Taloussanomat: Kotikutoista terrorismia

Taloussanomat, kolumni: Anna Mård: Kotikutoista terrorismia 29.7.2011

Kun syrjäisen Norjan nuorisoleiriläiset joutuvat islamilaistumista pelkäävän kotikutoisen terroristin uhriksi, oikeat islamilaisteroristit ovat voittaneet taistelun. Heidän ei tarvitse edes tehdä terroritekoja, kun yhteiskunnat ratkeavat sisältäpäin.

Norjalaiset olivat ensireaktioissaan helpottuneita, että muslimiterroristit eivät olleetkaan surullisten tapahtumien takana. Pyhää sotaa lietsovat jihadistit ottivat aluksi tapahtuneen mielellellän kontolleen, mutta hyvin pian heidän tunnustuksensa alkoi näyttää mahdottomalta.

Norjalaiset ja muut pohjoismaalaiset huokasivat, kun pahin ei toteutunut. Jos tekijät olisivat olleet ulkomaalaisia, se olisi ollut kamalaa kahdesta syystä. Ensinnäkin islamilainen terrorismi olisi silloin todistetusti levinnyt Pohjoismaihin. Lisäksi maahanmuutosta olisi tullut entistäkin pahemmin yhteiskuntaa repivä voima.

Norjassa asuvilla ulkomaalaisilla ja heidän jälkeläisillään – joka kymmenennellä maan asukkaalla – on nyt helpompi olla, kun syyttävä katse ei osu heihin.

Vuoden 2001 Yhdysvaltain terrori-iskujen ja vuoden 2005 Lontoon pommi-iskujen jälkeen britit tarkkailivat ympäristöään pelokkaana ja kavahtivat lähes jokaista muslimin näköistä kulkijaa. Rauhanomaiset muslimit kokivat tullensa syyllistetyiksi.

Terroristi
varttuu naapurissa

Kun eurooppalaiset puhuvat terrorismista, he ajattelevat automaattisesti islamilaista terrorismia. Tilastot puhuvat kuitenkin täysin toisenlaista kieltä.

Europolin mukaan viime vuonna EU-alueella tapahtui 249 terroritekoa, joista kolme oli islamilaisten ääriliikkeiden tekemiä. Islamilaiset terroristit tekevät siis yhden, enintään kaksi iskua sadasta. Luvut ovat olleet näin alhaisia jo monta vuotta, eikä viime vuosi ole mitenkään poikkeuksellinen.

EU:n asukkaista muslimeja on kolme neljä prosenttia, ja vain Ranskassa heidän osuutensa on kymmenisen prosenttia. Terroritekoja he tekevät siis selvästi väestöosuuttaan vähemmän.

Terroristi on paljon todennäköisemmin se kiva, vaalea naapurinpoika kuin tummasilmäinen kiihkoilija omituisine uskontoineen. Kiva, vaalea naapurinpoika on usein täynnä vihaa ja pelkoa. Kenties hän on mielipuoli, kenties ei.

Norjan ampuja Anders Behring Breivik iski Norjan hallitsevaa puoluetta vastaan. Häntä motivoi maan maahanmuuttopolitiikan vastustus. Hän pelkäsi Norjan ja Euroopan islamilaistumista.

Näiden ajatustensa kanssa hän ei suinkaan ole yksin, vaikka hänen käsityksensä tarvittavista toimenpiteistä ovatkin sieltä kaikkein äärimmäisimmästä ja mielipuolisimmasta päästä. Hänellä oli yhteyksiä ainakin brittiläiseen ääriryhmään English Defence Leagueen.

Tunteiden
temmellyskenttä

Kun maahanmuuton vastustukseen tukeutuvat puolueet saavat jo jopa viidenneksen äänistä ja kun rasistisia kannanottoja esitetään yhä julkisemmin, Breivik saattoi tuntea olevansa yhteisellä asialla. Suuri sankari kenties.

Mikäli islamilaisterroristit todella ovat päämäärätietoisesti tuhoamassa länsimaista kulttuuria ja elämäntapaa, Breivikin kaltaiset kotikutoiset terroristit tarjoavat heille suorastaan loistavaa apua.

Eurooppalaiset vallanpitäjät joutuvat nyt kuumeisesti pohtimaan keinoja, joilla maahanmuuton pelko saadaan aisoihin. Voi olla, että EU:n ulkopuolelta tuleva maahanmuutto tarvitsee rajoituksia sekä sosiaalisista syistä että yhteiskuntarauhan vuoksi.

Maahanmuutto on tällä hetkellä suurten tunteiden temmellyskenttä. Taloudelliset ja tilastolliset argumentit eivät tepsi, jos jokin osa kansalaisista tuntee olonsa uhatuksi muuttajien vuoksi.