YLE: Presidentti Halonen: Rasismi ei poista epäoikeudenmukaisuutta

YLE Uutiset: Presidentti Halonen: Rasismi ei poista epäoikeudenmukaisuutta 4.12.2011
YLE Areena (video, 43 min)

Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää Suomessa lisääntynyttä rasistista puhetta yleismaailmallisena, globalisaation nurjana puolena. TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa Halonen sanoi, että suvaitsemattomuus kasvaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta, jota rasismi ei ratkaise.

Jos suvaitsematonta kieltä käytetään yhä enemmän, se vahvistuu ja johtaa suvaitsemattomaan käytökseen. Tämä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan tätä on Ranskassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Halonen luetteli.

Presidentti vetosi mielipidevaikuttajiin, kuten toimittajiin, poliitikkoihin, pappeihin ja opettajiin, koska heillä on tavallista enemmän sananvaltaa ja siksi myös vastuuta.

- Tässä jokaisen pitää omalta osaltaan kantaa vastuu, sitä ei voi delegoida toiselle vaikkapa äänestämällä, presidentti sanoi.

________________________________________________

15:20
Toimittaja Arto Nyberg
Mistä iso jytky eli perussuomalaisten nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi teidän mielestänne kertoo?

Presidentti Tarja Halonen
Tyytymättömyydestä. Siitä, että oli erilaisista syistä olevia tyytymättömiä ihmisiä, jotka eivät olleet passiivisia, vaan lähtivät äänestämään. Ja minun mielestäni se, mitä nyt on sitten näiden vaalien tulosta tutkittu, niin kertoo kyllä sen, että siinä on useita erilaisia tekijöitä. Sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, jos ihmiset sitä kokee olevan, niin se on yks tällanen tekijä. Ja kaikeks onneks, näin olen sanonut myöskin kansainvälisillä kentillä, niin kaikeks onneks meillä ihmiset menee äänestämään, eikä mee kaduille. Tietysti mielenosoitusoikeuskin on, mutta kun Suomessa on demokraattinen järjestelmä, jossa tän tyytymättömyyden voi kanavoida myöskin äänestämiseen vaalien kautta, niin minusta on hyvä asia, että näin tehdään. Ja tämähän otettiin huomioon sitten vaalien jälkeen. Itse sanoin silloin sekä uudenvuodenpuheessa että eduskunnan päättäjäispuheessa, että omasta mielestäni oli aistittavissa tyytymättömyyttä ja oli näitä kysymyksiä. Sanoin, että kysymykset on aina sellaisia, että kansa kysyy, ja niihin pitää vastata. Että vastaukset ei välttämättä, mitä silloin oli esitetty, eikä nyt jälkeenpäinkään, oo aina oikeita, mutta niihin kysymyksiin pitää perehtyä ja niihin pitää vastata.

Arto Nyberg
Toisaalta taas tässä perussuomalaisten nousun myötä kielenkäyttö ainakin julkisessa sanassa on ollut aika tavalla kovempaa, aika lailla erilaista kuin aikaisemmin. Jopa rasistisia piirteitä on ollut, ja tämmönen mielipideilmasto on jollain lailla muuttunut. Onks jotain tehtävissä tämmösten asenteiden muuttamiseksi vai pitääkö tää ottaa annettuna?

Tarja Halonen
Totta kai niiden muuttamiseks on tehtävissä, mut siinä on hyvä tavallaan nähdä se kahta kautta. Toinen on se, että mikä on näiden kysymysten pohja, ja pyrkiä antamaan niihin oikeat vastaukset. Vaikeisiin asioihin on harvoin yksiselitteisiä vastauksia. Joskus on, mutta useimmiten joudutaan tekemään pitkään töitä ja ottamaan erilaisia asioita huomioon. Ja toisaalta sitten on niin päin, että vaikka ihan raamattua myöten sanotaan, että ajatukset ja teot on niinkun molemmat tämmösiä punnittavia asioita, niin kyllähän tietysti on niin, että jos ihmiset käyttäytyvät aina vaan kovemmin toisiaan kohtaan, niin se on myöskin sellainen, joka tavallisessa arjessa tulee ihmisille todella todella hankalana epämiellyttävänä vastaan. Plus sitten, että ihmiset tottuvat käyttämään karkeaa, suvaitsematonta, toisia loukkaavaa kieltä, niin siinä niin kuin tavallaan se menettää sitä voimakkuuttaan, niin se vahvistuu, ja se tekee tällaisen ei-suvaitsevaisen käyttäytymisen ja ajattelun yhä vaikeammaksi. Minun mielestäni norjalaiset osoitti aikoinaan tuossa viime kesän onnettomissa tapahtumissa todella hyvää suoraselkäistä yhtenäistä rohkeutta kertoa, että vaikea vastaus on lisää avoimuutta, lisää demokratiaa, lisää yhteistyötä. No tällä ei koskaan pidä väheksyä sitä, että yksittäinen ihminen saattaa niinkun tuntea itsensä aika neuvottomaksi, ja silloin ei pidä sanoa niinkun tällaisia yhdentekeviä vastauksia. Rasismia on ollut aina ja erilaista suvaitsemattomuutta Euroopassa niin kuin muuallakin, mutta sen hillintä on myöskin ollut aina mahdollista, ja sen vuoksi nytkin mä oon itse pyrkinyt omalta osaltani ja kannustanut muita, ja minun mielestäni muut ovat myöskin tehneet, hyvin monet ihmiset ovat tehneet paljon hyvää työtä tässä asiassa. Se on meidän kaikkien asia.

Arto Nyberg
Mutta sitten on käynyt näin. Siis te ootte itse profiloitunut nimenomaan arvovaikuttajana tai halunnut sellaiseksi, ja nyt meillä sitten on äkkiä ilmapiiri ihan toisenlainen, ihan päinvastainen kuin mitä te olette ajanut.

Tarja Halonen
Kyllä, mutta ei se nyt varmaan ihan niin päin oo mennyt, että kun minä olen sitä halunnut, vaan siihen tulee niin päin, että siinäkin on mukana, että kun pitkään on mukana, niin ehkä siinä oppii vaistoamaankin asioita, jotka on ilmassa. Ja kyllähän tämä ei ole mitenkään poikkeuksellisen suomalainen ilmiö vaan tämä on kansainvälinen ilmiö. Mä silloin 2000 presidentinvaalien yhteydessä puhuin paljon globalisaatiosta ja siitä, että sillä on kahdet kasvot. Se tuo paljon hyvää, se tuo paljon pahaa, paljon sellaista, jossa ihmiset syrjäytyvät, jossa ollaan niinkun vaikeassa tilanteessa ja pitäis pystyä vastustamaan niitä epäoikeudenmukaisuuksia ja vahvistamaan niitä hyviä puolia. Tästä on nähty yhtä lailla meillä, on nähty Lontoossa, nähty USA:ssa, Ranskassa, Hollannissa näitä oikeita kysymyksiä, vääriä vastauksia. Tää on sellanen asia, niinkun yleensäkin tällaset arvokysymykset, että johtavassa asemassa olevat ihmiset, jotka näkyvät paljon, toimittajat, poliitikot, me kaikki, niin meillä on tavallista suurempi vastuu, koska meillä on myöskin paljon enemmän sananvaltaa. Mutta toisaalta ei se sitä voi niin delegoida, että kunhan äänestän tätä miestä tai naista, niin sit mä voin itse käyttäytyä miten tahansa. Et jokaisen pitää tehdä se omalta osaltaan, oli sitten pappi, opettaja, toimittaja tai kuka tahansa meistä suomalaisista.