiksi voitaisiin nostaa globaalitalous ja rahanahneet sijoittajat, joiden ansiosta maailmantalous on ollut viimeiset kaksi vuotta polvillaan. Tosin on paljon vaikeampaa kohdata kasvottomaksi väitettyä markkinavoimapaholaista, kun ei sitä oikein saada kiinni mistään.
On paljon helpompaa syyttää vähemmistöjä, ihmisryhmää, vaikka todellisuus väitteiden välillä olisi yhtä epämääräinen kuin veteen piirretty viiva.
Talous on paljon vaikeampi peruna. Globaali lama löi koko maailmantalouden polvilleen, myös vientivetoisen Suomen. Sen se teki mistään tai kenestäkään riippumatta. Rajaton talous sisältää riskinsä. Kansalaiset ne maksavat.
Ei tietenkään olisi haitaksi vaikka valtiovalta, työnantajien ja työntekijöiden edustajat kokoontuisivat hätäistuntoon pohtimaan mitä olisi tehtävissä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ja mistä itse kukin olisi valmis luopumaan ja mistä tinkimään. Perästä varmasti kuuluu.
Anita Salmi