Vihreä Lanka: EU:ssa sorvataan yhteistä turvapaikkajärjestelmää

Vihreä Lanka: EU:ssa sorvataan yhteistä turvapaikkajärjestelmää 13.7.2010

Sisäasiainministeriön tiedote: Yhteinen turvapaikkajärjestelmä, sisäisen turvallisuuden strategia ja Eurojustin rooli EU-ministerikokouksen aiheina

Euroopan unionin maahanmuuttoministerit pohtivat yhteiseurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista oikeus- ja sisäasiainministereiden kokouksessa 15-16. heinäkuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Tuija Brax, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja valtiosihteeri Antti Pelttari.

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän pitäisi olla valmiina vuonna 2012, kerrotaan sisäasiainministeriön tiedotteessa. Suomi pitää tärkeänä tavoiteaikataulussa pysymistä.

Turvapaikkajärjestelmä koostuu turvapaikkamenettely-, pakolaisen määritelmä- ja turvapaikanhakijan vastaanottodirektiiveistä sekä vastuunmäärittämis- ja Eurodac-asetuksista. Suomi haluaisi uudistaa näitä kaikkia samaan aikaan.

Nykyisen järjestelmän peruspilari on vuonna 2003 voimaan tullut Dublin-asetus, jonka tarkoituksena on estää turvapaikanhakijoita etsimästä edullisimman kohtelun tarjoavaa maata ja varmistaa, että vain yksi jäsenvaltio käsittelee kunkin turvapaikanhakijan tapausta.

Suomen kannan mukaan Dublin-asetuksesta ei kuitenkaan saa tehdä taakanjaon välinettä, ja erityisten maahanmuuttopaineiden kanssa painivia maita olisi tuettava. Ongelmana on se, ettei turvapaikanhakijoiden suojelun taso ole tällä hetkellä kaikissa maissa yhdenmukainen.

______________________________________________________

Sisäasiainministeriön tiedote: Yhteinen turvapaikkajärjestelmä, sisäisen turvallisuuden strategia ja Eurojustin rooli EU-ministerikokouksen aiheina

Belgian puheenjohtajuuskauden epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous pidetään 15.-16. heinäkuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Tuija Brax, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja valtiosihteeri Antti Pelttari.

Sisäasiainministerit keskustelevat EU:n yhteisen sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamisesta ja rikollisuuden torjunnasta. Suomi kannattaa sisäisen turvallisuuden strategian nopeaa toimeenpanoa. Suomi korostaa strategian kokonaisturvallisuuden näkökulmaan. Kaikkien turvallisuusviranomaisten toimet tulee sovittaa yhteen turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi tulisi huomioida myös kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin rooli osana kokonaisuutta. Suomi pitää tärkeänä, että ennalta ehkäisevä ja kaikkien toimijoiden yhteistyön näkökulmat tuodaan esiin strategian toteutuksessa. Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tulee kehittää konkreettisten rikosilmiöiden kautta. Puheenjohtajamaa ehdottaa, että ensimmäiseksi toimenpiteitä pohdittaisiin aseiden salakuljetuksen ja rikollisliigojen osalta.

Maahanmuuttoministerit pohtivat yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Järjestelmän pitäisi olla valmiina vuonna 2012. Suomi pitää tärkeänä, ettei tavoiteaikataulusta luovuta, vaikka järjestelmän rakentamisessa osin on haasteita. Turvapaikkajärjestelmä koostuu vastuunmäärittämis- ja Eurodac-asetuksista sekä turvapaikkamenettely-, pakolaisen määritelmä-, ja turvapaikanhakijan vastaanottodirektiiveistä. Komissio on jo esittänyt uudistustarpeita kaikkiin näihin. Suomi katsoo, että paras tulos saavutettaisiin käsittelemällä uudistuksia samanaikaisesti. Puheenjohtajamaa tuo keskusteluun myös kysymyksen EU-maiden välisestä solidaarisuudesta ja sen määrittelemisestä tarkemmin vastuunmäärittämisasetuksen uudistamisen yhteydessä. Suomi katsoo, ettei Dublin-järjestelmä ole taakanjaon väline. Erityisten maahanmuuttopaineiden kohteina olevia maita tulisi tukea siten, että ne pystyvät hoitamaan EU-lainsäädännöstä johtuvat velvollisuutensa. Samalla EU:ssa tulisi keskustella ongelmista, jotka liittyvät Dublin-järjestelmän soveltamiseen nykytilanteessa, jossa suojelun taso ei ole kaikissa maissa yhdenmukainen.

Oikeusministerit keskustelevat kokouksessa EU-maiden tutkinta- ja syyttäjänviranomaisten yhteistyöelimen Eurojustin roolista. Haagissa sijaitseva EU:n erillisvirasto Eurojust on toiminut vuodesta 2002 ja sen tehtävänä on koordinoida EU:n jäsenvaltioiden rikosoikeudellista yhteistyötä ja rajat ylittävien rikosten tutkinta- ja syytetoimia. Joulukuussa 2008 neuvosto hyväksyi päätöksen Eurojustin vahvistamisesta. Suomi pitää tärkeänä tämän päätöksen täysimääräistä ja ajantasaista täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa. Näin voidaan entistä paremmin varmistaa rikosvastuun toteutuminen, nopeuttaa kansallisia rikosprosesseja ja helpottaa jäsenvaltioiden esitutkinta- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyötä. Kokouksessa keskustellaan myös Lissabonin sopimuksen tarjoamista uusista mahdollisuuksista kehittää Eurojustia edelleen.

Kokouksen yhteydessä avataan ns. E-Justice-internetportaali, jonka tavoitteena on kehittää sähköistä asiointia kansalaisten, yritysten ja oikeuslaitosten kesken EU-jäsenmaissa. Portaali sisältää mm. tietoja, joilla helpotetaan videoneuvottelujen käyttöä oikeusviranomaisten välillä.