Nettipoliisi Marko Forss: Vihapuhe

Nettipoliisi Marko Forss: Vihapuhe 31.7.2011

Aloitin näkyvän poliisityön internetin ihmeellisessä maailmassa noin kolme vuotta sitten. Noin kaksi viikkoa aloittamiseni jälkeen Matti Saari murhasi Kauhajoella kymmenen ihmistä. Alkujärkytyksen jälkeen mediassa alkoi spekulointi erilaisista internetin vihayhteisöistä ja -ryhmistä, joihin Saari oli kuulunut. Norjan tapahtumien jälkeen esille on nostettu termi ”vihapuhe”, mutta käsitteen sisällöstä on yhtä monta tulkintaa kuin on keskustelupalstoilla kirjoittajia.

Viharikosta tai vihapuhetta, ei ole erikseen mainittu rikoslainsäädännössä, eikä niille ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. Poliisiammattikorkeakoulun vuodelta 2009 tekemän viharikoksia koskevan selvityksen mukaan määritelmän on seuraava:
”Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.”

Tutkimuksen mukaan yleisimpiä viharikoksia ovat rasistisia piirteitä omaavat pahoinpitelyt, laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset. Viharikokset pitävät siis sisällään tekoja, joissa teko on täyttynyt pelkästään vihapuheen kautta.

Poliisille vihapuhe internetissä tarkoittaa yleensä jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttävää tekstiä, kuvaa tai videota. Vihapuheeseen liittyviä rikosnimikkeitä ovat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen, uskonrauhan rikkominen, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus. Osassa edellä mainituista rikoksista rasistinen motiivi on jo mukana tunnusmerkistössä, mutta esimerkiksi laittoman uhkauksen ja kunnianloukkauksen osalta sitä voidaan käyttää rangaistuksen koventamisperusteena.

Eniten keskustelua Norjan tapauksen jälkeen on herättänyt internetin negatiivissävyiset kirjoitukset maahanmuuttajista. Poliisiammattikorkeakoulun viharikoksia koskevan tutkimuksen mukaan vain alle kaksi prosenttia (23kpl) kaikista vuoden 2009 rasistisista viharikoksista oli tehty internetin kautta. Vuonna 2009 poliisi kirjasi vajaat 4000 rikosilmoitusta kunnianloukkauksista ja niistä reilut kymmenen prosenttia liittyivät internetiin. Poliisin tietoon tulleiden internetiin liittyvien rasistisia piirteitä omaavien kunnianloukkausten määrä oli siis melko pieni.

Kirjoitus jolla uhataan, panetellaan tai solvataan esimerkiksi maahanmuuttajia, voi täyttää kiihottaminen kansanryhmää vastaa rikoksen tunnusmerkistön. Tilastojen mukaan kyseinen rikos on kuitenkin hyvin harvinainen: vuonna 2008 tuomioistuimissa annettiin vain neljä tuomiota kyseisestä rikoksesta. Tänä vuonna poliisille on kirjattu alle kymmenen rikosta kyseisellä rikosnimikkeellä ja niistäkin suurin osa on jo päätetty ilman jatkotoimenpiteiden tarvetta. Lakiin tuli juuri muutoksia kyseistä pykälää koskien ja rikoslakiin lisättiin teon törkeä tekomuoto.

Kauhajoen tapahtumien jälkeen poliisi tehosti toimintaansa internetissä ja näin tapahtui myös Norjan tapahtumien jälkeen. Poliisi on saanut vihjeitä erilaisista ”vihasivustoista” ja mediassa on leimattu esimerkiksi Hommafoorumia. Itse jonkin verran internetin keskusteluja seuranneena, en pidä kyseistä keskustelupalstaa yhtään sen asiattomampana kuin muita suomalaisia suosittuja keskustelupalstoja: kaikissa näissä tapahtuu ylilyöntejä ja ne sisältävät hyvinkin kriittisiä kommentteja maahanmuuttoon liittyen. Jos kyseisen keskustelupalstan pahennusta aiheuttavat viestit halutaan vaientaa, ei se onnistu sulkemalla sivusto, vaan vasta-argumentoimalla heidän väitteensä epäpäteviksi tai puuttumalla heidän mainitsemiin epäkohtiin.

Kouluampumisten jälkeen puhuttiin yhteisöllisyydestä ja syrjäytymisen estämisestä. Nyt ratkaisuna on ehdotettu vihapuheiden estämistä anonyymin keskustelumahdollisuuden rajoittamisella ja lain tiukentamista vihapuheiden suhteen. Vahvan tunnistamisen kautta olisi mahdollisuudet luoda omilla nimillä esiintyvien keskustelupalsta, mutta ei tällä toiminnalla saada missään nimessä anonyymeja keskustelupalstoja pois. Lain tiukentaminen taas on erittäin hankalaa, puuttumatta liikaa kansalaisten sananvapauteen. Henkilökohtaisesti haluaisin paljon mieluummin nähdä avointa keskustelua niistä syistä joista vihapuhe kumpuaa ja millä kyseiset asiat saadaan selvitettyä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Näen Norjan ja Suomen tapahtumilla jonkun verran yhteistä: molemmissa tapauksissa on kyse mieleltään häiriintyneistä yksilöistä, eikä niinkään selkeästi jonkin aatteen takana olevasta ryhmittymästä, joka haluaa värvätä lisää ihmisiä toimintaansa. On viitteitä internetissä olevasta ”toisesta minästä” ja että tietoja on vuodettu internetiin ennen tekoja. Mielestäni tapauksissa ei ole ollut oleellista mikä ideologia tai aate on taustalla, koska koko toimintaa on ohjannut ihmisen oman mielen ongelmat. Internetin kautta on esimerkiksi yllytetty tekemään itsemurhia, mutta se, että joku murhaisi joukon ihmisiä pelkästään internetin keskusteluista provosoituneena, on argumenttina yhtä kelvoton kuin kanadalaispoliisin lutkaliikkeen aikaansaanut kommentti naisen pukeutumisen vaikutuksesta seksuaalirikoksen uhriksi joutumiseksi. Internet ei tee typeräksi – se vain auttaa vain osoittamaan oman typeryytensä usealle.