HS: Virolaiset työntekijät ovat piilevä voimavara

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Rein Ahas: Virolaiset työntekijät ovat piilevä voimavara 7.12.2012

Viron ja Suomen välillä liikkuvien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Tarton yliopiston maantieteen laitos toteutti hiljattain matkapuhelinten paikannukseen perustuvan tutkimuksen, joka osoitti, että vähintään 35 000 Virossa asuvaa ihmistä käy tiuhaan Suomessa.

Suhteutettuna paikkakunnan väkilukuun suurin osa joukosta on Viron maaseudun ja pikkukaupunkien asukkaita. Suomessa usein oleskelevat virolaiset pitävät Virossa rekisteröimänsä puhelimet auki ja ovat aktiivisesti yhteydessä kotiinsa ja kotimaahansa. Tämä osoittaa, että Suomessa vietetty aika on heille pakonomainen valinta vaikeasta jaksosta selviytymiseksi. Mutta kuka hyötyy tällaisesta työskentelystä ulkomailla?

Sosiaalitieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että liikkuvat ihmiset menestyvät nykymaailmassa muita paremmin. Tyypillisesti he parantavat elintasoaan ja -ympäristöään, saavat uusia kokemuksia, kykenevät parempiin valintoihin ja ansaitsevat enemmän.

Myös ihmisten jokapäiväisen liikkumisen syyt ovat samankaltaisia: monet asuvat esikaupungissa, jotta voisivat nauttia paremmasta elinympäristöstä, mutta matkustavat päivittäin kauas kotoa keskikaupungille paremman työn perässä. Naapurimaassa tai Brysselissä työskentelevät saavat vielä parempia uramahdollisuuksia ja työtä vastaavaa palkkaa.

Mitä pidemmälle ihminen on erikoistunut, sitä kauemmaksi hänen on matkattava sopivan työn perässä. Talonmiehet ja siivoojat löytävät helposti töitä kodin läheltä.

Kaikki liikkuminen ei välttämättä ole kannattavaa. Luovaa ja yleishyödyllistä liikkumisesta tekee erilaisten vaihtoehtojen olemassaolo. Kun virolainen lääkäri tai rakentaja lähtee Suomeen uusien kokemusten, palkan ja haasteiden vuoksi, kyse on vapaista valinnoista.

Voi hyvin olettaa, että tällaiset suhteet ovat kaikin puolin hyödyllisiä. Suomi saa kehittyvän asiantuntijan, joka tuo mukanaan toisenlaista tietoa ja kokemusta. Virolainen lääkäri taas saa kokemusta ja ympäristönvaihdoksen – sekä paremman palkan. Osa ihmisistä palaa Viroon ja tuo maahan uusia taitoja.

Lukuisiin valinnan mahdollisuuksiin perustuvia suhteita sanotaan horisontaalisiksi suhteiksi. Horisontaalisesti vuorovaikutuksessa olevat yhteisöt ja järjestelmät ovat kilpailukykyisiä, oppivia ja kehittyviä. Tasaveroisiin mahdollisuuksiin perustuvat liikesuhteet vievät eteenpäin.

Yhtä hyödyllisiä eivät ole hierarkkiset suhteet, joissa valinnat tehdään yhdellä perusteella. Esimerkiksi vain taloudelliseen hyötyyn tai uramahdollisuuksiin perustuvat työpaikan vaihdokset eivät välttämättä ole kovin yleishyödyllisiä eivätkä usein johda kaikkia osapuolia rikastuttaviin käytäntöihin.

Nykyään Virosta Suomeen liikkuu joukoittain lyhyt- ja pitkäaikaisia sekä virallisia ja epävirallisia työntekijöitä. Kun ottaa huomioon Viron ja Suomen pienuuden, kyse on merkittävästä työvoiman siirtymästä. Suurimmalle osalle sekatyöläisistä liikkuminen on ainoa mahdollinen valinta.

Talouskriisin vuoksi Virossa ei ole kannattavaa työtä kaikille rakentajille ja sekatyöläisille. Lääkäreille ja sairaanhoitajille olisi, mutta palkat ovat hyvin pienet. Suomeen lähtö on siis usein pakkovalinta, joka auttaa virolaisia elättämään itseään ja perhettään sekä Suomea löytämään työvoimaa läheiseltä kulttuurialueelta. Se ei välttämättä kehitä yhteiskuntaa, ja lisäksi on nähtävissä ikäviä lieveilmiöitä, kuten veronkiertoa, huonoja työoloja ja muukalaisvihaa.

Viro kehittyy nopeasti, mutta Pohjoismaiden elintaso nousee vielä nopeammin. Niinpä palkkaerot jäävät vielä pitkäksi aikaa ja vaikuttavat valintoihin. Viron kouluttamattomilla sekatyöläisillä ei ole Suomen lisäksi paljon muita vaihtoehtoja. Suomessa kielimuuri on matalampi ja autioituva maaseutu tarvitsee apuvoimia.

Suomessa työskentelevissä virolaisissa on paljon potentiaalia. Koulutuksen ja taitojen puute ei pysäytä heitä, vaan he ovat löytäneet kykyjään vastaavia mahdollisuuksia. Heidän kotinsa ja perheensä on Virossa, mutta he tuovat Suomesta rahaa ja kehittyvät, vaikka tuhannet kohtalotoverit ovat kotona masentuneina tai alkoholisoituneina.

Miten Viron ja Suomen välille voisi muotoutua yleistä kehitystä eteenpäin vievät ja erilaisia mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat?

Alueen työmarkkinat olisi muutettava avoimemmiksi ja näkyvämmiksi, jotta ihmisillä olisi todelliset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja tehdä parempia valintoja.

Tietotekniikan ja sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia on käytetty kovin vähän. Suomessa työskentelevien virolaisten epäonni alkaa tavallisesti tiedonpuutteesta ja ahneiden välittäjien keinottelusta. Internetiin kannattaisi perustaa kunnollinen työnvälityspalvelu, josta saisi myös neuvontaa.

Lisäksi pitäisi kehittää liikkuvalle joukolle sopivaa koulutusta Suomenlahden molemmin puolin. Tavoitteeksi pitää ottaa se, että valtaosa ulkomailla työskentelijöistä on fiksuja ja yritteliäitä.

Eräs mahdollinen askel on myös virolais-suomalaisen kulttuuri-, koulutus- ja tiedetyön elävöittäminen. Kulttuuri on parhaillaan ainoa elämänalue, jossa Suomen ja Viron yhteistyö toimii yhdenvertaisesti.

Yhteisenä päämääränä tulisi olla nykyistä luovempi ja kilpailukykyisempi Itämeren alue, jossa olisi vaihtoehtoja, haasteita ja oppimismahdollisuuksia sekä viisaille että vähemmän viisaille.

Kirjoittaja on Tarton yliopiston kulttuurimaantieteen professori.