Savon Sanomat: Avoimen yhteiskunnan viholliset

Savon Sanomat: Sami Vainio: Avoimen yhteiskunnan viholliset 30.7.2011

Monikulttuurisuus voi olla vaarallista, kun eri kansallisuuksiin kuuluvat väestöryhmät muodostavat kiinteitä yhteisöjä yhteiskunnan sisään. Viisasta politiikkaa on hyväksyä vierasmaalaiset valtakulttuurin ehdoilla.

Näin lausui toimittaja Erkki Toivanen Savon Sanomien haastattelussa neljä vuotta sitten. Arkistojuttu kiinnitti huomioni, kun viime viikon torstaina kokosimme materiaalia suuren savolaisen ja eurooppalaisen sivistysmiehen muistokirjoitusta varten.

Seuraavan päivän iltana Oslossa ja Utöyan saarella riehui ihmispeto, jonka hirmuteot iskivät suoraan avoimen yhteiskunnan ytimeen. Joukkomurhaaja toimi monikulttuurisuuden vastustamisen ja Euroopan kristillistämisen nimissä.

Keskustelu maahanmuutosta ei ole entisensä Norjan tapahtumien jälkeen. Hyvin nopeasti osasyyllisiä terroritekoon on haettu oikeistolaisista ja populistisista mielipidevaikuttajista.

Suomessa Timo Soinia ja Päivi Räsästä on vaadittu tilille sanomisistaan. Kristityt ja konservatiivit ovat jälleen entistä epäilyttävämpiä. Jos heitä ei olisi, terroristi ei olisi saanut vaikutteita ja kaikki olisi hyvin.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ehdotti "lievän vihapuheen" kriminalisoimista. Mitä se on ja missä kulkee vaikkapa sallitun uskontokritiikin raja? Missä kohtaa Erkki Toivasen mielipiteet muuttuvat ajatusrikoksiksi?

Olemme astumassa kaltevalle pinnalle kohti orwellilaista puhdasoppisuutta, yhteiskunnan läpäisevää "hyvinajattelua". Siinä vaiheessa joukkomurhaajan hyytävä hymy levenee entisestään. Hän on saavuttanut tavoitteensa: moniarvoisen, erilaisuutta sietävän liberaalin demokratian itsetuhon.

Orwellin romaanissa 1984 päähenkilö Winston Smith kirjoittaa päiväkirjaansa: "Vapaus on vapautta sanoa että kaksi ynnä kaksi on neljä".

Islam kasvattaa vaikutusvaltaansa Euroopassa maahanmuuton ja valtaväestöä nopeamman syntyvyyden myötä. Tämä on faktaa, joka ei muutu epätodeksi sillä, että antijihadisti viittaa siihen manifestissaan.

Pyritäänkö tätä kehitystä edistämään vai hillitsemään, on poliittisen ja arvokeskustelun aluetta. Monikulttuurisuuden ongelmat eivät häviä, vaikka maailman pahin joukkomurhaaja käyttäisi niitä motiivinaan.

Olemme vain kadottaneet kyvyn olla sivistyneesti eri mieltä. Aamulehden toimittaja pohti arkikokemuksen nojalla parisuhteen ja seksin puutteen vaikutusta nuoren tappajan mieleen. Hän sai päälleen vihakirjoituksen vyöryn.

Netti ja sosiaalinen media ovat synnyttäneet uuden ihmistyypin: oikeamielisen vuodattajan. Ammattimaiset loukkaantujat pitävät julkista keskustelua pelon vallassa.

Kaikki aatteet, uskonnolliset ja poliittiset, asettuvat janalle, jonka ääripäissä asuu absoluuttinen totuus, ehdoton vakaumus omasta oikeassa olosta. Kun niiden edustajat saavat vallan ja välineet, ihmisiä kuolee aina joukoittain.

Erkki Toivanen pohti neljä vuotta sitten ghettoutumisen vaaroja: kun ulkomaalaiset keskittyvät asumaan tietyille asuntoalueille, syntyy nuorisojengejä, jotka ottavat väkivaltaisesti yhteen. Laajasti matkustellut Toivanen näki kehityksen Englannissa, Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa.

Toivanen ei ollut mamu-kriitikko eikä mokuttaja vaan juureva kosmopoliitti, nyt pitkälle väistyneen ihmistyypin edustaja. Kirjassaan Eurooppalaisuuden rajoilla hän kirjoitti: "Eurooppa voisi viitoittaa tien eri sivistyspiirien ja kulttuurien yhteiselämään tällä planeetalla".

Tavoite on kirkas ja kannatettava. Se vaatii ripauksen realismia ja maltillisen enemmistön säilymistä maltillisena. Vain yhdestä ei voida tinkiä: se on avoin keskustelu, kritiikin sietäminen, sanalla sanoen sananvapaus.

Kirjoittaja on ajankohtaistoimituksen esimies.