Svenska Yle: Räsänen: Suomi tarvitsee enemmän maahanmuuttajia

Svenska Yle: Räsänen: Finland behöver fler invandrare 5.12.2012
Iltalehti: Liian kylmä?

Inrikesminister Päivi Räsänen (KD) anser att Finland behöver mera arbetskraftsinvandring. Hon skulle efter den här regeringsperioden vara beredd att slopa den behovsprövning som nu finns. Behovsprövning innebär att lediga jobb i första hand måste erbjudas arbetslösa finländare, innan man erbjuder dem åt arbetstagare som kommer från ett land utanför EU.

- Så länge vi har Katainens regering har vi behovsprövning, men efter det måste vi tänka igen. Jag personligen tycker att det skulle vara viktigt att slopa behovsprövningen, säger Räsänen.

Den här frågan har ältats länge. Dåvarande migrationsminister Astrid Thors (SFP) försökte driva igenom frågan redan i den förra regeringen, men det blev aldrig ett lagförslag, eftersom både en del av Centern och Socialdemokraterna motsatte sig förändringen. Socialdemokraterna har varit oroade för försämrade arbetsvillkor om man öppnar upp arbetsmarknaden ännu mer än i dag.

Samtidigt har representanter för näringslivet gått hårt ut med att Finland skulle behöva mer arbetskraftsinvandrare för att ha tillräckligt med arbetskraft i framtiden. I går sade överdirektör Juhana Vartiainen vid Statens ekonomiska forskningscentral VATT till MTV3, att Finland borde få mellan tio- och tjugotusen arbetskraftsinvandrare till per år för att ha tillräckligt med arbetskraft.

Räsänen, som tidigare har gjort sig känd för en strikt invandringslinje, förespråkar alltså nu en liberalare linje då det gäller att locka uttryckligen arbetskraft till Finland.

- Det är kallt här och språket är svårt, finskan och svenskan, så det är inte så lockande. Men förstås är det viktigt att vi har språkkurser och att vi hjälper invandrarna att lära sig finskan och svenskan. Det är säkert att vi behöver fler invandrare som arbetar här i Finland och vi måste också skapa möjligheter att komma till Finland och arbeta, säger Räsänen.

Inrikesministeriet förbereder som bäst en invandringsstrategi som ska bli färdig under våren.

__________________________________

Iltalehti: Liian kylmä?

Suomen ilmasto vaikeuttaa työperäisen maahanmuuton kasvattamista, Päivi Räsänen uskoo.

- Suomi ei ole aina kovin houkutteleva kohde. Maa on kylmä, ja kieli on vaikea, sisäministeri Päivi Räsänen (kd) arvioi työperäisen maahanmuuton haasteita Iltalehdelle.

Aihe nousi esille, kun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen väläytti MTV3:lle työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä.

- Jos saataisiin vuodessa 10-20 000 ihmistä enemmän kuin mitä tällä hetkellä tulee, niin kyllä se auttaisi näissä vaikeuksissa (työn tarjonnan kasvattamisessa) olennaisesti, Vartiainen totesi.

Räsäsen mukaan työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan "joka tapauksessa". Vartiaisen esittämiin lukuihin Räsänen ei ota kantaa.

Kolme slogania

Jyrki Kataisen (kok) hallituksen on määrä esitellä uusi maahanmuuttostrategia eduskunnalle ensi syksynä. Tällä hetkellä maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia on vielä luonnosvaiheessa.

Työryhmä on laatinut kolme suuntaviivaa, joiden kautta tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikkaa pyritään toteuttamaan. Sloganit ovat: Suomi on turvallisesti avoin, jokainen löytää paikkansa ja moninaisuus on arkea.

Strategian mukaan maahanmuutto tarjoaa osaltaan vastauksen Suomen väestörakenteen muutokseen ja siitä seuraavaan huoltosuhdeongelmaan.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on Suomessa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan rajusti tulevina vuosina.

Sisäasiainministeriön ennusteen mukaan Suomessa on ulkomaan kansalaisia 2020 lähes 333 000, kun luku on nyt noin 209 000. Vuonna 2040 luku on ennusteen mukaan lähes 663 000.

FAKTA

Turvapaikan hakijoiden määrä laski

- Suomessa asui viime vuoden lopussa 266 148 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Heistä 38 prosenttia on ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia ja 62 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
- Suurimman ulkomaiden kansalaisten ryhmän muodostavat entisessä Neuvostoliitossa syntyneet (50 485 henkilöä). Seuraavaksi eniten on Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Somaliassa, Irakissa ja Kiinassa syntyneitä.
- Suomen kansallisuus myönnettiin viime vuonna 4794 henkilölle. Myönteisissä päätöksissä suurimmat ryhmät olivat venäläiset, virolaiset ja turkkilaiset.
- Turvapaikkaa Suomesta haki viime vuonna 3088 henkilöä, mikä on noin neljännes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Turvapaikka annettiin 169 henkilölle ja oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella 857 henkilölle.
- Eniten turvapaikanhakijoita oli Irakista (586), Somaliasta (356) ja Venäjältä (296).
- Ulkomaan kansalaisia on eniten Helsingissä, jossa ulkomaalaisten osuus on kahdeksan prosenttia. Seuraavaksi tulevat Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Lahti.

Lähde: Sisäasiainministeriö