Kainuun Sanomat: Kiviniemi tuomitsee vihaiskut 16.7.2010
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) tuomitsee yksiselitteisesti seksuaalivähemmistöihin ja maahanmuuttajiin kohdistuvat viimeaikaiset vihaiskut.
Hän oudoksuu kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen pohdiskelua, olisivatko toissa viikonloppuna seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkueeseen kyynelkaasulla iskeneet henkilöt provosoituneet.
– En edes löydä sanoja, kun minun on niin vaikea ymmärtää Räsäsen ajattelutapaa. Että hän yrittää löytää hyväksyttävää syytä iskulle. Kehotan kaikkia keskittymään siihen, että väkivallanteot kitketään, pääministeri sivaltaa.
Räsänen kysyi viikko sitten blogikirjoituksessaan, voiko Pride-kulkuetta vastaan tehdyn hyökkäyksen tulkita myös vastareaktioksi poliittisen eliitin voimakkaalle arvoliberalistiselle kehitykselle.
Paria päivää aikaisemmin kristillisdemokraattien viestintäpäällikkö oli mielipidekirjoituksessaan Keskisuomalaisessa luonnehtinut Pride-kulkuetta provokaatioksi perinteisiä arvoja vastaan.
Kiviniemi pitää arvokkaana, että Suomessa on monia muita maita paremmin säästytty rasistisilta ilmiöiltä ja äärioikeiston liikehdinnältä.
Se voi kuitenkin laajeta, jos yksittäisiä tapauksia katsotaan läpi sormien tai selitellään parhain päin. Puolueiden vastuulla hänen mukaansa on, ettei maahanmuuttaja- ja vähemmistövastaisuudella edes flirttailla.
– Tuntosarvien on oltava koko ajan herkkänä, ettei näille ilmiöille anneta pikkusormea, hän vetoaa.
– Se ei ole vain poliitikkojen vaan kaikkien suomalaisten asia. En halua, että mikään vähemmistö joutuu Suomessa pelkäämään.
Kerjäläisyys kitkettävä
Hallitus ottaa todennäköisesti syksyllä kantaa sisäministeriön työryhmän esitykseen kerjäämisen kieltämisestä lailla. Työryhmän asettamisen taustalla oli Romaniasta tulevien kerjäläisten määrän lisääntyminen etenkin Helsingissä.
Puolueensa puheenjohtajakiertueen aikana Kiviniemi arvioi, ettei asia lailla korjaannu.
Nyt hän aikoo odottaa sisäministeriön esityksiä.
– Ilmiö pitää kitkeä, se on minusta selvää. Siinä on taustalla myös hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttöä. Kyse on siitä, mikä on oikea tapa. Haluan nyt nähdä, millaisilla pykälillä tämä asia hoidettaisiin.
Hänestä Suomella ei ole häpeämistä siinä, mitä se EU:ssa on yrittänyt Balkanin maiden romanien aseman kohentamiseksi tehdä. Suomi on hänen mukaansa ollut asianomaisissa toimielimissä aktiivinen ja suhtautumisessaan tiukka.
Hän ei usko, että Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyyden lykkääminen oli romaneja auttanut. Päinvastoin, maiden oikeusvaltiokehitykselle jäsenyys on tehnyt hyvää.
– Se kehitys, jota siellä vielä tarvitaan, tapahtuu nopeammin eurooppalaisessa yhteisössä kuin erillään. Mutta töitä pitää siellä tehdä.