Uusi Suomi: Suomi romahti koulutusvertailun viimeiseksi - ”Selkeä käänne 2000-luvulla”

Uusi Suomi: Suomi romahti koulutusvertailun viimeiseksi - ”Selkeä käänne 2000-luvulla” 12.12.2012
Iltalehti: Karu tilasto koulutuksesta - Suomi jäi hännille
OECD:n raportti

Korkeasti koulutettujen osuus Suomeen tulleista maahanmuuttajista on vähentynyt huomattavasti 2000-luvulla, kertoo OECD:n tuore raportti.

Samaan aikaan kun syntyperältään suomalaisen väestön koulutustaso paranee tai ainakin pysyy entisellä tasollaan, korkeasti koulutettujen ihmisten osuus maahanmuuttajien joukossa on vähentynyt Suomessa enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.

- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Vuodesta 2000 maahanmuuton syyt ovat Stenmanin mukaan monipuolistuneet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt, mutta se ei tarkoita, että kaikki työn perässä muuttavat olisivat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Maahanmuuttajien joukossa on Stenmanin mukaan yhä monipuolisemmin eri alojen ammattilaisia. Viimeaikoina Suomeen on rekrytoitu esimerkiksi ulkomaisia hoitajia.

Muissa OECD-maissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus ei ole pienentynyt läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Raportin ykkösmaassa Luxemburgissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista lisääntyi yli 20 prosenttiyksikköä. Myös muun muassa Tanska, Alankomaat, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.

Voisi kuitenkin kuvitella, että maahanmuutto on lisääntynyt niissä 2000-luvulla vähintään yhtä paljon kuin Suomessa.

- Ei se ole. Suomessa tämä on ollut selkeä käänne 2000-luvulla. Monet OECD-maat ovat olleet maahanmuuttomaita jo useita vuosikymmeniä, Stenman sanoo.

Stenmanin mukaan maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000. Sen sijaan esimerkiksi USA, Kanada, Ranska, Saksa ja Ruotsi ovat olleet maahanmuuttomaita jo pitkään. Niissä on jo useita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ruotsissakin korkeasti koulutettujen maahanmuutajien osuus on 2000-luvulla hieman kasvanut.

- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.

Suomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta. Maahanmuuttajista huomattavasti suurempi osa myös menee peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin kuin lukioon.

Opiskelijat pitäisi saada jäämään

Asiaan on Stenmanin mukaan jo herätty ministeriössä.

- Tähän on tulossa muutos. Lukio-opintoihin tarjotaan valmistavaa opetusta ja pyritään tukemaan sitä, että maahanmuuttajanuoret hakeutuisivat korkeakoulutukseen.

Stenmanin mukaan potentiaalia on myös korkeakoulujen ukomaisissa opiskelijoissa, joiden jäämistä Suomeen halutaan tukea.

- Pitäisi varmistaa, että heillä on mahdollisuus suomen tai ruotsin opiskeluun. Monet kansainväliset koulutusohjelmat ovat kokonaan englanninkielisiä, eikä niihin kuulu kotimaisten kielten opetusta. Silloin on vaikea työllistyä Suomessa opintojen jälkeen.

Stenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.

- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.

________________________________

Iltalehti: Karu tilasto koulutuksesta - Suomi jäi hännille

Teollisuusmaiden järjestö OECD vertaili jäsenmaidensa maahanmuuttajien korkeasti koulutettujen osuuden kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2010.

Suomen kannalta vertailu ei ole mairitteleva: kymmenen vuoden aikana korkeasti koulutettujen uusien maahanmuuttajien osuus on laskenut 8,8 prosenttiyksiköllä, mikä on huonoin tulos kaikista vertailluista maista. Muut maat, joissa koulustaso laski, olivat eurokriisin kourissa tai partaalla olevia euromaita, kuten Kreikka, Espanja ja Irlanti.

OECD-maissa keskimäärin korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus on kasvanut. Ruotsissa kasvu oli lähes olematonta, mutta esimerkiksi Tanskassa korkeasti koulutettujen osuus oli kasvanut lähes 20 prosenttiyksiköllä. Myös Luxemburg, Hollanti, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.

OECD:n raportin mukaan monet maat ovatkin ottaneet korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkuttelemisen maahanmuuttopolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi.

Vertailussa ulkomailla syntyneiden Suomessa asuvien määräksi laskettiin noin 200 000 ihmistä, eli 4,4 prosenttia koko väestöstä. Uusien maahanmuuttajien osuus on 28 prosenttia, mikä on reilusti enemmän kuin OECD:n keskiarvo 17 prosenttia. Raportista Suomessa ensimmäisenä uutisoineen Uuden Suomen haastatteleman Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman mukaan siinä onkin Suomen surkean sijoituksen syy.

- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt.

Stenmanin mukaan muissa OECD-maissa maahanmuutto ei ole kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yhtä paljon kuin Suomessa. Asiaan on kuitenkin hänen mukaansa jo herätty.