YLE Pohjanmaa: Adoptiolapselle oma kulttuuri on tärkeä 22.7.2011
Kiinasta lapsia adoptoineet perheet kokoontuvat tänä viikonloppuna Kauhavalle. Synnyinmaan kulttuuri on ulkomailta adoptoidulle lapselle tärkeää. Keskustelunaiheet valikoituvat lapsen iän mukaan. Epäkohdatkin ennättää kyllä nostaa puheeksi, kun niiden aika on.
Härmän kuntokeskuksessa järjestettävä Kiina-tapaaminen tuo yhteen satakunta perhettä ja noin 350 osallistujaa. Suurin osa Kiina-tapaamiseen tulevista lapsista on tyttöjä. Poikia 150 lapsesta on vain viidesosa.
Peräseinäjokelaisen Soili Vainionpään perheeseen lapsia on adoptoitu Suomesta, Etelä-Afrikasta ja Amalia -tyttö Kiinasta. Adoptiotapaamisten suurin anti on Vainionpään mielestä se, että lapsi kokee pääsevänsä kaltaistensa joukkoon.
- Kyllä Amalia selvästi nauttii siitä, että paikalla on paljon samanlaisia lapsia kuin hän, sanoo Soini Vainionpää.
Tyttö tietää odottaa Kiina-tapaamista. Tuttavuuksiakin on jo ennättänyt syntyä.
-Tänä vuonna hän tietää jo, että mukana on samalta hakumatkalta Etelä-Suomeen tullut tyttö.
Vertaistuki on tärkää myös vanhemmille. Perheillä on hyvin samankaltaisia kokemuksia muille jaettavaksi. Ei tapahtuma silti ole pelkkää vertaistukea.
- Kyllä minä ainakin nautin myös lasten ilon katsomista. Se on minulle äitinä tärkeä anti, että lapset juoksevat isossa lapsiryhmässä onnellisina, kiteyttää viikonlopun odotukset Soini Vainionpää.
Synnyinmaa ei unohdu
Suomalaislapsista ulkonäöltään poikkeavat Vainionpään lapset eivät ole kohdanneet ulkomaalaisvastaisuutta. Vainionpäät tosin laskevat yhdeksi ristiriitoja vähentäväksi tekijäksi Peräseinäjoen syrjäisen sijainnin.
Ulkomailta adoptoidulle lapselle on tärkeää myös kertoa hänen synnyinmaastaan. Vainionpään perheessä Amalia on luonnostaan kiinnostunut kiinalaisuudesta ja Kiinasta. Televisiostakin tyttö osaa hakea häntä kiinnostavat ohjelmat
- Nyt me olemme katsoneet uinnin MM-kisoja ja uimahyppyjä. Hän riemuissaan katsoo, kuinka kiinalaiset voittaa kaiken.
Tosin kaikesta ei voi vielä puhua. Soili Vainionpää myöntää, että 7-vuotiaan lapsen kanssa ei voi käydä vielä kovin vaikeita asioita läpi. Hyviä asioita kuitenkin riittää puhuttavaksi, kuten Kiinan vuosituhansia vanha kulttuuri.
- Ihmisoikeuskysymykset odottakoot vielä lapsen kasvamista, naurahtaa Soili Vainionpää.
Amalia puhuu leveää pohjanmaan murretta ja on suomalainen, mutta myös voimakkaasti ja ylpeästi kiinalainen.
- Amalia on kiinalaisuudestaan valtavan ylpeä. Se on uskomattoman hieno asia, mitä me yritämme hänessä tukea, tiivistää Vainionpää tyttärensä asenteen.
Kiina-adoptiot hidastuneet
Tulevaisuudessa suomalaisissa perheissä ei enää läheskään niin usein päästä vaalimaan kiinalaista kulttuuria. Kiina-adoptiot Suomeen ovat vähentyneet viime vuosina rajusti. Suurin selitys ilmiölle on kiinalainen keskiluokka, joka antaa jo usein kodin oman maan adoptioon päätyneille lapsille.
Prosessit ovat myös hidastuneet. Soili Vainionpään mukaan adoptiopaperit jopa Kiinassa ovat saattaneet viipyä viisikin vuotta.
- Alle kolmen vuoden kokonaisadoptioaikaan on vaikea päästä, Vainionpää tietää.
Kiinan ohi adopioissa on ajanut jo esimerkiksi Etelä-Afrikka, josta myös Vainionpäiden tuorein adoptiolapsi Eemil on syntyisin.