Yle: Rasistinen syrjintä ja pahoinpitely lisääntynyt

Yle Uutiset: Rasistinen syrjintä ja pahoinpitely lisääntynyt 19.12.2012
Tiedote: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus lievässä kasvussa
Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2011 (pdf)

Rasistisia syrjintä- ja pahoinpitelytapauksia kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin yli vuosikymmeneen.

Rasistisia piirteitä sisältävien pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt.

Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan syrjintärikosepäilyjen määrä kasvoi viime vuonna yli kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Vajaat 800 viharikokseksi luokiteltua rikosilmoitusta sisälsi viime vuonna rasistisia piirteitä.

Viharikoksiin sisältyvästä rasistisesta rikollisuudesta on tilastoja yli kymmenen vuoden ajalta.

Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos.

- Tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan, kertoo tutkija Iina Sahramäki Poliisiammattikorkeakoulusta.

Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.

_____________________________

Tiedote: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus lievässä kasvussa

Viharikosten määrä nousi edellisestä vuodesta noin seitsemän prosenttia. Poliisin tietoon tuli vuonna 2011 kaikkiaan 918 rikosepäilyä, jotka luokiteltiin Poliisiammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa viharikoksiksi. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 860 tapausta, ja vuonna 2009 tapauksia oli 1 007.

Suurin osa viharikoksista sisälsi edellisvuosien tapaan rasistisia piirteitä.

Poliisiammattikorkeakoulussa on seurattu poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrää ja sisältöä nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 lähtien. Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin.

Rasistisia syrjintä- ja pahoinpitelytapauksia yhä enemmän

Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset. Tekojen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan

– Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä ”rasistinen rikos” tai ”viharikos”. Tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin viiteryhmää kohtaan, kertoo tutkija Iina Sahramäki Poliisiammattikorkeakoulusta.

Rasistisesta rikollisuudesta, joka sisältyy viharikoksiin, on tilastoja jo yli kymmenen vuoden ajalta. Vuonna 2011 yhteensä 788 viharikokseksi luokiteltua rikosilmoitusta sisälsi rasistisia piirteitä.

Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahoinpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin rasististen rikosten seurannan aikana. Syrjintärikosepäilyjen määrä kasvoi vuodesta 2010 yli kolminkertaiseksi. Muihin luokkiin lukeutuvien rikosten määrät sen sijaan vähenivät.

Rasistisen rikoksen uhri ja epäilty tuntevat harvoin toisensa

Tuntemattomien tekemien rikosten osuus kasvoi edellisestä vuodesta. Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä entuudestaan.

Tuntemattomat epäillyt ovat tavallisia pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja vahingonteoissa. Vuonna 2010 laittomista uhkauksista viidesosa tuli uhrille tuntemattomalta henkilöltä, mutta vuonna 2011 tuntemattomien osuus oli jo lähes puolet. Vahingonteoille on lisäksi tyypillistä, ettei rikoksella ole silminnäkijöitä eikä epäiltyä ole tiedossa.

Viharikollisuuden vuosiraportti on luettavissa verkkojulkaisuna ja tilattavissa painettuna Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilta osoitteesta www.polamk.fi/julkaisut.