Turun Sanomat: Puhutun kielen tulkeilla ei vielä pätevyysvaatimuksia 29.7.2011
Maahanmuuttajien määrän kasvu on synnyttänyt Suomeen tulkkipulan. Jopa viranomaisten kanssa asioidessa joudutaan käyttämään myös tulkkeja, joiden kielitaito on puutteellinen.
– Puhuttujen kielten tulkeilla ei ole tällä hetkellä pätevyysvaatimuksia, kertoo tulkkeja kouluttavan Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun eli Diakin koulutuspäällikkö Sanna Uusipaikka.
Tilanteeseen on kuitenkin luvassa parannusta. Oikeuslaitoksessa tulkkaaville aiotaan perustaa viimeistään 2013 oma oikeustulkin erikoisammattitutkinto.
Tulkkivajetta paikataan myös Turussa ja Helsingissä tänä syksynä käynnistyvällä vähemmistökielten koulutusohjelmalla.
Diakin järjestämä koulutus on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille, jotka osaavat suomea ja jotakin valittavista työkielistä. Ne ovat arabia, somali, kurdin soranin murre, persia ja vietnam. Aloituspaikkoja on 47.
– Ammattitaitoisia tulkkeja on, mutta ei suinkaan tarpeeksi. Mekään emme pysty tähän tarpeeseen heti vastaamaan, mutta sen vuoksi on lähdetty näin suurella aloitusryhmällä liikenteeseen, Uusipaikka selittää.
Tulkkien tarpeesta kertoo se, että esimerkiksi Turun seudun tulkkikeskuksen tulkkaustuntien määrä on 15 viime vuoden aikana viisinkertaistunut. Viime vuonna tulkkaustunteja kertyi yli 24 000. Yleisimmät tulkattavat kielet Turun seudulla ovat kurdi, arabia, somali ja venäjä.
– Tällä hetkellä otamme mieluusti sellaisia henkilöitä palvelukseen, joilla on kieli- ja tulkkausalan opintoja, siis korkeakoulututkinto kielistä tai asioimistulkin ammattitutkinto. Suomessa tuntemattomampienkin kielten, esimerkiksi arabian ja kurdin, osalta meidän tulkeillamme on asioimistulkin ammattitutkinto. Sitten on vielä ryhmä kieliä, johon ei esimerkiksi ammattitutkintoa ole edes voinut suorittaa, kertoo Turun seudun tulkkikeskuksen vs. johtaja Hanna-Mari Kolistaja.
Hän kuuluu opetushallituksen tulkkien tutkintoperusteita valmistelevaan työryhmään.