YLE: Jälkiviisaat: Hyvä, että asioista puhutaan 29.7.2011
Jälkiviisaat keskustelivat perjantain Aamu-tv:ssä Norjan viikon takaisesta tragediasta ja sen vaikutuksista Suomeen. Keskustelijoina olivat Jeanette Björkqvist, Jan Erola ja Kalle Isokallio.
Norjassa toivutaan vielä pitkään viikon takaisesta joukkomurhasta. Suomessa taas on sen seurauksena nostettu esille vihapuheet, internet, aselaki ja se, mitä tragediasta voi oppia. Viimeisimpiä kommentteja tuli Eva Biaudetilta, joka ehdottaa, että vihapuheet netissä tulisivat rangaistaviksi.
- Lähtokohtaisesti on hyvä asia, että niistä puhutaan. Olisi hyvä, että internetkirjoittelua jollakin tavalla suitsittaisiin ja pyrittäisiin keskusteluun. Mutta että internettiä syytetään kaikesta pahasta - se on sama kuin syyttäisi puhelimia siitä, että se on levittänyt tietoa toiseen paikkaan. Tai kirjastoja siitä, että sieltä voi löytyä kemiateoksia, joissa kerrotaan, mitkä kemialliset yhdisteet voivat räjäyttää asioita, Jan Erola vertaa.
- Netissä on runsaasti keskustelua, joka ei liity maahanmuuttajiin tai monikulttuurisuuteen. Onko siinä järkeä, että pitäisi debatoida kaikista asioista omalla nimellä? Mutta mielestäni olisi ihan hyvä ajatus, että nettikeskusteluun osallistuessaan rekisteröisi nimensä ja lähtisi sitten keskustelemaan nimimerkin alla. Sillä jokainen, joka on joskus käynyt keskustelufoorumissa tietää, että siellä tapahtuu ylilyöntejä aika paljon, Jeanette Björkqvist jatkaa.
Janne Isokallion mukaan suurten tragedioiden jälkeen aletaan aina nopeasti etsimään syytä niihin. Norjan tapauksessa näin ovat tehneet etenkin suomalaiset poliitikot.
- Mielestäni länsimaissa on nyt tapahtumassa iso murros. Suomen perusongelma on nuorten miesten työttömyys, joka lisää epävarmuutta. Netti on mahdollistanut pahoinvoinnin kanavoinnin. Parhaimpia torjuntakeinoja on nuorisotyöttömyyden laskeminen mahdollisimman nopeasti, Isokallio tuumaa.
"Rasistiksi ei saa enää kutsua, vaikka sellainen olisikin"
Myös perussuomalaiset ovat olleet Norjan tragedian johdossa otsikoissa tällä viikolla.
- On mielenkiintoista, että siitä ei saisi puhua. Halla-aho loukkaantui, kun hänelle esitetään kysymyksiä. Ja kyseessä on sama ryhmä, joka itse yleistää aika rajusti esimerkiksi islaminuskoiset ja terroriteot, Jeanette Björkqvist pohtii.
Erola lisää, että Norjan murhaaja on myös maininnut Halla-ahon nimeltään ja yhteyksiä perussuomalaisiin on.
- Sekin on nykyään kielletty, ettei saa sanoa, että on rasisti, vaikka sellainen olisikin, Björkqvist jatkaa.
"Miksi konetuliaseita pitäisi myydä yksittäiselle ihmiselle?"
Myös aselain tiukentaminen on nostattanut runsaasti keskustelua Suomessa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja presidentti Tarja Halonen ovat vaatineet aselain tiukentamista. Asiasta on syntynyt kiihkeä debatti.
- Suomalaisten kodeissa on 1,6 miljoonaa asetta. Ei siinä ole mitään pahaa, että jollakin tavalla pohdittaisiin, miten niitä pystyttäisiin vähän paremmin kontrolloimaan. Jos aikaisemmat tragediat eivät ole saaneet ihmisiä tarttumaan esimerkiksi aserajoituksiin, nyt voitaisiin tehdä jotain, Jan Erola sanoo.
- Mielestäni voitaisiin pyrkiä siihen, että esimerkiksi konetuliaseiden saaminen olisi mahdollisimman hankalaa, mutta edelleenkin se onnistuu, jos joku vain niin haluaa tehdä.
- En ymmärrä, miksi konetuliaseita pitäisi myydä yksittäiselle ihmiselle. Ymmärrän metsästysaseet ja esimerkiksi ketun metsästykseen käytettävät pistoolit, en konetuliaseita, sanoo Kalle Isokallio.
- Konetuliaseiden puolustaminen on sama asia, kuin kalastaja puolustaisi dynamiittia; Se on mahtavaa, kun sen heittää järveen, saa kaikki samalla kertaa, Erola jatkaa.
Isokallio ihmettelee Tuomiojan ehdotusta siitä, että aseet säilytettäisiin kotien sijasta esimerkiksi metsästysseurojen tiloissa.
- Se on elämälle ihan vieras ajatus. Ei metsästysseuroilla yleensä ole mitään vartioitua tilaa. Jos aseet kerätään sinne, ilmoitamme kaikille, että täällä on vartioimattomia aseita aivan järjettömästi. Varastamisen suhteen ne ovat paremmassa turvassa kotona. Ei tämä ole se ratkaisu.