HS: Viisumivapaus viisinkertaistaisi itäturismin

Helsingin Sanomat: Viisumivapaus viisinkertaistaisi itäturismin 30.12.2012
Plussat ja miinukset

EU:n ja Venäjän viisumivapaus saattaisi jopa viisinkertaistaa venäläismatkailijoiden määrän Suomessa. Viisumivapaus toisi Suomeen rahaa, mutta lisäisi myös rikollisuutta.

Venäläisturistit katselivat Stockmannin jouluikkunaa Helsingissä viime tammikuussa.

Hotellit ja kylpylät pullistelevat taas: 400 000 naapurimaamme asukasta saapuu näinä päivinä Suomeen uudenvuoden viettoon. Venäläisten matkailu lyö jatkuvasti ennätyksiä. Tänä vuonna venäläiset tekevät Suomeen jo neljä ja puoli miljoonaa matkaa.

Jos se on mielestäsi paljon, olet väärässä.

Marraskuussa sisäministeriö julkaisi raportin Kasvavan rajaliikenteen hallinta, jossa hahmotellaan, millaisiksi matkustajamäärät kasvaisivat EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden myötä.

Raportti pitää todennäköisimpänä, että viisumivapaus toteutuu aikaisintaan 2018. Siihen mennessä matkailu olisi vähintään kaksinkertaistunut viisumeista huolimatta. Viisumivapauden toteutumisen jälkeen vuonna 2020 Suomessa kävisi jopa 20–25 miljoonaa venäläistä, mikä on neljä viisi kertaa enemmän kuin nyt.

Ajatuksen viisumivapaudesta toi neuvottelupöytiin 2000-luvun alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hän tiesi, mistä narusta vetää: pitkään eristettyinä maassaan eläneet venäläiset rakastavat matkustelua. Vuonna 2003 EU ja Venäjä sopivat, että viisumivapaus on yhteinen tavoite. Vuonna 2007 sorvattiin viisumihelpotukset muun muassa diplomaateille ja toimittajille. Vuosi sitten osapuolet määrittivät viisumivapauden yhteiset "askelmerkit".

"Kun askelmerkit on täytetty, voidaan päättää viisumivapausneuvottelujen aloittamisesta", kuvaa ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Päivi Blinnikka.

Askelmerkkejä ei ole julkistettu, mutta yksi tärkeä ehto liittyy asiakirjaturvallisuuteen. EU:n tietojen mukaan Venäjällä on voinut ostaa passeja, ja samalle henkilölle on myönnetty passeja eri nimillä.

Suomi on viisumien suurvalta: se myöntää eniten EU:n Schengen-viisumeita venäläisille, tänä vuonna 1,3 miljoonaa kappaletta. Suomi myös vetää unionin liberaaleinta viisumilinjaa, sillä venäläiset saavat pitkiä monikertaviisumeja ilman kutsua.

Samalla Suomi on kuitenkin etulinjassa: yhdelläkään EU-maalla ei ole yhtä pitkää rajaa Venäjän kanssa. Lopullinen päätös tehdään EU:ssa määräenemmistöllä.

"Suomi esiintyy viisumivapauden puhemiehenä, olemme hyvin aktiivisia", sanoo Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie. Jos siis haluaa kannattaa tai vastustaa viisumivapautta, keskustelun aika on nyt.


--------

Plussat ja miinukset


+ Venäläismatkailu tuo Suomeen vaurautta ja työtä

Venäläiset ovat suurin ulkomainen matkailijaryhmä Suomessa. Viime vuonna he kuluttivat Suomessa 1,1 miljardia euroa ja toivat pelkästään Etelä-Karjalaan 270 miljoonaa euroa. Venäläismatkailun ansioksi katsotaan 5 000–10 000 työpaikkaa.

"On selvä, että viisumivapaus on elinkeinoelämälle huima mahdollisuus", sanoo molempien työryhmien puheenjohtaja, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Viisumivapaus monipuolistaisi matkailupalveluja entisestään. Suomalaisten firmojen haasteeksi jäisi vastata kasvavaan kysyntään, sillä venäläiset ovat alkaneet itse perustaa venäläisille suunnattuja palveluja Suomeen.

Arvoitus on, kuinka suuret joukot Venäjällä innostuisivat länsimatkailusta. Vain 17 prosentilla venäläisistä on ulkomaanmatkailuun oikeuttava passi. Pietarissa osuus on 55 prosenttia. Joitakuita huolettaa, että viisumivapaus saisi liikkeelle köyhempiä venäläisiä.

"Suomeen tulisi vähemmän varakasta väkeä lähialueilta. Se voisi ruuhkauttaa rajoja, jolloin varakkaammat pietarilaiset eivät enää lähtisi Suomeen. Se on uhkakuva", sanoo Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK:n toimitusjohtaja Pasi Nurkka.


– Rikollisuus ja liikennehurjastelu yleistyisivät

Aiemmat viisumivapauspäätökset ovat lisänneet rikollisuutta. Romanian kansalaiset ovat saaneet matkustaa viisumitta Suomeen vuodesta 2007. Kun vielä vuonna 2006 Suomessa epäiltiin rikoksesta 160:tä romanialaista, huippuvuonna 2009 epäiltyjen määrä oli 2 600.

Viron kanssa viisumivapaus tuli voimaan jo 1997. Viime vuonna Suomessa oli rikoksesta epäiltyinä ennätysmäärä eli 11 000 pienen naapurimaan asukasta. Venäläisiä epäiltyjä oli lähes puolet vähemmän. Itärikollisuutta hillitsisi se, että rajatarkastus säilyisi viisumivapaudesta huolimatta.

Kun itäraja madaltuisi, hämäriä pakettiautoja alkaisi liikennöidä uudesta ilmansuunnasta. Paljon jäisi poliisin ja tullin valppauden varaan. Sisäministeriön raportin mukaan viisumivapaus ei toisi Suomeen Venäjän järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta omaisuusrikokset ja salakuljetus lisääntyisivät. Kiinni otetuille tarvittaisiin lisää tiloja rajan pinnassa, ja heille pitäisi pystyä järjestämään pikaoikeudenkäyntejä. Lisääntyvät harmaan talouden ilmiöt voisivat rapauttaa myös suomalaisten moraalia.

Liikenteen kasvu lisäisi onnettomuuksia. Nykyään venäläiset ajavat Suomessa varovasti, mikä on osittain viisumien ansiota: sakkorästi johtaa viisumikieltoon. Myös viisumivapaudessa sakkopinnari voitaisiin käännyttää rajalta, mutta se olisi mutkikkaampaa.

Sisäministeriön raportissa poliisi penää peräti 200:aa työntekijää lisää vuoteen 2018 mennessä hoitamaan viisumivapauden seurauksia.


– Raja ruuhkautuisi entisestään

Suomen ja Venäjän rajaa ylittävät tietävät, että odotus voi venyä pahimmillaan useaan tuntiin. Matkustajamäärän kasvu tukkisi rajoja entisestään. TAK:n kyselyssä viime vuonna venäläismatkailijat pitivät rajaliikenteen sujuvuutta tärkeämpänä kuin viisumivapautta.

Viisumivapaus ei tarkoita, että rajan yli pääsisi noin vain. Nykyään viisuminannossa tehtävät tarkistukset vain siirtyisivät rajalle. Niissä tarkistetaan rekistereistä henkilön aiempaa liikkumista, mahdollisia maahantulokieltoja ja rikoshistoriaa EU:ssa.

"Työmäärä rajalla kasvaa, kun sinne tulee henkilöitä, jotka eivät täytä maahantulon edellytyksiä", ennustaa kenraali Mikko Kirjavainen Rajavartiolaitoksen esikunnasta. "Epäselvät tapaukset ohjataan toiselle linjalle, jossa heidän tilanteensa tutkitaan perusteellisesti."

Suomen raja-asemia laitetaan parhaillaan uuteen uskoon. Tarkoitus on siirtää rajatarkastukset kaistoille, jolloin matkustajien ei tarvitsisi nousta ulos autoista. Laajennusten jälkeenkin rajan kapasiteetti riittäisi vain liikenteen puolitoistakertaistumiseen nykyisestä.

Rajavartiolaitos haluaisi 200 uutta virkaa ja tulli 80 uutta työntekijää vuoteen 2018 mennessä. Myös Venäjän pitäisi laittaa ylityspaikkansa kuntoon.


+ – Laillinen ja laiton maahanmuutto sekä turvapaikanhaku lisääntyisivät

Viisumivapaudessakin venäläinen saisi oleskella EU:n alueella vain kolme kuukautta puolen vuoden aikana. Tämä koskee myös niitä venäläisiä, jotka omistavat Suomessa kiinteistön. Aikarajan valvomiseksi EU:n pitäisi saada ulkorajoillaan toimimaan entry-exit-järjestelmä, jolla seurataan henkilön saapumista ja poistumista.

Viisumivapaus kasvattaisi laillista maahanmuuttoa, kun venäläiset löytäisivät Suomesta töitä, opiskelupaikkoja ja puolisoita. Samalla viranomaisilla olisi kuitenkin täysi työ valvoa, ettei maahan valu pimeää työvoimaa vaikkapa rakennuksille, maatiloille ja kodinhoitajiksi.

Nykyään yksi syy evätä viisumihakemus on epäilys, että henkilö aikoo hakea turvapaikkaa. Julkinen salaisuus on, että Suomen edustustot ovat soveltaneet tätä pykälää Venäjän eteläosista, erityisesti Tšetšeniasta saapuviin viisuminhakijoihin.

Tšetšeeneille on myönnetty Suomesta turvapaikkoja, kun taas muiden Venäjän kansalaisten hakemukset on yleensä hylätty. Viisumivapauden myötä Suomen tšetšeenivähemmistö kasvaisi.


– (Itä)suomalaiset eivät halua viisumivapautta

Venäläiset ovat suomalaisten rakkaita naapureita. He käyttäytyvät Suomessa hyvin – esiintyvät esimerkiksi humaltuneena huomattavasti harvemmin kuin suomalaiset Tallinnassa.

Eniten matkailusta hyötyvät Lappeenranta ja Imatra, joissa käy yli puolet venäläisistä. Silti peräti 71 prosenttia eteläkarjalaisista vastusti viisumivapautta Euroopan komission kyselyssä tänä syksynä.

Eniten vastaajia huolestutti rikollisuuden kasvu. Pelätään siis, että massaturismi ja sen lieveilmiöt vievät rauhan. Taustalla on kuitenkin myös ennakkoluuloja.

Lappeenrannassa on napistu, ettei venäläisten tarvitse maksaa parkkisakkoja. Venäläisten valitetaan nostavan kiinteistöjen ja jopa ruoan hintoja. Kun kaupunkiin suunniteltiin venäjänkielisiä opaskylttejä, nousi myrsky.

Venäläiset puhuvat kieltä, jota ei ymmärrä, ja he ovat joko liian köyhiä tai rikkaita. Köyhien venäläisten bussilasteja ei tänne haluta, rikkaiden maastureita kadehditaan.

Hyvinä naapureina Suomessa asuvia tai lomailevia venäläisiä piti kyselyssä 27 prosenttia eteläkarjalaisista, huonoina 23 prosenttia.

Mielenkiintoista on, mitä suomalaiset olisivat vastanneet kysymykseen suomalaisista naapureista.

Toisaalta Venäjän läheisyys innostaa. Lähes viidennes Lappeenrannan neljäsluokkalaisista aloitti tänä syksynä venäjän kielen opinnot.

Venäjä-trauma on suomalaisten kansallisen tarinan ytimessä.

Olemmeko valmiita nousemaan juoksuhaudoista ja hymyilemään naapureillemme?


+ Suomalaiset pääsisivät helpommin Venäjälle

Tämä puoli viisumivapaudesta unohtuu helposti. Nyt suomalainen joutuu suunnittelemaan Venäjän-matkansa pari viikkoa etukäteen. Jos viisumit poistuisivat, Viipuriin tai Pietariin voisi hurauttaa yhtä helposti kuin Tallinnaan. Helppoudesta on saatu esimakua, kun Venäjä on yksipuolisesti sallinut viisumivapaat laivamatkat Pietariin.

Asiassa on kuitenkin mutkansa. Venäjä vaikeuttaa matkailua monilla muilla tavoin kuin viisumeilla. Yli viikon maassa oleskelevat joutuvat rekisteröitymään. Ellei asu hotellissa, rekisteröityminen on usein mahdotonta.

Esimerkiksi Venäjän ja Israelin viisumivapaus tuli voimaan 2008, mutta Venäjä ei poistanut israelilaisilta rekisteröintipakkoa.

Toisin kuin EU:ssa, Venäjällä laajoja alueita ja kaupunkeja on suljettu matkailun ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomen vastaisella rajalla rajavyöhyke on 20–30 kilometriä. Aivan lähialueillamme on kokonaisia suljettuja kaupunkeja.

Neuvottelijat pettäisivät EU-kansalaisten edut, elleivät edellytä, että Venäjä poistaa matkustusrajoitukset.


+ Venäjä demokratisoituisi

Jotkut eurooppalaiset poliitikot pitävät viisumivapautta turhana lahjana Putinille. Moskovalaisen Kansainvälisen talouden ja suhteiden instituutin IMEMO:n sektorijohtajan Sergei Utkinin mukaan asia on päinvastoin: kyse olisi nimenomaan kädenojennuksesta tavallisille venäläisille, jotka yhä tuntevat itsensä toisen luokan väeksi Euroopassa.

Vapaa matkustelu voisi Utkinin mielestä muuttaa Venäjää. Kun yhä useammat venäläiset matkustelisivat Euroopassa ja näkisivät, kuinka elämä siellä on järjestetty, he alkaisivat odottaa omalta maaltaan samaa.

Lopputuloksena meillä voisi olla naapurina avoimempi, eurooppalaisempi ja demokraattisempi Venäjä.