Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajat eivät tyrmää tonttujuhlia

Helsingin Uutiset: Maahanmuuttajat eivät tyrmää tonttujuhlia 14.12.2012

Vapaan-ajattelijain liiton kommentit koulujen ja päiväkotien joulujuhlista herättivät kiivaan keskustelun Helsingin Uutisten netissä.

Liitto katsoo, että juhlissa pitäisi kunnioittaa monikulttuurisuutta. Tämä tarkoittaa kristillisten perinteiden karsimista juhlista. Senkin uhalla, että muutoksella astuttaisiin yli neljän miljoonan suomalaisen varpaille.

– Aina on niitä, jotka eivät pidä muutoksista. Se on ikävää, mutta uskon suurimman osan kuitenkin hyväksyvän neutraalimman ajattelutavan, liiton puheenjohtaja Petri Karisma kommentoi.

Karisman mielestä perinteisessä joulujuhlassa on tällä hetkellä liikaa uskon harjoittamista.

– Juhliin osallistujat eivät välttämättä edes ymmärrä, että perinteet kytkeytyvät uskontoon. Niitä vain pidetään hauskana osana juhlien ohjelmaa.

Liiton ehdotuksen mukaisesti koulut ja tarhat voivat ensin juhlia joulua yhteisesti, jonka jälkeen uskonnoille olisi omat tilaisuutensa.

– Kyllä koulut siihen pystyvät. Eihän se vaadi kuin pieniä muutoksia, Karisma sanoo.

Karisma muistuttaa tarhoja ja kouluja Suomen perustuslain pykälästä, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse osallistua omantuntonsa vastaiseen uskonnon harjoittamiseen.

– On mielestäni uskomatonta, että kristinuskoa voidaan harjoittaa koulun tai tarhan yleisessä tilaisuudessa, ja tämän takia joidenkin on pakko kieltäytyä osallistumisesta. Eikä tämä tarkoita pelkästään maahanmuuttajia. Lähes kaksi miljoona kantasuomalaista ei kuulu kirkkoon, Karisma selventää.

Kansalliset Maahanmuuttajat ry:n puheenjohtajan Radu Szekelyn mukaan maahanmuuttajat eivät koe perinteisten joulujuhlien uhkaavan heidän uskontoaan.

– En ole koskaan kuullut, että muslimi vastustaisi perinteistä joulujuhlaa. Suvaitsevaisuuden pitääkin säilyä molempiin suuntiin.

Vapaa-ajattelijain liiton ehdotus jokaisen uskonnon omista joulujuhlista saa osaltaan Szekelyn kannatuksen, vaikka sen toteutus saatta koitua ongelmalliseksi.

– Henkilökunnan pitäisi tietää uskontojen perinteistä aika paljon. Jos kulttuuria ei tunne tarpeeksi hyvin, voi juhlista koitua enemmän haittaa kuin hyötyä, hän selventää.

Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Laura Rissanen ei ymmärrä neutralisointiajatusta.

– Tämä on huolestuttava viesti. Jos juhlien perimmäistä syytä ei voi kertoa, joulujuhlat voidaan mielestäni jättää kokonaan pois.

Koululaisten ja päiväkotilasten vanhemmilta kysytään lomakkeilla, saako jälkikasvu osallistua joulujuhliin ja kirkollisiin tapahtumiin.

– Tämä toimii hyvin. Kirkkoon kuulumattomilla on oikeus kieltäytyä osallistumisesta, mutta muilla on siihen mahdollisuus, Rissanen muistuttaa.

Valtuutettu Terhi Koulumies (kok) uskoo, että kristillinen joulujuhla on tärkeää nuorten kannalta.

– Perinteiden säilyttäminen kasvattaa monikulttuurisuutta. Kun lapsi tuntee omat juurensa, on hänen helpompi tutustua muihin uskontoihin. Tässä asiassa pitäisi löytää kultainen keskitie. Nykyinen järjestelmä on mielestäni hyvä.

Perinteet vaihtuivat kyyneliin

Kommentti

Tyttäreni päiväkodissa vietettiin yhdistettyä itsenäisyys- ja joulujuhlaa. Ne alkoivat lasten lauluesityksillä ja päättyivät puuroaamiaiseen. Siinä välissä nostettiin Suomen lippu salkoon. Joulujuhlien kristillisistä perinteistä ei ollut tietoakaan: ei Enkeli taivaan, ei evankeliumia, ei tonttuesityksiä.

Kiitos! Kerrankin lapset ja vanhemmat pääsivät nauttimaan yhteisestä aamusta ilman ylimääräistä hössötystä. Kerrankin henkilökunnalle, vanhemmille ja lapsille luotiin kiireetön hetki, johon luotiin sopiva ripaus joulun lämpöä. Ensimmäistä kertaa tyttäreni kuuden vuoden tarhataipaleen aikana herkistyin kyyneliin asti hänen ryhmänsä lauluesityksestä.