Ilkka: Maahanmuuttajista ei saa työvoimavajeen paikkaajia nappia painamalla

Ilkka, pääkirjoitus: Maahanmuuttajista ei saa työvoimavajeen paikkaajia nappia painamalla 3.1.2014
Keskipohjanmaa, pääkirjoitus: Lisää maksajia tarvitaan
Savon Sanomat, pääkirjoitus: Työvoiman tarjontaa on nopeasti lisättävä
Lapin Kansa, pääkirjoitus: Työväen vähetessä ongelmat kasautuvat

Uuden vuoden ensimmäiset etujärjestöjen kannanotot jatkavat viime vuodelta tuttua teemaa. Suomen talouden rakenteelliseen kestävyysvajeeseen ja työllisyysasteen kohentamiseen on löydettävä lääkkeet. EK:n työkaluna on maahanmuuton lisääminen. SAK pelkää muuttajien myötä työmarkkinoille syntyvää uutta paarialuokkaa.

Tilastot tukevat EK:n kannanottoa. Työelämästä eläkkeelle poistuvien määrä ylittää jo tänä vuonna työelämään tulevien määrän. Kun tahti jatkuu lähivuodet samana, ei tarvita ennustajan taitoja arvioimaan työvoimapulan olevan tällä vuosikymmenellä totista totta.

Se, miten kasvava maahanmuutto muuntuu talouskasvun palvelijaksi, on nykyisessä työllisyystilanteessa lähinnä uskon asia.

Lomautuksia ja irtisanomisia kokeneiden tai niitä pelkäävien todellisuudessa jokainen uusi työnhakija ja työmarkkinoille tuleva on uhka. Maahanmuuttaja koetaan erityisen suurena uhkana.

EK:n pääekonomisti Jussi Mustonen varoittaa työvoiman niukkuuden rajoittavan suomalaisen elintason ja kasvun mahdollisuuksia (Yle 2.1.). Ellei työvoimaa ole riittävästi tai edes kohtuullisen riittävästi, palkkataso nousee työnantajien kannalta kohtuuttomaksi.

SAK:n maahanmuuttoa torjuva kanta on hyvin ymmärrettävissä. Työtä ei ole tällä hetkellä kaikille maahan jo muuttaneille eikä syntyperäisille suomalaisillekaan. Työvoiman runsaus tarkoittaa vaikeita palkkaneuvotteluja. SAK:n kanta onkin luonteva osa etujärjestön palkkapolitiikkaa.

Muutokset työmarkkinoilla ovat huomattavasti nopeampia kuin väestörakenteen muutokset.

Suurin osa tänä vuonna syntyneistä suomalaislapsista ei ehdi täyttämään työmarkkinoiden tarpeita edes parissakymmenessä vuodessa. Vaikka tällä hetkellä työtä vailla on yli 210 000 suomalaista, työvoimavajeen nähdään väestörakenteen muuttuessa kasvavan vuosi vuodelta.

Maahanmuuttajista ei saada nappia painamalla apua maamme työvoimaongelmiin. Todellinen paarialuokka on juureton ja kielitaidoton työntekijäjoukko, joka lennätetään hätäapuna yhden yrityksen hetkelliseen tarpeeseen.

Suomi tulee tarvitsemaan maahanmuuttajista pysyvää työvoimaa, eikä yksittäisten ammattialojen hetkellistä paikkausta. Työperäistenkin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja koulutuksesta olisi muistettava huolehtia.

Keskustelussa maahanmuuttajien osuudesta suomalaisen elintason säilyttäjinä olisi päästävä nopeasti eteenpäin. Se tarkoittaa siirtymistä sanoista tekoihin. EK:n ja SAK:n intresseissä on enemmän yhteistä kuin eroja.

__________________________________________

Keskipohjanmaa, pääkirjoitus: Lisää maksajia tarvitaan

Se, että suomalaiset elävät entistä vanhemmiksi, ei ole ongelma, päin vastoin. Taloudellinen pulma syntyy kuitenkin silloin, jos eläkeläisten joukon kasvaessa työikäisten joukko samanaikaisesti supistuu. Tämä kehitys on jo menossa. Työikäisiä on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Jos sama suunta jatkuu, talouskasvu ja elintaso vaarantuvat.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lääke eläkeongelmaan on maahanmuuton lisääminen. EK on toitottanut uhkaavasta työvoimapulasta jo niin kauan, että sen sanoma on kokenut inflaation. Nyt viesti olisi kuitenkin syytä ottaa todesta. Työvoiman väheneminen todella vaikuttaa hyvinvoinnin tasoon ja myös siihen miten sitä jaetaan työssä käyvien ja kasvavan eläkeläisväestön kesken.

Puheet työvoimapulasta on tähän saakka voitu torjua muistuttamalla, että ensin pitää työllistää kotimaan liki 300 000 työtöntä. Tähän on edelleen helppo vedota, vaikka useimmat tietävät, että iso osa työttömistä ei ole varsinaista työvoimareserviä. Monilta on mennyt ammatti kokonaan alta, eikä uusiin tehtäviin ole helppo kouluttautua.

Työelämän nopea muutos on iso haaste kaiken koulutustoiminnan järjestäjille. On vaikea valita sisältöjä, jos ei ole tietoa, millaisia valmiuksia työ vaatii kymmenen vuoden kuluttua. Opettajat tuskin voivat enää kannustaa edes ensimmäiseen ammattiin opiskelevia nuoria lupailemalla heille ponnistelun palkaksi varmoja, turvallisia työpaikkoja. Ei sellaisia enää ole.

Teknologisen vallankumouksen tuomiin ongelmiin kiinnitti huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Edessä oleva muutos haastaa rajusti. Monet ammatit katoavat ja työt loppuvat. Lohdullista sentään on, että uusia ammatteja syntyy koko ajan tilalle.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen saa epäilemättä taas syytösryöpyn niskaansa, kun hän vaati EK:n johtajien tavoin maahanmuuton lisäämistä talouskasvun aikaansaamiseksi. Vartiaisen mukaan työllisyysastetta on välttämätöntä nostaa julkisen talouden kestävyyden takia. Ruotsin selvästi nopeampaa talouskasvua Vartiainen selittää juuri maahanmuutolla. Ruotsin työllisyys on kasvanut tällä vuosikymmenellä 225 000 hengellä. Suomessa työvoima supistuu, jolloin myös investoinnit vähenevät.

SAK:n ja laajemminkin ay-liikkeen vastaus EK:lle ja Vartiaiselle on, että puhe työvoimapulasta on vain kaunistelua. Olisi reilumpaa sanoa, että pulaa on nimenomaan halpatyövoimasta. Sitä tarvitaan minimipalkkatason murtamiseen.

Saksa toteutti yli kymmenen vuotta sitten uudistuksen, joka palautti maan kilpailukyvyn ja puolitti työttömyyden. Sen hintana syntyi paljon määräaikaisia, osa-aikaisia ja muita epätyypillisiä työsuhteita. Pienipalkkaisimmat tarvitsevat palkan lisäksi myös toimeentulotukea.

Suomen kiistelevät osapuolet voisivat tunnustaa tosiasioita. Työnantajat tietävät, että Saksan kohentuneen työllisyyden ja kilpailukyvyn taustalla on myös ison joukon putoaminen nälkäpalkalle. Toisaalta ay-liike tietää, etteivät Suomen kortistot tyhjene koskaan, ellei vaikeimmin työllistettävien toimeentuloa voida järjestää yhdistelemällä palkkatuloja ja sosiaaliturvaa.

__________________________________________

Savon Sanomat, pääkirjoitus: Työvoiman tarjontaa on nopeasti lisättävä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Jussi Mustonen arveli Yleisradion uutisissa maanantaina, että suomalaiset eivät ole vielä havahtuneet ongelmiin, joita eläkkeelle jäävien suuri määrä aiheuttaa. Jo nyt Suomessa eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää vuosittain työmarkkinoille tulevien määrän. Ongelma ei näy – tai sitä ei haluta nähdä – koska talouden taantuma ja siitä seuraava korkea työttömyys peittävät sen alleen.

Mustosen ennustus kuitenkin on, että jo ensi vuonna ongelmat alkavat paljastua. Pula työvoimasta alkaa hänen mukaansa jarruttaa talouskasvua ja elintason nousua. Mustonen olisi voinut lisätä, että samalla vaikeutuu julkisen talouden miljardiluokan kestävyysvajeen kurominen umpeen.

Yllätyksenä asian ei kuitenkaan enää pitäisi tulla kenellekään. Jo vuosikausia on osattu laskea, että väestö ikääntyy Suomessa nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Se tarkoittaa sitä, että niin sanottu huoltosuhde heikkenee pelottavassa tahdissa: yhtä työllistä kohden on entistä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Se uhkaa hyvinvointivaltion perusteita.

Tilastokeskuksen ennusteet ovat murskaavia. Vuonna 2030 työmarkkinoilla on niiden mukaan noin 130 000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2010. Ennusteessa on mukana työperäinen maahanmuutto. Ilman sitä vähentymä olisi kolme kertaa suurempi.

Mitä sitten voidaan tehdä, jotta kehitys olisi ennustettua parempi?

Maahanmuuton esteitä pitäisi purkaa, vaikka maahanmuuton kasvattaminen sinänsä ei riitä. Samaan aikaan pitää tehostaa toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajista entistä suurempi osa saadaan työllistettyä. Osin kyse on asenteista, mutta suurelta osin myös kotouttamistoimien onnistumisesta.

Maahanmuutto on kuitenkin vain yksi keino, jolla huoltosuhteen huonoon kehitykseen voidaan vaikuttaa. Paljon enemmän voidaan tehdä puhtaasti kotoisella rintamalla työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Keskustelua asiasta on kiitettävästi pitänyt yllä muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Ilman eläkeuudistusta Suomi tuskin selviää, vaikka kuluvalla vaalikaudella poliittisia päätöksiä ei vielä kyetäkään tekemään. Eläkeiän alarajan nostamisen lisäksi on puututtava varhaiseen eläköitymiseen eli varhais- ja osa-aikaeläkkeisiin sekä niin sanottuun eläkeputkeen.

Työuria on loppupään lisäksi pidennettävä myös alusta ja keskeltä, niin kuin jo kuluneeksi käynyt hokema kuuluu. Opiskeluaikoja pitäisi saada lyhenemään lähemmäksi yleistä eurooppalaista tasoa. Se vaatii opintotukijärjestelmän muuttamista nykyistä kannustavammaksi.

Työvoimareserviä löytyy myös suomalaisista kodeista. Kotihoidontuki on ajatuksena kaunis, mutta sen kansantaloudelliset vaikutukset pitäisi rohkeasti selvittää.

Seuraavat eduskuntavaalit käydään keväällä 2014 eli runsaan vuoden kuluttua. Vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen pitää olla poliittisesti niin rohkea, että tarpeellisia ratkaisuja uskalletaan tehdä.

________________________________________________

Lapin Kansa, pääkirjoitus: Työväen vähetessä ongelmat kasautuvat

Lappiin syntyi viime vuonna 1834 lasta, mikä on noin kolmekymmentä lasta enemmän kuin vuonna 2012. Kuluneiden kuuden vuoden aikana uusia lappilaisia on syntynyt 1800-1900 vuodessa.

Syntyvien lasten määrä rupeaa Lapissa lähentymään maan keskiarvoa. Kun vielä pari vuotta sitten lappilainen nainen synnytti keskimäärin hieman yli kaksi lasta, vuonna 2012 hedelmällisyysluku oli enää 1,890.

Syntyvyyden aleneminen ja muuttoliike näkyvät suoraan Lapin väestötilastoissa. Parinkymmenen vuoden aikana Lapin väkiluku on pienentynyt noin 20 000 asukkaalla ja väen väheneminen jatkuu, joskin hieman aiempaa hitaampana.

Maakunnan sisällä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Rovaniemi on kasvanut kohtalaisen tasaisesti kuntaliitoksen jälkeen. Pahiten muuttoliike on rokottanut Itä-Lappia. Pelkosenniemelle syntyi vuonna 2010 vain yksi lapsi, vuonna 2012 lapsia syntyi sentään kuusi (LK 2.1.).

Syntyvyyden aleneminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa työmarkkinoilta uhkaavat loppua tekijät. Talousviisaat pohtivat, mistä löytyy tarpeeksi työvoimaa pyörittämään kansantalouden rattaita.

Entä kuinka kireäksi voidaan työssäkäyvien verotus kiristää, jotta eläkeläiset saavat palvelua? Loppuuko nuorilta ikäluokilta into lähteä töihin, jos verottaja vie kaikki tulot?

Kaivosten ja matkailun takia Lapin näkymät ovat muuten poikkeuksellisen valoisat.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomen talous tarvitsee nopeasti lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Suomessa luotetaan liikaa siihen, että viennin kasvu riittää parantamaan tilanteen. Jos ja kun vienti elpyy, tilanne paranee, mutta ei tarpeeksi.

Ruotsissa pitkään asunut ylijohtaja korostaa, että Suomessa kannattaisi ottaa mallia lännestä. Länsinaapurissa on huolehdittu Suomea paremmin työllisyysasteesta ja työikäisen väestön määrän kasvusta. Vartiaisen mukaan paras lääke on houkutella työväkeä ulkomailta. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttajien takia kansantalous kasvaa.

Ylijohtajan resepti herättää varmasti ärsytystä, mutta jos Vartiaisen malli ei kelpaa, mikä on parempi vaihtoehto? Älämölön sijasta nyt kaivataan kipeästi konkreettisia esityksiä. Vartiaisen ulostulo oli yksi sellainen.