torstai 28. heinäkuuta 2011

Iltalehti: Biaudet: Lievemmästäkin vihapuheesta tulisi harkita rangaistuksia

Iltalehti: Biaudet: Lievemmästäkin vihapuheesta tulisi harkita rangaistuksia 28.7.2011

Vähemmistövaltuutettu toivoo median lopettavan nimettömän keskustelun.

Lievemmästäkin vihapuheesta tulisi harkita oikeudellisia seuraamuksia, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.

Biaudet'n mielestä vihapuheen tunnusmerkistön täyttyminen on nykyään niin korkealla, että rikoslainsäädäntö puuttuu vain törkeimpiin tekoihin. Siksi olisi mietittävä, tulisiko lakia muuttaa niin, että se puuttuisi nykyistä aiemmin vihakirjoitteluun ja -puheeseen.

- Kiihottaminen kansanryhmää vastaan edellyttää todella vahvoja sanoja. Pitäisi miettiä, puuttuuko laki liian harvoin tai liian myöhään, hän sanoo.

Biaudet nosti lainsäädännön riittämättömyyden esille jo tammikuussa. Hän katsoi rikoslakiin valmisteltujen muutosten olevan riittämättömiä, jotta nettirasismiin voitaisiin puuttua. Kirjoituksiin olisi voitava puuttua, vaikka niihin ei sisältyisikään vihan tai väkivallan puolustamista.

Biaudet'n mukaan vihapuheeseen ja häirintään yksityisten välillä myös netin ulkopuolella on nykyään vaikea puuttua.

- Voisimme katsoa muiden maiden esimerkkejä. Esimerkiksi Britanniassa on olemassa häirintäsäädös. Jos vaikka taloyhtiössä joku jatkuvasti häiriköi, solvaa tai puhuttelee rumasti ja siinä katsotaan olevan vihamotiivi, se katsotaan häirintärikokseksi.

Nettikeskusteluun lehtien säännöt

Biaudet'n mielestä median tulisi lopettaa nimetön kirjoittelu verkkosivuillaan.

- Vakavasti otettavien medioiden pitäisi ottaa sama käytäntö kuin painetussa lehdistössä: kirjoituksia julkaistaan nimettömänä vain poikkeustapauksissa. Jos haluaa käydä julkista keskustelua, sitä on hyvä käydä omalla nimellä. Poikkeuksena ovat tietysti herkät asiat.

Hän uskoo, että nimetön kirjoittelu on omiaan lisäämään vihapuhetta.

- Tulen varmaan syksyllä jatkamaan median kanssa keskustelua siitä, mikä on heidän linjansa. Vihapuhehan ei voi koskaan olla sananvapaussäädöksillä suojattua.

Hän muistuttaa, että rikoslaki torjuu kaikkein vakavimpia ilmiöitä, mutta muun yhteiskunnan olisi keskusteltava yhteisistä normeista.

- Moraaliseen ja sosiaaliseen vastuuseen joutuminen on minusta yhtä tärkeää. On tärkeää, ettei synny sellaista käsitystä, että vain sen takia, että muut eivät reagoi tai reagoivat laimeasti, vihapuhe on hyväksyttävää.