Yle: Orpo: Kreikan rajoilla ei ole tällä hetkellä mitään kontrollia

Yle: Orpo: Kreikan rajoilla ei ole tällä hetkellä mitään kontrollia 9.11.2015
Helsingin Sanomat: Ministeri Orpo ymmärtää Ruotsin avunpyyntöä pakolaiskriisissä – Suomi ei vielä turvaudu EU:n siirtoihin

Euroopan unionin sisäministerit kokoontuvat Brysselissä kiirehtimään EU-komissiota ja toisia jäsenmaita täyttämään lupauksensa pakolaiskriisin hoidossa.

Tämänpäiväinen ylimääräinen sisäministerikokous yrittää saada toteutettua aiemmin tehtyjä lupauksia. Suomen sisäministeri Petteri Orpo näkee kiireisimmäksi ongelmaksi pakolaisten rekisteröimisen ja järjestelykeskusten perustamiseen Kreikassa.

- Kreikan suhteen olen pessimistinen. Odotan nyt toimia ennen kaikkea tässä. Viime viikkoina on nähnyt, että Kreikan kautta on tullut satoja tuhansia ihmisiä Eurooppaan, tällä hetkellä siellä ei ole mitään kontrollia rajalla, sisäministeri Petteri Orpo sanoo.

Niin kauan kuin pakolaiset ja siirtolaiset siirtyvät omin toimin Kreikan läpi ja rekisteröityvät kuka milläkin rajalla, EU ei saa toimimaan myöskään aiemmin päätettyjä kiintiöitä. Niillä turvapaikanhakijoita on tarkoitus siirtää Kreikasta ja Italiasta muihin maihin.

Orpon mielestä lähikuukauden ratkaisevat, saako Eurooppa kriisistä otteen. Jos niin ei tapahdu, Orpo uskoo miljoonien ihmisten yrittävän lähivuosina Eurooppaan.

- Pakko löytyä solidaarisuus, muuten tämä järjestelmä ei toimi.

Ylihuomenna EU-maiden ja Afrikan pääministerit keskustelevat pakolaiskriisista Maltalla. Suomen sisäministeri odottaa edistystä

- Nyt on tekemisen aika, juhlapuheet saa riittää, Orpo sanoo.

Orpo näkee Suomen kannalta tärkeäksi yhteistyön muiden Pohjoismaiden kanssa, jotta esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät ole läpikulkureittejä pohjoista kohti.

__________________

Helsingin Sanomat: Ministeri Orpo ymmärtää Ruotsin avunpyyntöä pakolaiskriisissä – Suomi ei vielä turvaudu EU:n siirtoihin

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) pitää ymmärrettävänä sitä, että Ruotsi pyytää muita Euroopan unionin maita ottamaan vastaan sinne saapuneita turvapaikanhakijoita.

”Minusta se on erittäin merkittävä avaus. Se on erittäin ymmärrettävää, kun katsoo Ruotsin tilannetta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kohdemaa pyrkii mukaan palautusjärjestelmään”, Orpo sanoi Brysselissä, jossa hän osallistuu EU-maiden sisäministereiden kokoukseen.

Ruotsi ilmoitti viime viikolla, että se haluaa hyötyä Kreikan ja Italian tavoin turvapaikanhakijoiden siirroista EU:n sisällä. Ruotsiin saapuu tänä vuonna jopa 190 000 turvapaikanhakijaa, mikä on väkilukuun suhteutettuna eniten koko Euroopassa.

Pakolaisiin ja siirtolaisiin perinteisesti myönteisesti suhtautuvan Ruotsin mukaan se ei enää selviä yksin kriisinsä kanssa.

Orpo ei suostunut sanomaan, aikooko myös Suomi pyytää sisäisiä siirtoja. Suomeen tulee Orpon arvion mukaan väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa.

”Nyt on parempi, että katsotaan tämä Ruotsin hakemus ensin. Heidän tilanteensa on vielä paljon paljon haastavampi kuin mikä Suomen tällä hetkellä.”

EU-maiden sisäministerit käsittelevät tänään Brysselissä toimia pakolaiskriisin hillitsemiseksi. Orpo odottaa ryhdistäytymistä erityisesti Kreikalta, joka ei ole onnistunut pystyttämään turvapaikanhakijoiden rekisteröimiseen tarkoitettuja järjestelykeskuksia eli hotspoteja toivotussa tahdissa.

”Kreikan suhteen olen erittäin pessimistinen tällä hetkellä hotspotien perustamisen suhteen, ja se on se asia, jossa ennen kaikkea odotan nyt toimia.”

”Viime viikkoina on nähty, että Kreikan kautta Eurooppaan on tullut jo satojatuhansia ihmisiä, eli siellä ei ole tällä hetkellä mitään kontrollia rajalla.”

Ministerit valmistelevat myös Maltan pääkaupungissa Vallettassa tällä viikolla järjestettävää EU-maiden ja Afrikan huippukokousta. Suureen kokoukseen saapuu yhteensä 63 maan päättäjät ja kymmeniä muita vaikuttajia esimerkiksi Afrikan unionista ja YK:sta.

Keskiviikkona alkavassa kokouksessa EU yrittää patistella Afrikan maita yhteistyöhön, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautukset saataisiin toimimaan. Tämä vaatii muun muassa sitä, että Afrikan maat alkavat myöntää palautettaville pikatahdissa matkustusasiakirjoja ja auttamaan kansalaistensa henkilöyden selvittämisessä.

Vastineeksi EU lupaa auttaa Afrikan maita palautettavien sopeuttamisessa takaisin yhteiskuntaan. Esimerkiksi koulutusta ja työpaikkojen synnyttämistä on tarkoitus tukea Afrikka-rahastosta, johon EU-komissio on jo aiemmin luvannut 1,8 miljardia euroa.

Jäsenmaat eivät ole vielä olleet kovin anteliaita rahalupauksissaan.

”Jäsenmaiden on pakko lähteä siihen mukaan. Nyt on tekemisen aika ja juhlapuheet saa riittää. Nämä rahastot on yksi keskeinen elementti, ne pitää saada kuntoon”, Orpo sanoo.

Suomi aikoo pistää rahastoon viisi miljoonaa euroa.

Monissa Afrikan maissa suhtaudutaan epäillen EU:n lupauksiin. Huhtikuussa 2014 Brysselissä pidetty EU:n ja Afrikan huippukokous antoi juhlavia lupauksia, joista monet jäivät toteutumatta, nimettömänä puhunut korkea-arvoinen EU-virkamies myöntää.

Afrikan maat haluavat EU:n muun muassa vahvistavan laillisia reittejä Eurooppaan esimerkiksi työlupien ja opiskelupaikkojen muodossa. Huippukokouksen tavoitteena on muun muassa kaksinkertaistaa Afrikasta tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden Erasmus-stipendien määrä.

Kokouksen on tarkoitus edistää myös sitä, että Euroopassa asuvat siirtolaiset voivat tulevaisuudessa lähettää rahaa halvemmin ja turvallisemmin kotimaihinsa. Tätä nykyä palkkiot voivat lohkaista merkittävän siivun rahalähetyksestä.

Noin puolet Maltan kokoukseen saapuvista Afrikan maista lähettää paikalle valtionpäämiehen sijaan alemman tason päätöksentekijän.

Maanantaina oli epäselvää, kenet kaoottiseen tilaan ajautunut Libya lähettää Maltalle. Libya on keskeisessä roolissa, kun EU:n turvallisuusviranomaiset pyrkivät kitkemään Italiaan suuntautuvaa ihmissalakuljetusta.

EU-maista suurin osa lähettää paikalle joko valtionpäämiehen tai pääministerin. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk).