HS: Työ tuo toivoa

Helsingin Sanomat: Työ tuo toivoa 24.12.2012

Yrittäjä Katja Hautala sai hyvän työntekijän – Otum Crispin sai toivoa perheenyhdistämiselle. Viimeksi turvapaikanhakijalta evättiin lasten saaminen Suomeen työpaikan puutteen vuoksi.

Sel­viy­ty­mi­nen. Si­tä sa­naa Otum Cris­pin käyt­tää usein.
"Työ. Se on oleel­lis­ta sel­viy­ty­mi­sel­le­ni", hän ker­too hil­jai­sel­la ää­nel­lä es­poo­lai­sel­la ra­ken­nus­työ­maal­la.

Ker­ros­ta­lon pe­rus­kor­jaus­työ­maal­la Cris­pin kan­taa ra­ken­nus­jät­tei­tä, kul­jet­taa tar­vik­kei­ta ja sii­voaa. Hän huo­leh­tii sii­tä, et­tä ko­ke­neem­mat ra­ken­ta­jat pys­ty­vät te­ke­mään oman työn­sä te­hok­kaas­ti.

CRIS­PI­NIN oma kou­lu­tus on jo­tain ai­van muu­ta. Yli­opis­to­tut­kin­to Kins­ha­san yli­opis­tos­ta val­tio­tie­teis­tä.
Kon­gon de­mo­kraat­ti­ses­sa ta­sa­val­las­sa Cris­pin työs­ken­te­li pos­ti­työn­te­ki­jöi­den am­mat­ti­lii­tos­sa. Palk­ko­jen vii­pyes­sä työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät lak­koon ja osoit­ti­vat miel­tään. Ay-ak­tii­veil­le koi­tui vai­keuk­sia. Cris­pin jou­tui van­ki­laan, jos­sa hän­tä ki­du­tet­tiin.
Ky­sy­mys van­ki­la-ajas­ta saa hä­nen ää­nen­sä en­tis­tä hil­jai­sem­mak­si.
"En pys­ty pu­hu­maan sii­tä. Mi­nua koh­del­tiin kuin eläin­tä. En ol­lut enää mi­tään."
Cris­pin on­nis­tui pa­ke­ne­maan van­ki­las­ta vuon­na 2000. En­sin hän pii­les­ke­li ko­ti­maas­saan kol­me vuot­ta niin, et­tei per­he­kään tien­nyt hä­nes­tä.

SUO­MES­TA Otum Cris­pin anoi tur­va­paik­kaa vuon­na 2003 mut­ta sai kiel­tei­sen pää­tök­sen seu­ra­va­na vuon­na.
Va­li­tus­ten ja YK:n ki­du­tuk­sen vas­tai­sen ko­mi­tean an­ta­man täy­tän­töön­pa­no­kiel­lon jäl­keen Cris­pin sai lo­pul­ta vuon­na 2008 oles­ke­lu­lu­van yk­si­löl­li­sel­lä in­hi­mil­li­sel­lä pe­rus­teel­la.
Seu­raa­vak­si hän anoi per­heen­yh­dis­tä­mis­tä ja lai­na­si ra­haa, jot­ta lap­set pää­si­vät Kins­has­ta Tan­sa­nian Dar es Sa­laa­miin haas­tat­te­luun. Eron vuo­sien ai­ka­na Cris­pi­nin vai­mo ja yk­si nel­jäs­tä lap­ses­ta on kuol­lut.

TÄ­HÄN­KIN ano­muk­seen tu­li kiel­tei­nen pää­tös.
Maa­han­muut­to­vi­ras­ton mu­kaan per­he­si­de oli eron vuo­sien ai­ka­na kat­ken­nut. Vi­ran­omais­ten lo­gii­kan mu­kaan Cris­pi­nin tu­lo Suo­meen oli va­paaeh­toi­nen, kos­ka hä­nen ei ole ar­vioi­tu ole­van kan­sain­vä­li­sen suo­je­lun pii­ris­sä.
"En­nen kuin sain oles­ke­lu­lu­van, en voi­nut ol­la las­te­ni kans­sa te­ke­mi­sis­sä. Sii­tä oli­si voi­nut koi­tua heil­le on­gel­mia", Cris­pin sa­noo.
Nyt tyt­tä­ret ovat 17- ja 19-vuo­tiai­ta, poi­ka jo 21-vuo­tias.
Ny­kyään isä pu­huu las­ten kans­sa päi­vit­täin. Se­kin on tus­kal­lis­ta.
"Ty­töt al­ka­vat he­ti it­keä, kun kuu­le­vat ää­ne­ni. Poi­ka pyy­tää mi­nua ha­ke­maan hei­dät."

KAI­KEN epä­on­nen ja su­run jäl­keen Cris­pi­nin elä­mäs­sä oli hi­tu­sen on­nea vii­me ke­vää­nä. Hän oli esiin­ty­nyt Mer­vi Junk­ko­sen do­ku­ment­ti­elo­ku­vas­sa Jäl­ki Elä­mäs­sä. Sen jäl­keen Hel­sin­gin Sa­no­mat haas­tat­te­li Cris­pi­niä.
Ju­tun lu­ki ra­ken­nus­alal­la toi­mi­van per­he­yri­tyk­sen osa­kas Kat­ja Hau­ta­la.
"Tu­li to­si pa­ha olo", Hau­ta­la muis­te­lee nyt. Hän is­tuu Cris­pi­nin vie­res­sä työ­maan kah­vi­huo­nees­sa.
Hau­ta­la ei tyy­ty­nyt päi­vit­te­le­mään maail­man epä­koh­tia vaan päät­ti aut­taa.
"A­jat­te­lin, et­tä Cris­pin on isä niin kuin muut­kin isät." Hau­ta­la ha­lu­si aut­taa Cris­pi­nia saa­maan lap­sen­sa ta­kai­sin.

HÄN ot­ti yh­teyt­tä Cris­pi­niin ja uu­teen, yk­si­tyi­sen yh­tiön asia­na­ja­jaan, jo­ka aut­taa Cris­pi­nia ha­ke­maan va­li­tus­lu­paa kor­keim­mas­ta hal­lin­to-oi­keu­des­ta.
"Jul­ki­sen puo­len asian­aja­jat ovat var­maan ihan hy­viä, mut­ta saat­ta­vat tur­tua. Ajat­te­lin, et­tä uu­si asian­aja­ja voi näh­dä ta­pauk­sen uu­sin sil­min."
Hau­ta­la tar­jo­si Cris­pi­nil­le va­ki­tui­sen työ­pai­kan. Hän hank­ki työn­te­ki­jäl­le asun­non.
"A­jat­te­lin, et­tä täy­te­tään per­hee­nyh­dis­tä­misk­ri­tee­rit. Kat­so­taan, mi­tä ta­pah­tuu."
"Y­ri­tyk­sem­me omis­taa ton­tin, jos­sa on van­ha ta­lo. Sin­ne mah­tui­si­vat lap­set­kin."

JOS oi­keus an­taa Cris­pi­nil­le lu­van per­hee­nyh­dis­tä­mi­seen, työ­paik­ka ja asun­to tar­vi­taan. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton mu­kaan kol­men lap­sen huol­ta­jal­la pi­tää ol­la 2 200 eu­ron kuu­kau­sit­tai­set net­to­tu­lot. Esi­mer­kik­si Väes­tö­liit­to on moit­ti­nut ra­jo­ja koh­tuut­to­mik­si.
Jot­kut ih­met­te­le­vät, mik­si Hau­ta­la palk­ka­si Cris­pi­nin, kun ko­ti­maas­sa on työt­tö­miä.
"Niin. Tot­ta kai oli­sin voi­nut pal­ka­ta suo­ma­lai­sen. Mut­ta in­hi­mil­li­nen te­ki­jä vai­kut­ti."
Kos­ka Cris­pi­nil­lä oli oles­ke­lu­lu­pa, hä­nel­lä oli myös työ­lu­pa Suo­meen.

KAT­JA Hau­ta­la ko­ros­taa, et­tä Cris­pi­nin aut­ta­mi­nen on hyö­dyt­tä­nyt myös hän­tä. Hän ha­luai­si roh­kais­ta mui­ta työn­an­ta­jia palk­kaa­maan maa­han­-
muut­ta­jia.
"Sain to­del­la hy­vän työn­te­ki­jän. Työ on hä­nel­le tär­keää."
"Mo­net työn­an­ta­jat pel­kää­vät uu­den ih­mi­sen palk­kaa­mis­ta yli­pään­sä. Mut­ta yrit­tä­mi­nen on yrit­tä­mis­tä: jos ei us­kal­la yrit­tää uut­ta, kan­nat­taa men­nä toi­sel­le töi­hin."
Mer­ki­tyk­sel­li­sin­tä Hau­ta­lal­le on tun­ne sii­tä, et­tä hän aut­taa.
"Jo­ku ker­ros­ta­lon val­mis­tu­mi­nen, se ei enää pal­jon tun­tei­ta het­kau­ta. Mut­ta on hie­no tun­ne, kun voi aut­taa tois­ta ih­mis­tä."
Otum Cris­pi­nil­le odo­tus on tus­kal­lis­ta.
"Mi­nä olen lap­sil­le­ni isä ja äi­ti. Vaik­ka en ole näh­nyt hei­tä vuo­siin, mi­nul­la on van­hem­man vel­vol­li­suu­det. Mi­nä ha­luan voi­da pi­tää heis­tä huol­ta."

NYT CRIS­PIN odot­taa.
Hän odot­taa, mi­kä kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den pää­tös on. Hän odot­taa, saa­ko hän va­lit­taa kiel­tei­ses­tä pää­tök­ses­tä per­hee­nyh­dis­tä­mi­seen.
Eni­ten hän odot­taa lap­siaan.