Verkkouutiset: Thors turvapaikkapolitiikasta: "Yhteisymmärrys huolestuttavan kaukana"

Verkkouutiset: Thors turvapaikkapolitiikasta: "Yhteisymmärrys huolestuttavan kaukana" 15.7.2010

EU-jäsenmaiden kannat ovat hajallaan yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.

Eurooppaministeri Astrid Thorsin (rkp) mukaan Suomi pitää tärkeänä, ettei tavoiteaikataulusta luovuta, vaikka yhteisen järjestelmän rakentamisessa on haasteita.

- Suomi on täysin tukenut yhteistä turvapaikkajärjestelmää, kertoo Thors Verkkouutisille.

- Mutta maiden välillä on edelleen hämmästyttäviä eroja. Olemme edelleen huolestuttavan kaukana yhteisymmärryksestä, ministeri jatkaa.

Maahanmuuttoministerit pohtivat EU:n turvapaikkajärjestelmän luomista epävirallisessa neuvostossaan torstaina Brysselissä.

Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä tarkoittaisi vastaanotto-olosuhteiden, oikeustakeiden ja turvapaikkamenettelyjen samankaltaistamista - ei esimerkiksi turvapaikkakiintiöihin puuttumista EU-tasolta.

Eroja jäsenmaissa on nyt paljon esimerkiksi eri alkuperämaista tulevien turvapaikanhakijoiden käsittelyssä.

- Meidän pitää olla avoimia niiden vaikeuksien kanssa mitä jäsenmailla on. Tilanne ei ole tyydyttävä, sisäasiankomissaari Cecilia Malmström totesi lehdistölle tänään Brysselissä.

Belgian ambitiot

Puheenjohtajamaa Belgian turvapaikka-asioista vastaava ministeri Melchior Wathelet on painottanut, että EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perusteiden luominen on yksi maan puheenjohtajakauden prioriteeteista.

Prosessi on ollut pitkä. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä luotiin Tampereella jo 1999. Järjestelmän piti olla valmis jo tänä vuonna mutta Tukholmassa vuosi sitten pidennettiin deadlinea vuoteen 2012.

Belgia onkin priorisoinut käsillä olevista kuudesta turvapaikka-asetuksesta tai -direktiivistä neljää, joita se yrittää saada kaudellaan läpi. Syynä näiden neljän valintaan on, että niissä on toistaiseksi edistytty eniten.

Ne käsittelevät pidemmän oleskelun kuten työperäisen maahanmuuton kautta tulleiden henkilöiden kohtelua, turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuussa olevan valtion määrittelyä (Dublin-järjestelmä), Eurodac- sormenjälkirekisteriä sekä turvapaikanhakijan määritelmää.

Vasta myöhemmin tullaan puuttumaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja turvapaikkamenettelyyn.

Taakka ja solidaarisuus

Wathelet kertoi tänään Brysselissä jäsenmaiden välisiä erimielisyyksiä löytyvän esimerkiksi Dublin-järjestelmän uudistamisessa. Järjestelmän tavoitteena on määrittää se jäsenvaltio, joka on vastuussa kolmannen maan kansalaisen jättämästä turvapaikkahakemuksesta.

- Tästä tulee vaikea keskustelu, sillä kosketamme nyt avainkohtaa turvapaikkapolitiikassamme, Wathelet myönsi.

Keskeisessä osassa koko turvapaikkapolitiikkaa on kysymys solidaarisuudesta. Eri jäsenmaihin kohdistuu hyvin erilaiset paineet.

Ei riitä että jäsenmaat ovat keskenään erimielisiä. Mukana prosessissa on myös paketin toinen lainsäätäjä, Euroopan parlamentti, joka on peräänkuuluttanut suurempaa solidaarisuutta ja pakollista taakanjakoa. Meppien mielestä eniten turvapaikkahakemuksia vastaanottavia jäsenmaita tulisi auttaa. Tämä ei monille jäsenmaille sovi.

Suomen kantana on ollut, että Dublin-järjestelmä ei ole taakanjaon väline ja muiden tulisi tukea maita, jotka ovat suurten maahanmuuttopaineiden kohteina. Loppupeleissä ongelmana on se, että suojelun taso ei ole kaikissa EU-maissa yhdenmukainen.

Komissio on pyrkinyt olemaan tiukkana mutta tarvittaessa vastaantulevana.

- Meillä täytyy olla solidaarisuusmekanismi mutta solidaarisuuden kanssa tulee vastuu. Meidän on kunnioitettava jo voimassaolevia sääntöjä. Voimme kuitenkin muotoilla solidaarisuusmekanismin niin, että sitä käytettäisiin vain äärimmäisissä tilanteissa, Malmström totesi.

Hankaluuksista huolimatta komissaari uskoo, että yksituumaisesti aikanaan sovittu tarkka aikaraja kuitenkin kannustaa päättäjiä pääsemään ratkaisuun.