Verkkoapila: Rantakangas vastuuttaisi maahanmuuttajat kotoutuksesta

Verkkoapila: Rantakangas vastuuttaisi maahanmuuttajat kotoutuksesta 24.7.2010

Maahanmuuttajien ja heidän yhteisöjensä on eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Antti Rantakankaan (kesk.) mielestä otettava enemmän vastuuta yhteiskuntaan sopeutumisesta.

- Kysymys on kotouttamisen onnistumisesta, mutta ei vain siitä, miten me suomalaiset siinä onnistumme, Rantakangas sanoo Verkkoapilan haastattelussa.

Rantakangas ei ole innostunut ulkomaalaislain ns. mummopykälän muuttamisesta.

- Toivon, että hallitus erittäin vakavasti harkitsisi, tuoko eduskunnalle lainkaan esitystä lain avaamisesta.

- Ei lakeja pidä muutella vain julkisen paineen takia, muutoksille on aina oltava vahvat perusteet.

Rantakankaan mukaan nykyinen laki tarjoaa tuomioistuimelle riittävästi harkintavaltaa ottaa inhimilliset seikat huomioon yksittäistapauksissa. Lain väljentäminen johtaisi hänen mielestään siihen, että Suomeen tulisi satoja, mahdollisesti tuhansia uusia turvapaikanhakijoita.

Käsittelyajat ja etuudet tarkasteluun


Rantakankaan mielestä Suomen maahanmuuttopolitiikka kaipaa selkeyttämistä. Erityisesti turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja on hänestä saatava lyhyemmäksi, samoin etuuksien tasoa on arvioitava kriittisesti.

- Turvapaikanhakijoiden saamat etuudet eivät voi olla paremmat kuin muissa EU-maissa. Etuuspolitiikkaa on syytä arvioida myös siitä näkökulmasta, että monet suomalaiset joutuvat tulemaan toimeen minimiperusturvan varassa.

Rantakankaan mielestä turvapaikanhakijoiden määrän voimakas lisääntyminen parin viime vuoden aikana kielii siitä, että Suomea pidetään houkuttelevana. Hänen mukaansa taustalta löytyy myös ammattimaista, järjestäytynyttä ja jopa rikollista toimintaa.

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu

Rantakangas jakaa poliisin huolen järjestäytyneen rikollisuuden maihinnoususta. Suomessa arvioidaan olevan runsaat 60 ryhmää, jotka täyttävät järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit. Ryhmien jäsenillä on tuomioita väkivalta-, huume- ja talousrikoksista.

Poliisin mukaan on merkkejä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii soluttautumaan myös lailliseen yritystoimintaan. Järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimys tavoitella taloudellista ja poliittista valtaa on poliisin mukaan yksi suurimmista sisäisen turvallisuuden uhkakuvista.

Rantakangas korostaa, että talousrikollisuuden torjuntaan käytetty euro tulee yhteiskunnalle kaksinkertaisena takaisin. Hän tukee poliisin toiveita lisäresursseista.

- Poliisilla on oltava riittävät tekniset ja muut keinot rikollisuuden kasvun estämiseksi.

Nuorten syrjäytyminen lisää riskiä


Rantakangas kytkee järjestäytyneen rikollisuuden laajempaan keskusteluun työttömyydestä ja nuorten syrjäytymisestä.

Muissa Pohjoismaissa on merkkejä myös etnisten jengien järjestäytymisestä. Taustalla on pitkään kytenyt tyytymättömyys, irrallisuus ja sukupolvesta toiseen jatkuva syrjäytyneisyys. Terrorismi muhii samassa maaperässä.

- Meidän suomalaisten ei pidä olla sinisilmäisiä. Mitä tapahtuu maailmalla, on mahdollista myös täällä.

- Kysymys on kotouttamisen onnistumisesta, mutta ei vain siitä, miten me suomalaiset siinä onnistumme. Maahanmuuttajien ja heidän yhteisöjensä on otettava enemmän vastuuta yhteiskuntaan sopeutumisesta, Rantakangas sanoo.

Tuki Holmlundille aselaissa


Hallintovaliokunta käsittelee syksyn aikana aselakiin tehtäviä muutoksia. Rantakangas sanoo, ettei puheenjohtajana halua vielä ottaa kantaa yksityiskohtiin.
- Yleisesti voin sanoa, että sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) linja on hyvä ja oikea.

- Niin valitettavia kuin yksittäiset ampumatapaukset ovatkin, ei niiden perusteella voi rajoittaa tavallisten ihmisten metsästys- ja ampumaharrastusta, Rantakangas sanoo.