Uusimaa: ”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa”

Uusimaa: ”Ulkomaalaisten ilmainen koulutus hyödyttää myös suomalaista veronmaksajaa” 15.12.2012

Lukukausi on päättymässä myös Porvoon Campuksella. Aulassa seisoo joulukuusi, joku säestää pianolla kevyttä puheensorinaa, joka lähtee tilassa parveilevista opiskelijaryhmistä. Puhe soljuu englanniksi. Kaksi ja puoli vuotta sitten englanninkieliset tradenomi- ja restonomiopintonsa (Bachelor of Business Administration ja Bachelor of Hospitality Management) aloittaneet ovat kokoontuneet jakamaan kokemuksiaan ja kertomaan opintojensa edistymisestä. Koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindroth on kutsunut myös toimittajan paikalle, sillä häntä suoraan sanottuna jurppii nykyinen populistinen puhe suomalaisten verovaroilla kustannetusta ulkomaalaisten koulutuksesta.

– Olen työssäni tekemisissä satojen ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja näen miten kovasti he tekevät töitä opintojensa eteen. Hei eivät ole Kelan opintotuen piirissä, eikä heillä ole perhettä lähellä auttamassa.

– Asia ei ole niin mustavalkoinen, miltä se monissa julkisuudessa esillä olleissa kirjoituksissa näyttää.

Ulkomaalaisten ilmaista opiskelua kritisoitaessa nostetaan esiin kasvavia opiskelijamääriä ja heihin palavia veronmaksajien euroja. Totta on, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010, jolloin ammattikorkeakouluissa opiskeli lähes 8 000 ulkomaalaista opiskelijaa ja yliopistoissa hieman yli 7 000.

Opiskelu on ulkomaalaisille maksutonta. Tarjolla on iso valikoima englanninkielisiä koulutusohjelmia ympäri maata.

Yhden oppilaan lukuvuoden hinnaksi on arvioitu ammattikorkeakouluissa noin 8 000 euroa ja yliopistoissa yli 10 000 euroa.

Lindrothin mukaan panostus kannattaa myös suomalaisen veronmaksajan näkövinkkelistä pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin ulkomaalaiset opiskelijat ja opettajat tuovat kansainvälisyyttä suomalaisiin korkeakouluihin, joka on ehdoton edellytys, jotta koulut voivat pullauttaa uunista ulos globaaliin maailmaan työllistyviä ihmisiä, oli työpaikka sitten Peking tai Porvoo.

– Meillä on Porvoossakin valtavasti paikallisia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti.

Lindrothin mielestä tähän ei riitä ainoastaan koulujen vaihtojärjestelmät, jossa opiskelija viettää halutessaan lukuvuoden ulkomailla.

– Se on kuitenkin pieni osa populasta, joka hakeutuu vaihto-ohjelmiin. Ollaksemme kansainvälisiä, meidän pitää tuoda kansainvälisyys tänne.

Toinen syy, miksi Suomen kannattaa järjestää opetusta myös ulkomaalaisille on se, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja taustansa vuoksi jo valmiiksi kansainvälistä porukkaa. Saadaksemme heitä tänne Pohjolan perukoille, ilmainen tutkinto on yksi mainio täky.

– Vaikka olemme tunnettuja hyvistä Pisa-tuloksistamme, ei Suomella ole traditiota kansainvälisessä koulutuksessa. Emme me voisi kilpailla esimerkiksi Englannin korkeakoulujen kanssa, jos meillä olisi yhtä kovat lukukausimaksut, Lindroth huomauttaa.

– On vaikea sanoa, minkä suuruinen mahdollinen maksu voisi olla.

– Opetusmetodimme ovat monelle vieraat ja haastavat. Esimerkiksi Aasiassa opiskelijat ovat tottuneet suorittamaan tutkintonsa lukemalla ja tenttimällä. Meillä teorioita sovelletaan aina käytäntöön.

– Lisäksi tämä on kaukainen, kylmä ja kallis maa. Jo tänne tuleminen esimerkiksi Aasiasta on kallista.

Mutta jostain Lindrothkin on samaa mieltä ulkomaalaisten ilmaista opiskelua kritisoivien kanssa. Se, missä kouluissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa ylipäätään on vielä paljon tehtävää on tänne tulevien oppilaiden integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti tuleviin työnantajiinsa, jolloin tarjottu koulutus palvelisi suoranaisesti myös suomalaista yhteiskuntaa opintojen jälkeen.

– Esimerkiksi CIMOn selvityksissä käy ilmi, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat pääasiassa tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, mutta kun opintoja vastaava työtä ei löydy lähtevät he Suomesta valmistumisen jälkeen.

Porvoon Campuksella asiaan on panostettu viime vuosina hienolla ilmaisulla: tutkiva ja kehittävä oppiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opintoja suoritetaan osittain yritysten toimeksiantojen kautta. Näin opiskelijat saadaan kosketuksiin oikean työelämän kanssa jo opiskeluvaiheessa. Jos verkostot ovat tärkeitä suomalaiselle vastavalmistuneelle, vielä tärkeämpiä ne ovat ulkomaalaiselle.

– Emme voi enää pitää heitä täällä koulun suojissa kolmea ja puolta vuotta ja lähettää maailmalle.

Porvoossa opiskelevien ulkomaalaisten paikallisia toimeksiantajia ovat olleet muun muassa DataPartner, MoveRoll ja Brunberg.

Toimeksiantoja toteutetaan usein ryhmätöinä. Tehtävä voi olla esimerkiksi markkinakatsauksen luominen maasta, josta yritys on kiinnostunut. Juuri tällöin ulkomaalaisen opiskelijan tausta voi nousta arvoonsa. Toimeksiannoista syntyneistä kontakteista on sukeutunut harjoittelupaikkoja, kesätyöpaikkoja ja parhaimmillaan ihan oikeita työpaikkoja.