MTV3: Turvapaikanhakijoiden iänmääritys hämmentää

MTV3:
Turvapaikanhakijoiden iänmääritys hämmentää
Huomenta Suomi: Poliisitarkastaja Per Ehrsténin haastattelu
Kymmenen uutiset: Iänarvioinnista puuttuu lainsäädäntö
Helena Liikasen blogi: Ikätesteistä, hyvää päivää
31.5.2009

Vihreä Lanka: Frank Johansson kiittelee turvapaikanhakijoiden ikätestien keskeyttämistä 28.5.

YLE Uutiset: Poliisi keskeytti turvapaikanhakijoiden ikätestit  27.5.

Helsingin Sanomat: Poliisi joutui keskeyttämään turvapaikanhakijoiden ikätestit 

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt: Lausunto turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen sisältyvän iänmäärityksen oikeusvaikutuksista 5.5.2009

(lopussa Per Ehrsténin haastattelu tekstimuodossa)

Käytännöt nuorten turvapaikanhakijoiden iänarvioinneissa vaihtelevat suuresti ympäri maata.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta Helsingin yliopistosta vaatii pikaisesti lainsäädäntöä turvaamaan tutkittavien oikeuksia. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin mielestä iänmäärityksiä ei pitäisi tehdä pelkän alaikäisen turvapaikanhakijan suostumuksen perusteella, vaan asiasta olisi säädettävä lailla.

Esimerkiksi Helsingin ulkomaalaispoliisi on teettänyt turvapaikanhakijoille tänä keväänä runsaat 30 iänarviointia.

Keskustelua turvapaikanhakijoiden iänmäärityksistä jatketaan Huomenta Suomessa maanantaina klo 7:n jälkeen. Studiossa on poliisitarkastaja Per Ehrstén.

________________________

Vihreä Lanka:

”Apulaisoikeusasiamies on tehnyt hyvä päätöksen ja sitä tulee nyt kunnioittaa”, sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Viranomaiset ovat lisänneet testejä tänä vuonna pyrkiessään saamaan kiinni alaikäiseksi tekeytyneitä turvapaikanhakijoita.

”Mielestäni se kertoo jotain suomalaisen turvapaikkapolitiikan etiikasta, että on tärkeämpää löytää syitä palauttaa ihmisiä kuin auttaa heitä”, Johansson sanoo.

Hän muistuttaa, että monet turvapaikanhakijat eivät oikeasti tiedä ikäänsä ja että iänmääritykseen käytettävät metodit ovat epäluotettavia.

Johanssonin mukaan ongelma heijastelee Euroopan turvapaikkapolitiikan ongelmia. Käytännöt vaihtelevat jäsenmaiden välillä, minkä vuoksi turvapaikanhakijat vaeltelevat maasta toiseen.

”EU-tasolla pitäisi todeta, että nykyinen tilanne ei ole toimiva, ja uudistaa koko järjestelmä yhdenmukaiseksi”, Johansson sanoo.

Suomen turvapaikkapolitiikka saa pyyhkeitä myös Amnestyn tänään julkistamassa vuosiraportissa. Suomea moititaan muun muassa alaikäisten säilöönotosta ja turvapaikanhakijoiden palauttamisesta maihin, joissa heitä kohdellaan kaltoin.

Johansson muistuttaa, ettei niin sanottu Dublin-järjestelmä velvoita Suomea palauttamaan turvapaikanhakijoita siihen maahan, johon he ovat EU:ssa ensiksi tulleet, vaan heidät voidaan ottaa vastaan Suomessa.

”Maantieteellisistä syistä suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Espanjaan, Italiaan tai Kreikkaan, mistä heitä tulisi jakaa tasaisemmin muihin jäsenvaltioihin. Suomi jos joku voisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita, koska heitä on täällä väkilukuun nähden niin vähän.

Kuvateksti:
Kieroa peliä. Frank Johanssonin mukaan politiikan pitäisi painottua auttamiseen eikä palauttamiseen.
_______________________

YLE Uutiset:

Oikeusasiamiehen mukaan turvapaikanhakijoiden iän testaaminen voi rikkoa perusoikeuksia. Poliisi onkin keskeyttänyt testit lähes kokonaan. Alkuvuonna testejä lisättiin, kun ilmeni, että moni turvapaikanhakija yritti huijata olevansa alaikäinen.

Ikätestit on jäädyttänyt lakia valvovan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin lausunto. Sen mukaan testejä ei pitäisi tehdä, koska niitä ei säädellä lailla lainkaan.

- Testillä puututaan henkilön koskemattomuuteen ja yksityisyyteen. Ei ole mitenkään säännelty, kuka näitä testejä voi tehdä ja millaisilla menetelmillä. Eli sääntelyn tarvetta on paljon, apulaisoikeusasiamies linjaa.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan poliisi on keskeyttänyt ikätestit nyt kokonaan. Etelä-Karjalassa sijaitsee Parikkalan vastaanottokeskus, joka avattiin alkuvuonna alaikäisille turvapaikanhakijoille. Arvioiden mukaan jopa kolmannes keskuksen 80 asukkaasta on kuitenkin jo täysi-ikäisiä.

- Odotamme, että joko ministeriö antaa ohjeet, kuinka niitä suoritetaan tai eduskunta säätää lain iänmäärityksistä. On toki ikävä tilanne selvittää turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyttä, jos siihen ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa. Lain puute vaikuttaa myös hakijoiden oikeusturvaan, sanoo komisario Henry Reponen Etelä-Karjalan poliisin ulkomaalaistutkinnasta.

Ikä mitataan hampaista ja luista

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mielestä testit eivät riko perusoikeuksia, jos ne tehdään hakijan suostumuksella. Ministerin mukaan lakia testeistä aletaan kuitenkin laatia. Laki syntyy aikaisintaan syksyllä.

Ikätesti tehdään poliisin määräyksestä, mutta lääketieteen keinoin. Ikä mitataan etenkin hampaista ja luuston rakenteesta.

Alkuvuonna poliisi sai lisää rahaa testien tekoon, sillä ilmeni, että monet täysi-ikäisetkin turvapaikanhakijat tekeytyivät lapsiksi, jotta turvapaikka heltiäisi helpommin. Toisaalta testejä tehdään, koska kriisialueilta tulevat hakijat eivät välttämättä itsekään tiedä tarkkaa syntymäaikaansa.

Nuoria turvapaikanhakijoita tuli viime vuonna Suomeen ennätysmäärä, 706. Alkuvuoden perusteella tämän vuoden luku voi kohota edellistä korkeammaksi, sillä huhtikuun loppuun mennessä tulijoita oli jo 260. Myös hakijoiden kokonaismäärä on pysynyt korkealla. Eniten turvapaikanhakijoita saapuu suurista kriisipesäkkeistä Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

Ikätestien jumittuminen venyttää entisestään turvapaikkahakemusten käsittelyä ja ruuhkauttaa vastaanottokeskuksia.

____________________________

Jukka Lindstedtin lausunto:

Sisäasiainministeriö on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoa turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen sisältyvän iänmäärityksen oikeusvaikutuksista. Lausuntoa on pyydetty kiireellisenä. Lausuntopyynnön taustalla on alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu. Turvapaikanhakijan iänmäärityksen on sisäasianministeriön kirjeen mukaan tulkittu olevan osa henkilöllisyyden selvittämistä. Joissakin poliisilaitoksissa on teetetty yksittäisiä iänmäärityksiä oikeuslääketieteellisenä tutkimuksena asianosaisen suostumuksen perusteella. Sisäasiainministeriön lausuntopyynnön mukaan poliisin teettämiin iänmäärityksiin liittyy muun muassa seuraavia laillisuuskysymyksiä:

- Lainsäädännössä ei ole nimenomaista toimivaltuutussäännöstä sellaisen iänmäärityksen suorittamisesta, johon sisältyy henkilön yksityisyyden piiriin kohdistuvia lääketieteellisiä ja vastaavia tutkimuksia.

- Tutkimukset, joita iänmäärityksessä tehdään, ovat henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttuvia (henkilönkatsastus, PKL 5:9).

- Suostumuksen perusteella tapahtuvan iänmääritystutkimuksen kohteena on lähtökohtaisesti alaikäinen henkilö, jota ei voida pitää itseään koskevassa asiassa täysivaltaisena.

- Iänmäärityksen tuloksella voi olla merkittäviä vaikutuksia turvapaikanhakijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Sisäasiainministeriö pyytää eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa ilman nimenomaista toimivaltuutta asianomaisen ja edustajan luvalla tehtävän iänmäärityksen hyväksyttävyyteen ja siihen edellyttääkö iänmäärityksen säännönmukainen teettäminen lakimuutoksia.

Omana lausuntonani esitän seuraavan.

Lausuntopyynnössä kiinnitetään mielestäni huomiota alaikäisen turvapaikanhakijan kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin laillisuuskysymyksiin. Turvapaikanhakijan iänmääritykseen liittyvät toimivaltasäännökset ovat epäselvät, eikä iänmäärityksen suorittamisesta ole säädetty lainsäädännössä.

Iänmääritykseen vapaaehtoisuuden perusteella liittyy edellytyksenä, että iänmäärityksen liittyvän suostumuksen on aina oltava todellinen ja nimenomainen ja alaikäisen turvapaikanhakijan on ymmärrettävä suostumuksen merkitys. Ainakin nuorempien alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla voi olla vaikea varmistaa, että turvapaikanhakija kykenee arvioimaan antamansa suostumuksen merkityksen. Tästä syystä onkin parempi, että iänmäärityksiä ei lainkaan suoritettaisi pelkän alaikäisen turvapaikanhakijan suostumuksen perusteella, vaan asiasta säädettäisiin lailla.

Oikeusasiamiehen saamien tietojen mukaan viranomaisilla, järjestöillä ja muilla alaikäisten turvapaikanhakijoiden asioita hoitavilla tahoilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä turvapaikanhakijan oikeasta iästä, varsinkin niissä tapauksissa, joissa turvapaikanhakijan ikä vaikuttaisi olevan lähellä 18 vuoden ikää. Iänmääritykseen liittyvä epäselvä ja sääntelemätön tilanne on sekä alaikäisen että täysi-ikäisen turvapaikanhakijan oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Tästä syystä turvapaikanhakijoiden iänmääritykseen liittyvistä toimivaltuuksista, iänmäärityksen suorittamisesta sekä iänmääritykseen liittyvistä oikeusturvanäkökohdista (esimerkiksi tietosuojaan liittyvät kysymykset, valitusmahdollisuudet tai esimerkiksi testeistä kieltäytymisen seuraukset) tulisi säätää lailla. Lainsäädännön valmistelun yhteydessä iänmääritykseen liittyvät kysymykset on normaalin lainvalmistelun tapaan mahdollista selvittää riittävän perusteellisesti. Kiinnitän tältä osin erityisesti huomiota siihen, että perustuslain 7 §:n mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua ilman laissa säädettyä perustetta.



_______________________________________________________

Huomenta Suomi: Turvapaikanhakijoiden iän määritys hämmentää (1.6.)

Turvapaikanhakijoiden iän määritys hämmentää viranomaisia - lainsäädäntö on puutteellinen.

Toimittaja: Jatkamme eilisillan MTV:n uutista, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden iänmääritys hämmentää. Nimittäin iän arvioinneista puuttuu edelleen lainsäädäntö. Täällä studiossa on poliisiylitarkastaja Per Ehrstén, hyvää huomenta, tervetuloa. Puuttuuko tästä kokonaan lainsäädäntöohjeisto?

Poliisiylitarkastaja Per Ehrstén: Sellaisen iänmääritystekstin tekemiseen jotka teetetään turvapaikanhakijan niinsanotulla suostumuksella ei laissa ole sellaista toimivaltuuspykälää, joka suoraan oikeuttaisi siihen ja selvittäisi nämä oikeusturvanäkökohdat ja tämän tyyliset asiat. Sillä tavalla tilanne on epäselvä ja epätyydyttävä tällä hetkellä.

Toimittaja: Kuinka laaja tai vaikea tämä kysymys on eli kuinka paljon tänne tulee turvapaikanhakijoita, jotka sanovat olevansa alle 18-vuotiaita?

Ehrstén: Tulijoiden määrä lisääntyy koko ajan. Nyt esimerkiksi vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana alaikäisiä turvapaikanhakijoita kaiken kaikkiaan oli noin 260, kun 1822 oli turvapaikanhakijoita kaiken kaikkiaan. Joku pieni prosentti näistä on sellaisia aikuisia, jotka ilmoittaa olevansa alaikäisiä.

Toimittaja: Otetaan tähän luku "lähes 2000 turvapaikanhakijaa". Kuinka monella heistä on henkilöllisyyden aukottomasti osoittava asiakirja tai muu tullessaan Suomeen?

Ehrstén: No yleensä kun turvapaikanhakija tulee tänä päivänä Suomeen, ja se on aika lailla eurooppalainenkin trendi, niin valtaosa tulee ilman minkäänlaista henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Eli tuommoinen 80-90 prosenttia on tämänhetkinen arvio.

Toimittaja: Miten nämä yhdeksän kymmenestä ovat voineet matkustaa koko sen reitin lentokoneella? Eihän lentokoneeseen pääse ilman matkustusasiakirjaa.

Ehrstén: Tämä on tietysti hyvä kysymys. Yleensä kun lentokoneeseen astuu, väliasemille ja joka paikassa vaaditaan passi tai henkilötodistus. Ei siinä ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että ne sitten hävitetään jossain vaiheessa ennen Suomeen tuloa.

Toimittaja: Joko lentokoneessa tai heti koneen laskeuduttua tai...?

Ehrstén: Esimerkiksi. Esimerkkejä on siitä, että ne on löytyneet lentokoneen vessoista ja näin poispäin. Mutta nyt täytyy kyllä muistaa myös se, että noin 90 prosenttia turvapaikanhakijoista hakee turvapaikkaa sisämaassa, ei ulkorajoilla. Eli EU:n sisällä liikutaan aika paljon.

Toimittaja: Toisaalta kun tämä sanotaanko hävikki on aika suuri, se että ei ole osoittaa selkeää henkilöllisyyttä, mistä tämä kertoo, mikä siihen mahtaa olla syynä?

Ehrstén: Sitä voi tietysti vain arvailla että mikä on, mutta saatetaan esimerkiksi pelätä sitä, että joudutaan tavallista helpommin palautetuksi, kun tiedetään mistä päin on tullut. Tämä voi olla yksi peruste tietysti, mutta ei siihen ole mitään faktoja olemassa. Mutta aivan yleinen trendi tämä on.

Toimittaja: Sitten alaikäiset turvapaikanhakijat. Se reitti mitä kautta he tulevat, niin tuntuu että siinä on aikamoinen vastuu nuorella pojalla tai tytöllä löytää esimerkiksi Afrikasta tai Afganistanista tai Irakista tiensä tänne Suomeen joka on aika kaukana. Oletteko keskustellut näistä asioista?

Ehrstén: No onhan nämä olleet julkisuudessa tietysti monta kertaa ja jo vuosia tästä on keskusteltu, että mikä on johtanut tähän tilanteeseen. Ehkä yksi syy on mahdollisesti se, että alaikäisiä ei niin helposti palauteta, saa helpommin oleskeluluvan ja näin poispäin. En tiedä, tämä voisi olla yksi syy.

Toimittaja: Kuinka paljon, jos alaikäinen saa oleskeluluvan, joka on äärimmäisen inhimillistä ja ihan oikeinkin tehty, kuinka nopeasti hänen sukulaisiaan tai muita on mahdollista tulla suomeen?

Ehrstén: No se vie ihan oman aikansa ja vaatii erillisiä päätöksiä, eikä poliisi ole niissä osallisena. Se on sitten myöhemmän ajan kysymys.

Toimittaja: Miten maahanmuutajien henkilöllisyys sitten pystytään todentamaan, jos 80-90 prosentilla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa paperia tullessaan Suomeen?

Ehrstén: Poliisilla on tietysti muitakin keinoja tehdä tämä eli poliisitutkinnassa nämä tehdään. Meillä on tietysti nämä kansainväliset yhteydet. Sitten meillä on esimerkiksi sormenjäljet. Jos EU:n alueella on pyytänyt turvapaikkaa ennen Suomeen tuloa jossain muussa maassa, niin saattaa sormenjäljet löytyä EURODAC-rekisteristä, joka tarkoittaa sitä, että saadaan jotain viitteitä siitä. Meillä on ollut tapauksia joissa on jossain muussa EU-maassa hakenut turvapaikkaa ja siellä esiintynyt aikuisena, mutta sitten kun tulee Suomeen, niin onkin esiintynyt alaikäisenä.

Toimittaja: Onko tämmöisiä tapauksia?

Ehrstén: Tämmöisiä tapauksia on ollut

Toimittaja: Oikeushammaslääkäri Helena Ranta, tässä eilisillan uutisjutussa, vaati pikaisesti lainsäädäntöä turvaamaan tutkittavien oikeuksia. Iän arvioinnissahan käytetään muun muassa röntgensäteilyä ei-lääketieteellisiin tarkoituksiin. Mikä on mielipiteenne tästä?

Ehrstén: Minä en ota kantaa siitä että millä tavalla niitä käytännössä tehdään, enkä ole siinä asiantuntija, mutta se on ihan selvä. Sisäministerin poliisiosaston kanta on selkeästi se, että tarvitaan toimivaltuussääntöä lakiin joka oikeuttaisi tämän tekemisen. Tässä on kyseessä oikeusturvanäkökohdat ja lasten asema, valitusmahdollisuudet, kaikkea mitä tähän kuuluu. Me eletään epäselvässä ja epätyydyttävässä tilanteessa ja ainoa keino päästä sitä kautta eteenpäin on varmasti se, että saataisiin lakiin pykälä.

Toimittaja: Niin, äsken sitä jo sivusitte, mutta mitä tässä laissa pitäisi selkeästi olla?

Ehrstén: Siinä pitäisi nimenomaan selvittää se, että millä tavalla käytännössä nämä iänmääritykset pitäisi tehdä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia puolin ja toisin, valitusmahdollisuudet, oikeusturvanäkökohdat, tietosuoja-asiat... Tässä on monia tämmöisiä asioita jotka vaikuttavat siihen millä tavalla tämmöistä nuorta tai lasta kohdellaan jatkossa. Eli hyvin tärkeästä asiasta on kysymys. Nyt kun nämä testit on suostumuksen perusteella tehty, niin voidaan jopa kysyä sitä, että onko tosiasiallisesti tämä suostumus pätevä, jos on alaikäinen henkilö kyseessä. Jos esimerkiksi seuraisi jotain kielteisiä vaikutuksia siitä, että kieltäytyy näistä testeistä. Tämä on taas hyvin monimutkainen asia ja ainoa keino päästä eteenpäin on se, että saataisiin lakiin se pykälä.

HS: Käännytyspäätös kolmelle irakilaiselle turvapaikanhakijalle

Helsingin Sanomat:
Käännytyspäätös kolmelle irakilaiselle turvapaikanhakijalle
30.5.2009

Maahanmuuttovirasto on viime viikkoina päättänyt käännyttää ainakin kolme irakilaista, mutta päätöksiä ei ole vielä pantu täytäntöön.

Päätökset ovat seurausta Maahanmuuttoviraston kiristyneestä Irak-linjasta.

Virasto ilmoitti kolme viikkoa sitten, että turvapaikanhakijoita voidaan alkaa käännyttää suurimpaan osaan Irakia, koska maan turvallisuusolot ovat kohentuneet oleellisesti.

Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo pitää mahdollisena, että Suomi käännyttää satoja irakilaisia kotimaahansa lähivuosina.

Suomi ei ole palauttanut ketään Irakiin Saddam Husseinin hallinnon kaatumisen jälkeen ja sitäkin ennen vain harvoissa yksittäistapauksissa.

Suomessa oleskelee parhaillaan noin 1 500 irakilaista, joiden turvapaikkahakemukset odottavat Maahanmuuttoviraston ratkaisuja.

Heistä noin 1 300 saa oleskeluluvan ja noin 200 käännytyspäätöksen, jos ratkaisulinja säilyy viime viikkojen kaltaisena.

Repo arvioi, että valtaosa oleskeluluvan saaneista on kotoisin Nineven, Salah al-Dinin, Kirkukin ja Dijalan maakunnista.

Maahanmuuttovirasto pitää näitä alueita muusta Irakista poiketen yhä lähtökohtaisesti turvattomina ja myöntää kaikille alueilta saapuville oleskeluluvan.

Uusi Suomi: Venäläistoimittaja hakee Suomesta turvapaikkaa

Uusi Suomi:
Venäläistoimittaja hakee Suomesta turvapaikkaa
30.5.2009

MTV3:
Venäläistoimittaja hakee turvapaikkaa Suomesta

Helsingin Sanomat/STT:
Venäläistoimittaja hakee turvapaikkaa Suomesta

Verkkouutiset/STT:
Turvapaikan hakeminen Suomesta voi sinetöidä venäläistoimittajan kohtalon
2.6.2009

Venäläistoimittaja Jelena Maglevannaja on hakenut poliittista turvapaikkaa Suomesta, kertoo Lenta.ru -uutistoimisto.

Volgogradilaisen Svobodnoje Slovo -sanomalehden toimittaja selvitti tiedotustilaisuudessa aiemmin tällä viikolla Helsingissä, että Venäjän viranomaiset ovat painostaneet häntä lopettamaan kirjoittaminen maan vankiloissa tapahtuvasta kidutuksesta.

Suomalais-venäläisen kanslaisfoorumin verkkosivujen mukaan Maglevannaja tietää, että venäläisenä hänen on erittäin vaikea saada Suomesta oleskelulupaa tai turvapaikkaa. Siitä huolimatta hän teki päätöksen hakea turvaa Suomesta.

Presidentti Tarja Halonen sanoi lauantaina TV1:n Ykkösaamussa, että hän aikoo ottaa esille Venäjän kanssa muun muassa ihmisoikeuskysymyksiä. Venäjä pääministeri Vladimir Putin saapuu vieraaksi Suomeen keskiviikkona 3. päivä kesäkuuta.

Magvelenjana mukaan Venäjän hallinto ei kykene takaamaan kaikkien kansalaistensa – erityisesti toimittajien ja aktivistien – turvallisuutta, vaikka Suomen maahanmuuttoviranomaiset juuri tuolla perustelevat venäläisten negatiivisia turvapaikkapäätöksiä.

Venäjällä 27-vuotias Maglevannaja on tehnyt yhteistyötä useiden venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa ja keskittynyt artikkeleissaan erityisesti tshetsheeneihin Venäjällä kohdistuvaan vainoon. Hänet tuomittiin 13. toukokuuta kunnianloukkauksesta 200 000 ruplan (4 600 euron) sakkoihin julkaistuaan tietoja volgogradilaisessa vankilassa tapahtuneesta kidutuksesta. Maglevannaja pitää tuomiota vääränä ja pitää kiinni artikkeleissaan esitettyjen tietojen todenperäisyydestä.

Maglevannaja osallistui 25.–26.5.2009 Helsingissä pidettyyn Suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin seminaariin.

Vihreä Lanka: Jengisota ei kannata

Vihreä Lanka:
Jengisota ei kannata
29.5.2009

Aktivistien ja rasistien erimielisyys maahanmuutosta tuskin johtaa katutappeluihin Suomessa, arvelee vasemmistonuorten tuore puheenjohtaja Dan Koivulaakso, 28.

Koivulaakso on aiemmin toiminut Vapaa liikkuvuus -verkostossa ja Pakolaisneuvonnan hallituksessa.

Koivulaakso aikoo nostaa rasismin vastaisen taistelun entistä vahvemmin vasemmistonuorten asialistalle.

Lama on lisännyt siirtolaisvastaisuutta ja mellakoita Euroopassa. Kreikassa vastaanottokeskukseen hyökänneet äärioikeistolaiset ottivat toukokuussa yhteen maahanmuuttajia puolustaneiden anarkistien kanssa.

Ruotsissa poliisi epäilee, että vasemmistolaiset aktivistit ovat soluttautuneet Kålleredin säilöönottokeskukseen, koska paot ovat lisääntyneet.

Suomessa tappeluilta on vältytty. Aktivistiporukat eivät ole järjestäytyneet antifasistisiksi ryhmiksi, koska ne eivät ole halunneet provosoida vastustajiaan liikaa.

Jännitteitä on kuitenkin ilmassa. Talonvaltaajien Sosiaalikeskus Satamassa Helsingin kalasatamassa käy paljon maahanmuuttajia. Viime kesänä Vapaa liikkuvuus -verkosto majoitti romanialaisia Helsingin Rajasaaren vallatussa talossa.

Samaan aikaan esimerkiksi perussuomalaisten rasistisiipi lietsoo maahanmuuton uhkakuvia.

Koivulaakson mielestä maahanmuuton suurin uhka on, että Suomeen syntyy maahanmuuttajien alaluokka. Tämän välttämiseksi matalapalkka-alojen työehtoihin, työsuojeluun ja palkkoihin pitää kiinnittää huomiota.

”Populististen liikkeiden ei pidä antaa kasvaa liikaa, mutta jengisotiin lähtö ei hyödytä ketään.”

Koivulaakso arvelee, että esimerkiksi skinheadien vähäisyys 2000-luvun Helsingissä johtuu siitä, että maahanmuuttajat ovat järjestäytyneet ja pitävät puolensa.

Vasemmistoliiton imago ei pure

Kokoomuksen puheet työväenpuolueesta eivät ole pelkkä mainostoimistokikka. Imago uppoaa kansaan, Koivulaakso arvioi.

”Ihmiset kokevat sen todeksi, eikä vasemmisto pysty tarjoamaan vastaavaa.”

Vasemmistoliittoa vaivaa ei-puolueen leima.

”Aloitteiden pitäisi olla meillä.”

Veronkevennykset, nuorisotyöttömyys ja kansalaisten yksityisyyttä rajoittavat lait antavat Koivulaakson mielestä vasemmistolle hyvän tilaisuuden koota itsensä.

Kuvateksti:
Rauhan mies. Dan Koivulaakso ei usko, että Suomessa nähdään siirtolaiskysymyksen sytyttämiä mellakoita.

Jussi Karmala

Kansan Uutiset: Kylässä ja kotona

Kansan Uutiset:
Kylässä ja kotona
29.5.2009

[...]
Festivaali lisää suomalaisten tietoa muiden maiden kulttuureista, kehitysmaista ja kansalaisjärjestöistä. Maailma kylässä -tapahtuma olisikin ollut vallan erinomainen koulutuspaikka kaikille maahanmuuttajakammoisille ihmisille.

Voi olla, että heitä siellä olikin, vaikka väentungoksessa heitä oli vaikea joukosta erottaa. Eivät he ainakaan ääntä itsestään pitäneet.

Ehkä halla-ahot ja homma-nettiläiset eivät lopulta uskaltautuneet paikalle siksi, että he itse asiassa pelkäsivät. Olisihan voinut käydä niin, että he puolivahingossa olisivat saaneet jonkin sellaisen basiliskon, joka olisi karkottanut heitä riivaavan muukalaiskammon.

Ennakkoluulojensa riivaamat jäävät paljosta paitsi, kun eivät uskalla antautua edes vuoropuheluun. ”Maassa maan tavalla” -ajattelu sitoo silmät ja kuurouttaa korvat – ja kohta varmaan kolottaa selkääkin.
[...]

YLE: Maahanmuuttajien oikeusavun tarve kasvaa

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajien oikeusavun tarve kasvaa
29.5.2009

Maahanmuuttajat tarvitsevat selvästi aiempaa enemmän oikeudellista apua ja neuvontaa. Oikeusavun tarvetta ovat lisänneet ennen kaikkea kielteiset turvapaikkapäätökset. Vastikään Suomeen on perustettu ensimmäinen maahanmuuttajille tarkoitettu lakitoimisto.

Turkin kurdi Abdurrahim Bagtir tarvitsee perheineen lakimiestä.

- Emme varmuudella tiedä, saammeko oleskeluluvan tai turvapaikan tästä maasta. Siinä prosessissa lakimiehen pitää auttaa meitä. Emme tiedä, miten prosessi etenee.

Maahanmuuttajat tarvitsevat selvästi aiempaa enemmän oikeudellista apua ja neuvontaa. Tämä näkyy myös Suomen ensimmäisessä maahanmuuttajille tarkoitetussa lakitoimistossa Helsingissä. Kahta juristia työllistävät ennen kaikkea kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tehtävät valitukset.

- Yli puolessa tapauksista turvapaikanhaussa tulee kielteinen päätös. Töiden määrä varsinkin tulevaisuudessa lisääntyy, sanoo oikeustieteen maisteri Pekka Pyykkönen lakitoimisto Juridixista.

Oikeudellisen avun tarvetta ovat omiaan lisäämään myös turvapaikkahakemusten pidentyneet käsittelyajat.

Myös syrjintä työllistää

Turvapaikka-asioiden ohella maahanmuuttajat hakevat lakimieheltä yhä useammin apua syrjintään.

- Uhrit eivät välttämättä itse halua lähteä viemään syrjintää eteenpäin, mutta totta kai oikeudellinen apu ja neuvonta on yksi osa sitä prosessia, sanoo vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti, eikä perässä ole helppo pysyä. Tämän huomaa myös turkkilaisen Abdurrahim Bagtirin lähipiirissä.

- Luulen, että jokaisella on oma lakimies, joko pakolaisneuvonnassa tai yksityinen puolella. Kaikki eivät pysty palkkaamaan yksityistä lakimiestä. Tämän takia jotkut turvautuvat Pakolaisneuvonnan lakimieheen.

YLE: Turvapaikanhakijoiden kahakoita varten perustettu kriisiryhmiä

YLE Uutiset:
Turvapaikanhakijoiden kahakoita varten perustettu kriisiryhmiä
28.5.2009

Kaleva:
Jalkapallo-ottelu sai turvapaikanhakijat rähinöimään

YLE Uutiset:
Nuoret turvapaikanhakijat tappelivat Kotkassa

Verkkouutiset:
Turvapaikanhakijat mellakoivat Kotkassa

Etelä-Saimaa:
Viisi poliisipartiota taltutti turvapaikanhakijoiden mellakan Kotkassa

Etelä-Saimaa:
Nuorten turvapaikanhakijoiden mellakka Kotkassa poiki rikosilmoituksia
29.5.

Poliisi on rauhoitellut tässä kuussa jo kahta laajaa joukkotappelua nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasuntoloissa. Pienillä paikkakunnilla on perustettu konflikteja varten omat yhteistyöryhmänsä sovittelemaan tukiasumisyksiköiden kahakoita.

Tukiasuntoloita ylläpitää Suomen Punainen risti. SPR:n vastaanottotyön koordinaattori kertoo, että ainakin Kemissä ja Rovaniemellä on perustettu tappeluiden selvittämistä varten erityisryhmät.

- Jos jotain konfliktia tai muuta tulee, ryhmä kokoontuu nopeasti ja pyrkii puuttumaan ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koordinaattori Ari Haaranen kertoo.

Molemmilla paikkakunnilla ryhmille on riittänyt käyttöä, Haaranen myöntää.

- Kemissä oli muutama konflikti, joita ei nyt mittaviksi voi sanoa, mutta nopealla puuttumisella asioihin se (kahakointi) on loppunut siellä kokonaan.

Lisää vartiointia ja riitapukareiden siirtoja

Torstaina Kotkan tukiasumisyksikössä sattuneeseen joukkotappeluun osallistui kymmeniä turvapaikanhakijoita. Toukokuun alussa Parikkalan tukiasumisyksikössä Etelä-Karjalassa oli iso joukkotappelu, jonka kaikki osalliset olivat alaikäisiä. Kummassakaan tapauksessa ei ollut suomalaisia.

Ongelmatilanteita on ratkottu esimerkiksi lisäämällä vartiointia. Pahoissa konflikteissa, kuten Kotkan tappelussa, harkitaan osallisten siirtämistä toisiin vastaanottokeskuksiin.

- Se on toisinaan hyvä ratkaisu, kun on menettänyt tavallaan kasvonsa ja on tilanteesta on vaikea perääntyä. Muuttamalla toiseen ympäristöön pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä, ja monesti ongelmat ratkeavat sillä, Haaranen näkee.

______________________________________

Kaleva:

Mestareiden liigan ottelu kuumensi turvapaikkaa hakevien tunteita Kotkassa. Kymmenet nuoret osallistuivat rähinään Laajakosken tukiasumisyksikössä, ja paikalle tarvittiin useita poliisipartioita tilannetta rauhoittamaan.

Nahistelussa ei tullut henkilövahinkoja, mutta keskuksen kaksi ikkunaa rikkoontui.

Kahinassa oli osallisina somaleja ja irakilaisia. Poliisi vei paikalta putkaan viisi vuosina 1991-92 syntynyttä turvapaikanhakijaa, jotka päästettiin torstaina takaisin vapaalle jalalle. Poliisilla ei enää ole asian kanssa tekemistä, sillä asumisyksikkö selvittää itse tapahtumien kulun ja päättää rangaistuksista.

Laajakoskella on noin 40 turvapaikanhakijaa. Poliisin mukaan asumisyksikön tilanahtaus on omiaan lisäämään eri ryhmien välisiä kiistoja.

____________________________

YLE Uutiset:

Useita kymmeniä nuoria tappeli torstain vastaisena yönä Laajakosken tukiasumisyksikössä. Joukkotappelu alkoi tv:n jalkapallo-ottelusta.

Tukiasumisyksikön tappelussa nuoret heittelivät tiiliskiviä ja tuoleja ja rikkoivat ikkunoita. Vakavia henkilövahinkoja ei sattunut.

Tilannetta rauhoitti viisi poliisipartiota. Viisi turvapaikanhakijaa vietiin putkaan. Tukiasumisyksikkö aloittaa tapauksen vuoksi omat rangaistustoimet. Pääpukareita mm. siirretään toisiin vastaanottokeskuksiin.

-Erittäin voimakkaat turvallisuuskeinot on otettu käyttöön, ja meille tulee paikalle vartija. Tärkeintä on nyt rauhoittaa tilanne, Kotkan vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio sanoo.

Aution mukaan tappelu oli laajin keskuksen historiassa. Hän ymmärtää nuorten tilanteen olevan rankka.

- Oman kotimaan tapahtumat ja kokemukset, epätietoisuus turvapaikkaprosessin johdosta ja pitkä odotusaika ovat äärimmäisen stressaavaa heille, johtaja Janne Autio kuvailee.

Nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä Kotkan Laajakoskella on noin 40 turvapaikanhakijaa.

_________________________________________

Etelä-Saimaa:

Turvapaikanhakijoiden mellakka Laajakosken vastaanottokeskuksessa Kotkassa päättyi viiden poliisipartion väliintuloon.

Alaikäisten somaleiden ja irakilaisten välinen mellakka alkoi viime yönä jalkapallo-ottelun jälkeen. He katsoivat illalla Manchester Unitedin ja FC Barcelonan välistä jalkapallo-ottelua, jonka jälkeen ristiriidat leimahtivat laajamittaiseksi tappeluksi. Mellakkaan osallistuivat lopulta kaikki turvapaikanhakijoiden asuttaman rivitalon asukkaat, yhteensä lähes 40 henkilöä.

- Täällä heiteltiin tuoleja ja tiiliskiviä. Osa nuorista oli talon katolla. Kolme ikkunaa meni rikki. On ihme, ettei kenellekään sattunut mitään, vastaanottokeskuksen johtaja Janne Autio tiivistää.

Vastaanottokeskuksessa oli tapahtuma-aikaan kaksi yövalvojaa, jotka soittivat paikalle poliisit. Tilanteen rauhoittamiseen tarvittiin lopulta viisi poliisipartiota. Poliisi pidätti yöllä viisi nuorta, jotka vietiin putkaan.

Janne Aution mukaan vastaanottokeskus ei aio vaatia nuorille rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Sen sijaan neljä nuorta sijoitetaan väliaikaisesti muihin vastaanottokeskuksiin.

Laajakosken vastaanottokeskuksessa asuu reilut 50 alaikäistä turvapaikanhakijaa muun muassa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

---

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Kotkan Laajakoskella teki poliisille tutkintapyynnön vahingonteosta keskiviikkoyönä syntyneestä joukkotappelusta. Naapuri, jonka pihalle nuorten joukkio levisi välejään selvittelemään on tehnyt myös rikosilmoituksen kotirauhan rikkomisesta.

- Varsinaiset aineelliset vahingot jäivät vähäisiksi, kolmen ikkunan ja vuoteiden rikkomisiksi, mutta on syytä tutkia ketkä ovat aiheuttaneet nämä ja laittaa heidät asianmukaisesti edesvastuuseen teoistaan, sanoo johtaja Janne Autio vastaanottokeskuksesta.

Keskus on Kastek Oy:n vuokralaisena tiloissa ja tätäkin taustaa vasten emme voi jättää tällaista asiaa huomioimatta, vaikkei kiinteistölle suurempaa vahinkoa syntynytkään.

- Tärkeää on se että meidän asiakkaat (turvapaikanhakijat) ymmärtävät sen, että kun toimii tietyllä tavalla teoilla on aina myös seuraamuksensa, tässä tapauksessa rikosoikeudelliset.

Autio pahoittelee vastaanottokeskuksen aiheuttamaa häiriötä naapurille. - Kaikin tavoin tietenkin pyrimme sellaista välttämään, ja tulemme entisestään panostamaan siihen, ettei missään yksikössä näin tule tapahtumaan.

Aution mukaan eilen käytiin tiukat keskustelut nuorten kanssa, he ovat äärimmäisen pahoillaan tapahtuneesta ja jälkikäteen ymmärtävät mitä ovat saaneet aikaan.

- Tunnelma on nyt täysin rauhallinen ja olemme edennet omien toimintaohjeiden mukaisesti. Joitakin rangaistustoimenpiteitä tulee toteuttavaksi. Torstaina siirrettiin jo kaksi viidestä muualle sijoitettavasta nuoresta.

Laajakosken vastaanottokeskus perustettiin viime lokakuussa, ja parhaillaan asuvista osa on ollut alusta asti. Kaikkiaan keskuksessa asuu reilut 50 alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista nelisenkymmentä on 17-18-vuotiaita. - Suurin osa on ollut vähintään muutamia kuukausia.

Tutkinnanjohtaja Jarmo Rahkola Kotkan rikospoliisista kertoo vastaanottaneensa sekä vastaanottokeskuksen, että sen naapurissa asuvan henkilön tutkintapyynnöt.

- Asia etenee siten, että harkitsemme, tehdäänkö esitutkimus. Todennäköisesti päätös esitutkinnan suorittamisesta menee syyttäjän päätettäväksi. Päätös tulee viemään viikkoja.

- Tämäntapaisista teoista seuraa korkeintaan päiväsakkoja.

________________________________

Karjalainen:

Mestareiden liigan ottelu kuumensi turvapaikkaa hakevien tunteita Kotkassa keskiviikkona. Kymmenet nuoret osallistuivat rähinään Laajakosken tukiasumisyksikössä, ja paikalle tarvittiin useita poliisipartioita tilannetta rauhoittamaan.

Nahistelussa ei tullut henkilövahinkoja, mutta keskuksen kaksi ikkunaa rikkoontui.

Kahinassa oli osallisina somaleja ja irakilaisia. Poliisi vei paikalta putkaan viisi vuosina 1991–92 syntynyttä turvapaikanhakijaa, jotka päästettiin torstaina takaisin vapaalle jalalle. Poliisilla ei enää ole asian kanssa tekemistä, sillä asumisyksikkö selvittää itse tapahtumien kulun ja päättää rangaistuksista.

Laajakoskella on noin 40 turvapaikanhakijaa. Poliisin mukaan asumisyksikön tilanahtaus on omiaan lisäämään eri ryhmien välisiä kiistoja.

_____________________________________

Verkkosanomat:

Alaikäisten somaleiden ja irakilaisten välinen mellakka alkoi viime yönä Mestariliigan loppuottelun jälkeen. He katsoivat illalla Manchester Unitedin ja FC Barcelonan välistä ottelua, jonka jälkeen ristiriidat leimahtivat laajamittaiseksi tappeluksi. Mellakkaan osallistuivat lopulta kaikki turvapaikanhakijoiden asuttaman rivitalon asukkaat, yhteensä lähes 40 henkilöä.

Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan paikalla heiteltiin tuoleja ja tiiliskiviä. Kolme ikkunaa meni rikki. Tilanteen rauhoittamiseen tarvittiin lopulta viisi poliisipartiota. Poliisi pidätti yöllä viisi nuorta, jotka vietiin putkaan. Vastaanottokeskus ei aio vaatia nuorille rikosoikeudellisia toimenpiteitä.

Ilta-Sanomat: Kokoomus suuttui ehdokkaan vaalimainoksesta

Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola: Kokoomus suuttui ehdokkaan vaalimainoksesta 28.5.2009
Verkkoapila: Maahanmuuttovastaiset EU-mainokset huolettavat

Verkkoapila: Kokoomus panisi pönttöön Pöntisen vaalimainoksen 29.5.2009
Aamulehti: Kohu kokoomusehdokkaan vaalimainoksesta: "Sosiaalipummi-maahanmuuttajille stoppi"
Kokoomus kielsi Pöntisen rasistiseksi koetun mainonnan
Mari Kamaja: Kokoomuksesta mölähtää
MTV3: Vaalimainos kiukutti kokoomuksen puheenjohtajan
Nelonen: Kokoomusjohto suivaantui ehdokkaansa vaalimainoksista
Uusi Suomi: Tuliko kokoomukselle hätä? – ”Ehdokkaat liukuvat perussuomalaisten tasolle”
Kokoomuksen euroehdokkaan mainos Hesarin etusivulla: ” Sosiaalipummimaahanmuuttajille stoppi” -puolue kielsi
Helsingin Sanomat: HS: Pöntisen vaalimainoksen julkaisu perustui sananvapauteen
Katainen tyrmää puoluetoveri Kai Pöntisen EU-vaalimainoksen
YLE Uutiset: Katainen puuttui ehdokkaan mainontaan
Suomen Kuvalehti: Viikon Valopää: Kai Pöntinen
Pohjalainen: Kokoomus sensuroi Kai Pöntisen mainokset
Karjalainen: Kokoomus kielsi Pöntisen vaalimainonnan
Stadin demarit: Pilvi Torsti muistuttaa kokoomusta maahanmuuttokeskustelun realiteeteista
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi: Kysymyksiä Kokoomukselle

Kokoomuksen eurovaaliehdokkaan Kai Pöntisen joidenkin rasistisena pitämä eurovaalimainos joutui kokoomuksen puoluetoimiston syyniin.

Kai Pöntinen mainostaa "stoppia sosiaalipummien maahanmuutolle". Hänen mukaansa vastaanottokeskusten seinät "pullistelevat tulijoista" ja heitä pitää majoittaa hotelleihinkin.

YLE: Maahanmuuttajamuslimit kokevat usein syrjintää

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajamuslimit kokevat usein syrjintää
28.5.2009

Helsingin Sanomat:
Afrikkalaiset kokevat Suomessa enemmän syrjintää kuin Ruotsissa

Etelä-Saimaa/STT:
Ulkomaalaisten muslimien syrjintä yleistä työelämässä

FRA:n tiedote, yhteenveto ja tutkimusraportti:
New FRA report examines discrimination against Muslims
Key Findings
Data in Focus Report 2: Muslims (pdf)

Suomessa asuvista muslimeista liki puolet kertoo kokeneensa syrjiintää viimeisen vuoden aikana. Muualta muuttaneiden muslimien mukaan syrjintä johtuu etnisestä tausta ja uskonnosta.

Saharan eteläpuolisista maista muuttaneista muslimeista 47 prosenttia kertoo tulleensa syrjityksi. Eniten syrjintää koetaan asumisessa, terveydenhuollossa sekä tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa. Koetusta syrjinnästä, häirinnästä ja väkivallasta ilmoitetaan kuitenkin vain harvoin viranomaisille.

Muslimivähemmistöjen piirissä tietoisuus omista oikeuksista ja oikeussuojakeinoista on vähäistä. Oikeussuojakeinojen tehokkuuteen ei myöskään juuri luoteta.

Ranskassa samaan ryhmään kuuluvista muslimeista syrjintää kokee 25 prosenttia ja Ruotsissa 33 prosenttia.

Selvitys on osa laajempaa Vähemmistöt ja syrjintä -tutkimusta, jossa on kartoitettu eri ryhmien kokemaa syrjintää ja rasistisia rikoksia EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan laajuinen tutkimus maahanmuuttajaryhmien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemasta syrjinnästä ja rikoksen uhriksi joutumisesta arkipäivän tilanteissa.
_________________________________

Helsingin Sanomat:

Lähes puolet Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevista muslimeista ilmoittaa kokeneensa Suomessa syrjintää vuoden aikana. Ruotsissa syrjintää on kokenut joka kolmas ja Ranskassa vain joka neljäs afrikkalainen muslimi.

Tieto ilmenee EU:n perusoikeusviraston tänään julkaistusta selvityksestä, jossa tutkittiin muslimien kokemaa syrjintää EU-maissa.

Suomesta tutkimuksessa oli mukana Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevia muslimeja. Heitä syrjittiin Suomessa hieman enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Tutkimuksessa mukana olleista muslimeista valtaosa arvioi, ettei syrjintä johtunut heidän uskonnostaan vaan lähinnä syntyperästä. Vain joka kymmenes katsoi, että syrjintä johtui pelkästään uskonnosta.

Syrjintä oli yleisintä työelämässä eli töitä hakiessa tai työpaikalla.

Harva syrjitty ilmoittaa syrjinnästä viranomaisille tai järjestöille, tutkimuksesta ilmenee. Yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen oli arvelu, ettei se kuitenkaan johtaisi mihinkään tai muuttaisi mitään.

Torstaina julkaistu selvitys on osa laajempaa, EU-MIDIS-nimistä hanketta, jossa tutkitaan vähemmistöjen syrjintää kaikissa EU-maissa. Koko tutkimuksessa oli 23 500 vastaajaa. Heitä on jaettu vähintään 500 hengen maakohtaisiin alaryhmiin.
__________________________

Etelä-Saimaa/STT:

Joka kolmas ulkomaalaistaustainen muslimi kokee tulleensa syrjityksi EU-maissa, selviää unionin perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksesta. Islaminuskoiset kärsivät rasismista varsinkin työelämässä.

- Syrjinnän määrä työelämässä on huolestuttava, koska työ on olennainen osa kotouttamista. Työn avulla maahanmuuttajat voivat antaa oman panoksensa yhteiskunnalle, sanoo FRA:n johtaja Morten Kjärum.

Suurin osa maahanmuuttajista ei ilmoita syrjintätapauksista ja rasistisista rikoksista viranomaisille. Lähes 60 prosenttia kyselyyn osallistuneista muslimeista arvioi, ettei valittaminen johtaisi mihinkään tai muuttaisi mitään.

Useimpien vastaajien mukaan syrjintä johtuu etnisestä syntyperästä. Vain kymmenen prosenttia uskoi, että että syrjinnän syy oli uskonnossa. Uskonnollisten asujen kuten huivin pitäminen ei näyttänyt lisäävän rasismin todennäköisyyttä.

Raportti kattaa 14 jäsenvaltiota, muun muassa Suomen.

YLE: Suomen kansalaisuuden saaneissa hurja lisäys

YLE Uutiset:
Suomen kansalaisuuden saaneissa hurja lisäys
27.5.2009

Helsingin Sanomat/STT:
Yhä useampi sai Suomen kansalaisuuden

MTV3:
Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä kasvoi

Ilta-Sanomat:
Uusia suomalaisia Venäjältä, Somaliasta ja Irakista

Tilastokeskuksen tiedote:
Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä kasvoi selvästi vuonna 2008

Suomen kansalaisuuden saaneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viime vuonna reippaasti. Uusien suomalaisten määrä kasvoi 1 800:lla ja oli yhteensä 6 700.

Suuresta kasvusta huolimatta viime vuosi ei ollut ennätysvuosi. Vuonna 2004 kansalaisuuden sai lähes 7 000 ulkomaalaista.

Suomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten venäläisille (2 200), somalialaisille (600) ja irakilaisille (400). Kansalaisuuttaan vaihtaneista 800 oli kotoisin EU-maista.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden saaneista naisia oli 3 800 ja miehiä 2 900. Alle 15-vuotiaita oli 1 750 ja 65 vuotta täyttäneitä 200.

Kansan Uutiset: Rasismi nostaa esiin EU-kansalaisuuden

Kansan Uutiset:
Rasismi nostaa esiin EU-kansalaisuuden
26.5.2009

Minna Sirnö ennustaa muukalaisuudesta EU-vaalien teemaa.

– Eikä muukalaisviha tule esiin pelkästään siinä, että puhutaan maahanmuuttajista tai pakolaisista vaan myös siitä, miten suhteudutaan toisiin eurooppalaisiin.

Euroopan unionin parlamenttivaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana oleva kansanedustaja Minna Sirnö ennustaa, että muukalaisuudesta tulee EU-vaalikeskusteluiden tärkeä aihe.

Sirnö itse suhtautuu pakolaisiin ja maahanmuuttajien myönteisesti eikä hyväksy muukalaisvihan lietsontaa.

– Tällä hetkellä jotkut ihmiset keräävät irtopisteitä sillä, että lietsovat muukalaisvihaa.

Muukalaisvihan kitkentä on Sirnön sydämenasioita, hänen tärkeimpiä teemojaan EU-vaaleissakin.

– Eikä muukalaisviha tule esiin pelkästään siinä, että puhutaan maahanmuuttajista tai pakolaisista vaan myös siitä, miten suhtaudutaan toisiin eurooppalaisiin.

Sirnö sanoo, että keskeiseksi kysymykseksi EU-parlamentissa nousee muukalaisvihaa eli rasismia koskevissa asioissa se, onko todellisuudessa olemassa mitään EU-kansalaisuutta ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Toisista EU-maista tulevat ihmiset kohtaavat nimittäin Sirnön mukaan eri puolilla EU:ta huomattavan syrjivää käytöstä.

EU-mekanismit ihmisten avuksi

Minna Sirnö ihmettelee, että vieläkin jotkut ihmiset pitävät tärkeänä puhua siitä, pitäisikö Suomen olla EU:ssa vai ei. Hänen mielestään EU:ssa ollaan eikä realistista vaihtoehtoa sille ole.

Mutta EU:ssa mukanaolo ei tarkoita Sirnön mukaan sitä, että nyky-EU hyväksytään kritiikittömästi annettuna kaikkine nykypainotuksineen. Sirnö sanoo, että EU:sta pitää kehittää nykyistä paljon sosiaalisempi, ihmisten EU.

Sitä hän Vasemmistoliiton ehdokkaana on nyt ajamassa.

– EU ei ole täydellinen. Se on kaukana täydellisestä. Se ei ole ihmisten juttu vielä.

– Euroopasta pitää tehdä nykyistä demokraattisempi. Ennen kaikkea niin, että sen ratkaisut perustuisivat enemmän ihmisten tarpeisiin kuin siihen, että mistä voidaan voitot kerätä.

Sirnö on vakuuttunut siitä, että EU on tällä hetkellä ainut olemassa olevista poliittisista mekanismeista, jota voidaan käyttää yli kansallisten rajojen heikompiosaisten ihmisten auttamiseksi ja ylipäätänsä inhimillisemmän Euroopan kehittämiseksi.

– EU:ta kehittämällä pystytään takaamaan se, että Euroopassa ollaan työväenhengen mukaisesti solidaarisia muita ihmisiä kohtaan. Itse näen, että minun elämäntehtäväni on yhtälailla huolehtia siitä, että kreikkalaisella laittomalla siirtolaisella on jonkinlaiset elämisen mahdollisuudet kuin siitä, että suomalaisella työttömällä on mahdollisuus leivänsyrjään.

Työn pelisäännöt ja maahanmuutto

EU-tasoiset yhteiset reilun työn teettämisen pelisäännöt ja yhteinen laillista maahanmuuttoa koskeva EU-politiikka kuuluvat Sirnön mukaan erottamattomasti yhteen.

– Molemmat valitettavasti puuttuvat EU:sta.

– En tiedä, kenen etu on, että mieluummin raudalla ja rangaistuksilla otetaan vastaan ne ihmiset, joiden ansiosta saamme halpoja ja hyviä espanjalaisia kurkkuja ja tomaatteja tännekin. Niistä valtaosa on poimittu laittomalla työvoimalla. Espanjaan saapuvat laittomat siirtolaiset ovat vain yksi esimerkki huonoilla palkoilla riistetyistä maahanmuuttajista Euroopassa.

Sirnön mukaan EU:hun olisi luotava sosiaaliturvajärjestelmä, joka kattaisi sekä laittomat tai lailliset muualta tulleet ei-EU-kansalaiset.

Sirnö sanoo, että eurooppalaisella rajat ylittävällä ammattiyhdistysliikkeellä saattaisi olla merkittävä rooli yhteisten työn pelisääntöjen kehittämisessä ja niihin käytännössä oleellisesti liittyvissä maahanmuuttoasioissa.

– Jos EU ei ole itse valmis luomaan tuki- ja valvontamekanismeja, niin ay-liike voisi olla aloitteellinen ja vahvistaa merkittävästi EU-tasolla asemaansa.

Työelämän alueellakin Sirnö pitää EU:ta perinteittensä mukaisesti rauhanmissiona. Sitä ja sen mukanaan tuomaa hyvää pitäisi Sirnön mukaan olla varaa jakaa myös laajemmalle alueelle.

– Mitä laajemmalle sen paree. Etenkin jos siihen vielä liittyy kansainvälinen solidaarisuus ja tuki eikä niinkään muurien rakentaminen muuta maailmaa kohtaan.


Filosofian maisteri Minna Sirnö, 43, kansanedustaja Tampereelta.

Tampereen kaupunginvaltuutettu.

Vasemmistonaisten puhenainen.

Poliittisena elämäntehtävänä on sekä pakolaisten ja laittomien siirtolaisten että suomalaisten köyhien ja työttömien leivästä huolehtiminen.

HS: Turvapaikkahakemusten käsittelyajat lähes kaksinkertaistuneet

Helsingin Sanomat:
Turvapaikkahakemusten käsittelyajat lähes kaksinkertaistuneet
26.5.2009

YLE Uutiset:
Turvapaikkahakemusten käsittely venyy
27.5.2009

Turvapaikanhakija joutuu odottamaan jopa 200 päivää maahanmuuttoviraston puhutteluun pääsyä.

Odotusajat ovat lähes kaksinkertaistuneet viime vuodesta, jolloin puhutteluun pääsi keskimäärin reilussa kolmessa kuukaudessa.

Puhuttelua jonottaa nyt lähes 1 200 henkeä.

Hakijoiden määrän selkeä lisääntyminen viime elokuusta lähtien on vaikuttanut hakemusten käsittelyaikojen pidentymiseen. Viime syksynä ja talvena turvapaikanhakijoita tuli Suomeen keskimäärin 500 kuukaudessa. Keväällä tahti on hieman hidastunut.

"Ruuhkautuneen puhuttelutilanteen lisäksi yhtenä pullonkaulana on nyt myös se, että poliisilla on voimavarojen puutteessa vaikeuksia toimittaa turvapaikkakuulustelupöytäkirjoja Maahanmuuttovirastoon", sanoo ylitarkastaja Marjo Mäkelä Maahanmuuttovirastosta.

"Tällä hetkellä puhutellaan syyskuussa 2008 turvapaikkaa hakeneita ja odotettavissa on käsittelyaikojen pidentymistä", Mäkelä sanoo.

Turvapaikkahakemus eli kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään joko niin sanotussa normaalissa tai nopeutetussa menettelyssä.

Kaikkien turvapaikkapäätösten keskimääräinen käsittelyaika on noin 156 vuorokautta. Keskiarvoa alentaa nopeutettu menettely, jossa hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on reilut sata päivää. Näitä on hakemuksista nykyisin jo lähes puolet.

Nopeutetussa menettelyssä käsitellään joko turvallisesta alkuperämaasta tulleiden hakemukset ilmeisen perusteettomina pidetyt hakemukset. Myös niin sanotut Dublin-tapaukset eli hakijat, joiden turvapaikkapäätöksestä on vastuussa jokin toinen EU-maa, Norja, Islanti tai Sveitsi, käsitellään myös nopeutetusti. Dublin-tapauksia on lähes puolet kaikista hakemuksista.

Ruuhkan syntyminen on ollut tiedossa, ja sitä on nyt ryhdytty purkamaan uusien työntekijöiden avulla. Maanantaina maahanmuuttovirastossa aloitti 30 uutta puhutteluihin keskittyvää virkamiestä kahden vuoden määräaikaisella sopimuksella.

Uudet työntekijät on sijoitettu Helsinkiin, Ouluun ja Imatralle. Puhuttelijoiksi haettiin työntekijöitä lehti-ilmoituksella. Suurin osa uusista työntekijöistä on koulutukseltaan joko lakimiehiä tai yhteiskuntatieteilijöitä.

Maahanmuuttovirasto on varautunut jopa 6 000 turvapaikanhakijan tuloon Suomeen tänä vuonna. Toukokuun alkuun mennessä hakijoita oli tullut hieman odotettua vähemmän, noin 2 000 hakijaa.

Suurin osa hakijoista tulee edelleen Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Maahanmuuttovirasto tosin julkisti viikko sitten Irakin turvalliseksi neljä maakuntaa lukuun ottamatta, mutta vielä ei ole tiedossa, tyrehdyttääkö se irakilaisten turvapaikanhakijoiden virran. Uusina ryhminä on tänä vuonna tullut hakijoita Sri Lankasta.

Ilta-Sanomat: SPR: Pakolaisten saatava kotikunta nopeammin

Ilta-Sanomat/STT:
SPR: Pakolaisten saatava kotikunta nopeammin
26.5.2009

YLE Svnska:
FRK vädjar om fler flyktingplatser

SPR:n tiedote:
Kannanotto: Tukea ja sitoutumista pakolaisten kuntavastaanottoon

Suomen Punainen Risti vetoaa valtioon ja kuntiin, jotta nämä järjestäisivät pakolaisille kotikunnan nykyistä nopeammin.

SPR huomauttaa, että kuntapaikka on edellytys normaalin elämän aloittamiselle uudessa kotimaassa.

Tällä hetkellä sadat oleskeluluvan saaneet odottavat kuntapaikkaa joko turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa tai Suomen ulkopuolella.

Kiintiöpakolaisten saapuminen Suomeen viivästyy sen vuoksi, että jo hyväksytyille pakolaisille ei löydy sijoituskuntaa.

Viime vuoden kiintiöpakolaisista kymmenet ovat edelleen vailla kuntapaikkaa.

SPR:n mielestä valtion pitäisi lisätä taloudellista tukeaan kunnille, jotta korvaukset riittäisivät kattamaan pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.

Kunnille myönnettäviä korvauksia ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen.
__________________________

Kannanotto: Tukea ja sitoutumista pakolaisten kuntavastaanottoon

Pakolaisten tulisi päästä nykyistä nopeammin ja joustavammin muuttamaan kuntiin, koska kuntapaikka on edellytys normaalin elämän aloittamiselle uudessa kotimaassa. Suomen Punainen Risti vetoaakin kuntiin ja valtioon, että ne yhteistyössä tehostaisivat kuntapaikkojen järjestämistä, ja että valtio ohjaisi vastaanottoon riittävästi resursseja.

Suomen Punaisen Ristin valtuuston kannanotto 25.5.2009.

Pakolaisten vastaanotto Suomessa on vaikeuksissa kuntapaikkapulan vuoksi. Sadat oleskeluluvan saaneet henkilöt odottavat kuntapaikkaa joko turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa tai Suomen ulkopuolella. Tämä viivästyttää kotoutumisen käynnistymistä ja aiheuttaa suurta huolta pakolaisten keskuudessa.

On erityisen huolestuttavaa, että kiintiöpakolaisten saapuminen Suomeen viivästyy sen vuoksi, että Suomeen jo hyväksytyille pakolaisille ei löydy kohtuullisessa ajassa sijoituskuntaa. Vuoden 2008 kiintiön osalta kymmenet pakolaiset ovat edelleen vailla kuntapaikkaa. Turvapaikanhakijoiden vastaanottotilannetta puolestaan kuormittaa entisestään se, että osa oleskeluluvan saaneista joutuu jäämään keskuksiin pidemmäksi aikaa. Toukokuun alussa vastaanottokeskuksissa asui noin kolmesataa oleskeluluvan saanutta henkilöä.

Suomen Punaisen Ristin valtuusto korostaa, että pakolaisten suojeluun ja vastaanottoon liittyvien kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen toteutuu parhaiten silloin, kun valtakunnan- ja paikallistason viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat siihen täysipainoisesti ja hyvässä yhteistyössä. On myös lisättävä tietoa ja ymmärrystä sekä myönteisiä asenteita pakolaisten asemaa kohtaan.

Kunnissa tarvitaan nyt sitoutumista pakolaisten vastaanottoon ja syrjimättömyyttä pakolaisten valinnoissa. Valtion tulee lisätä taloudellista tukeaan kuntien työhön pakolaisten vastaanottamisessa, jotta korvaukset riittävät kattamaan pakolaisten vastaanotosta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Laskennallisia korvauksia on korotettava tuntuvalla kertakorvauksella ja korvausjärjestelmään tulee lisätä indeksikorotukset.

Kunnille myönnettäviä laskennallisia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen edes indeksikorotuksilla. Kustannusten seurantaa varten ei ole luotu järjestelmää. Korvausjärjestelmää tulisi myös kehittää siten, että se huomioisi paremmin kuntaan muuttavien pakolaisten todellisen kotoutumisajan ja sisäisen muuttoliikkeen.

Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä tehtävä tukea pakolaisia heidän kotoutumisessaan. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset kymmenillä paikkakunnilla ovat mukana tässä toiminnassa ja haluamme edelleen kehittää ja aktivoida vapaaehtoisten osallistumista pakolaisten vastaanottoon. Järjestön toiminta tukee tällä tavoin myös viranomaisten kotoutumistyötä.

Turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joiden auttaminen ja oikeuksien puolustaminen kuuluvat Punainen Ristin perustehtävään. Sodan uhrien auttaminen kuuluu Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen erityismandaattiin kansainvälisesti. Mandaatti perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen.

Suomen Punainen Risti vetoaa kuntiin ja valtioon, että ne yhteistyössä tehostavat toimintaansa pakolaisten kuntavastaanotossa ja että valtio ohjaa vastaanottoon riittävästi resursseja. Tätä kautta pakolaiset pääsevät nopeasti ja joustavasti muuttamaan kuntiin ja aloittamaan normaalin elämän uudessa kotimaassaan.

Suomen Punaisen Ristin valtuusto on myös erittäin huolissaan kiristyneestä asenneilmapiiristä maahanmuuttoa kohtaan ja rasismista Suomessa. Tuomitsemme rasismin ja kehotamme kaikkia Suomessa asuvia ihmisiä puuttumaan havaitsemaansa syrjivään ja rasistiseen käyttäytymiseen.

Lisätietoja:

Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö: Leena-Kaisa Åberg, 040 504 2463

Vastaanottotyön koordinaattori: Ari Haaranen, 040 7276691

Viestintäjohtaja: Hannu-Pekka Laiho, 040 553 7808

HS: Oikeus: Poliisin lapsipornon estolistalle joutumisesta ei voi valittaa

Helsingin Sanomat:
Oikeus: Poliisin lapsipornon estolistalle joutumisesta ei voi valittaa
25.5.2009

Nelonen:
KRP:n lapsipornosensuurista ei voi valittaa

Aamulehti/STT:
KRP:n lapsipornosensuurista ei voi valittaa

Piraattiliitto:
Sensuurilistalle joutunut ei voi valittaa: "Sananvapaus poistettu Suomesta"

Effi:
Suomi talloo perusoikeuksia ilman valitusoikeutta

Jos keskusrikospoliisi lisää lapsipornon vastaiselle estolistalleen jonkin verkkosivuston, ei lisäyksestä voi valittaa oikeuteen.

Tähän päätyi Helsingin hallinto-oikeus, joka käsitteli nettiaktivisti Matti Nikin valitusta estoa kritisoivan sivustonsa joutumisesta poliisin listalle. Nikki on julkaissut sivullaan poliisin estämiä osoitteita, joista Krp:n mukaan löytyy lapsipornoa.

Poliisin mielestä linkeistä pääsee keskitetysti monelle lapsipornosivulle, ja se riittää eston perusteeksi.

Oikeus päätti jättää tutkimatta Nikin valituksen Krp:n päätöksestä, jolla Nikin sivusto pidettiin estolistalla.

Oikeus viittasi lapsipornon estotoimista annettuun hallituksen esitykseen, jonka mukaan listan ylläpidosta ei synny valituskelpoista päätöstä.

Sivustojen lisääminen estolistalle olisi näin poliisin sisäistä hallinnollista työtä eikä päätöksentekoa. Perusteettomaksi epäillystä listalle ottamisesta pitää silloin kannella ylemmälle poliisiviranomaiselle tai esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Päätös ei tuo valoa siihen, kuka poliisin estojen asiallisuuden lopulta ratkaisee.

Nikin puolustuksen mukaan Krp:n päätöksestä olla poistamatta sivua listalta olisi voinut valittaa. Krp:kin ohjasi Nikin valittamaan hallinto-oikeuteen.

Nikki aikoo valittaa päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös oikeusasiamiehellä on harkittavana tapaukseen liittyvä kantelu.

_______________________________________

Aamulehti/STT:

Tunteita herättänyt keskustelu lapsipornosivujen estolistoista on saanut yllättävän käänteen. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kansalainen ei voi valittaa tuomioistuimelle siitä, että hänen sivustonsa on päätynyt poliisin sensuuriin. Asiasta kertoo Nelosen uutiset verkkosivuillaan.

Estolistojen vastustajien mukaan poliisin sensuurilistalla esiintyy myös muuta kuin lapsipornoa. Arvostelijat ovat olleet huolissaan siitä, että viattomat sivustot joutuvat suodattimeen.

Yleensä kansalaisella on oikeus viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva asia. Estolistoja koskevasta laista puuttuu nyt tämä valitusmahdollisuus.

- Silloin on viety sananvapaus, joka on turvattu perustuslaissa. Viranomainen voi laatia listoja, jotka ovat salaisia, koko prosessi on läpinäkymätön, ja mitään valitusmahdollisuutta ei ole. Sananvapaus on silloin Suomesta poistettu, sanoo professori Arto Karila Nelosen uutisille.

Keskusrikospoliisi myönsi alkuvuodesta, että lapsipornoa suodattaville estolistoille on saattanut joutua sivuja, joilla ei ole enää lapsipornoa.

MTV3: Kokoomusehdokas: Sosiaalipummien maahanmuutolle loppu

MTV3:
Kokoomusehdokas: Sosiaalipummien maahanmuutolle loppu
25.5.2009

MTV3:n vaaliväittelyblogi: Kai Pöntinen, Sampo Terho, Satu Hassi
Miten EU:n pitäisi toimia maahanmuuttajien suhteen?

Kokoomuksen eurovaaliehdokas, ravintolayrittäjä Kai Pöntinen latelee MTV:n netin Vaaliväittelyssä kovaa tekstiä Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

- Suomalaiset ovat oikeutetusti vihaisia sosiaaliturvaa hyväksikäyttävistä turvapaikanhakijoista ja onnenonkijoista, Pöntinen kirjoittaa.

Hän haluaa Suomen käännyttävän hakijoita pikavauhtia ja arvioi viivyttelyn maksavan miljoonia. Pöntinen painottaa, että jos työntekijöitä tarvitaan ulkomailta, sen pitää perustua valikoivaan ja luvanvaraiseen muuttoon. Kerjäläisten "vyöry" maahan saataisiin näin loppumaan.

Pöntinen pitää myös epäkohtana sitä, että monilla paikkakunnilla maahanmuuttajille opetetaan ensin ruotsia.

- Sen tarkoitus on ainoastaan ruotsin kielen ja RKP:n aseman pönkittäminen, hän pamauttaa.

Kokoomusehdokas sanoo haluavansa säilyttää suomalaisen elämäntavan, kulttuurin ja uskonnon.

- En halua, että tulevaisuudessa naiset pakotetaan uskonnollisen lain perusteella peittämään kasvonsa tai että käynnissä oleva sukupuolten välinen tasa-arvokehitys loppuu. Ne jotka tahtovat Turkin mukaan unioniin, tekevät sotaveteraanisukupolven uhraukset turhiksi, Pöntinen arvioi.

Hassi: Pelisäännöt tehtävä selviksi

MTV:n Vaaliväittelyssä vihreiden ehdokas, istuva europarlamentaarikko Satu Hassi puolestaan kaipaa ikkunaa Eurooppa-taloon.

- On korkea aika tehdä selvät säännöt sille, miten tänne pääsee laillisesti töihin ja opiskelemaan. Hengenvaarallinen matka venerähjässä Atlantilla tai Välimeren yli ei saa olla pääsylippu Eurooppaan.

Hassin mukaan Eurooppaan ja erityisesti Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä. Hän pitää Yhdysvaltoja hyvänä esimerkkinä siitä, että maahanmuutto tuo maahan luovuutta.

Hassi muistuttaa, että vielä 1960-luvulla Ruotsin sanomalehdissä puukkotappelu-uutisia otsikoitiin "En finne igen". Hänen mukaansa suomalaisten ei pidä syyllistyä nyt samanlaiseen maahanmuuttajien leimaamiseen.

- Mistä muusta kuin ennakkoluuloista voi olla kyse, kun pikkulapsena Suomeen adoptoitu, suomalaisessa perheessä kasvanut ja suomalaisen koulun käynyt kohtaa hänkin syrjintää töitä hakiessaan, kun ihonväri on tumma, Hassi ihmettelee.

Verkkoapila: Korhonen vaatii Soinia avaamaan korttinsa

Verkkoapila:
Korhonen vaatii Soinia avaamaan korttinsa
25.5.2009

Uusi Suomi:
”Soini, etkö oppinut mitään Tony Halmeen tapauksesta?”

MTV3:
Soini: Ihmisvihan leima loukkaa

Aamulehti:
Keskustan Korhonen vertaa perussuomalaisia IKL:ään

Uusi Suomi:
Timo Soini: ”Hävytöntä, kepu!”
26.5.2009

Ilta-Sanomat:
Timo Soini: Kepun hyökkäykset ovat tolkuttomia

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen vaatii perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia lopettamaan pelleilyn ja kaksilla korteilla pelaamisen EU-vaaleissa. Korhonen pitää huolestuttavana Soinin kaveeraamista eurooppalaisten ääriliikkeiden edustajien kanssa.

Korhosen mukaan Soinin on tehtävä suomalaisille selväksi suhteensa ääriliikkeisiin ja kerrottava äänestäjille, mihin ryhmään hän aikoo Euroopan parlamentissa liittyä, jos tulee valituksi.

Korhonen huomauttaa, että viimeksi sunnuntain Helsingin Sanomissa Libertasin edustaja kertoi Soinin aloittavan neuvottelut ryhmään liittymisestä vaalien jälkeen. Libertas on irlantilaisen miljonäärin Declan Ganleyn puolue, johon kuuluu populistipoliitikkoja eri maista.

”Pelottava ilmiö”

- Ääriliikkeet, nationalismi ja muukalaisvastaisuus ovat nousussa monissa EU-maissa. Tämä on pelottava ilmiö maanosassa, joka on kokenut toisen maailmansodan kauhut. Toivon hartaasti, ettei tämä ilmiö rantaudu Suomeen, hän sanoo.

Korhonen sanoo Soinin leikkivän tulella suosimalla puolueessaan avointa nationalismia ja muukalaisvastaisuutta. Puoluesihteeri Korhonen kysyy, eivätkö Soini ja perussuomalaiset oppineet mitään Tony Halmeen tapauksesta.

Keskustan puoluesihteeri pitää erikoisena sitä, että Soini ainoana eduskuntapuolueen puheenjohtajana kieltäytyi allekirjoittamasta rasisminvastaista kannanottoa.

- Mikä tähän on syynä? Onko Soini antanut eurooppalaisille kavereilleen sitoumuksia, joista emme tiedä, Korhonen kysyy.

”Keskusta kestää”

Korhonen sanoo hämmästelevänsä median toimintaa perussuomalaisia koskevassa uutisoinnissa ja kirjoittelussa. Hän pitää Soini-ilmiötä osin median luomana.

- Perussuomalaisia tuntuvat mediassa koskevan eri säännöt kuin muita puolueita. Soini saa venkoilla ja puhua löysiä ilman että miestä otetaan sanoista kiinni. Erityisen suurta suosiota saavat Soinin muihin puolueisiin ja poliitikkoihin suuntaamat perusteettomat heitot ja tölväisyt.

- Jonkinlainen arkuus Soinin suhteen tuntuu vallitsevan myös poliitikkojen joukossa. Olen havainnut vain Paavo Lipposen, Kyösti Virrankosken ja Paavo Väyrysen tarttuneen Soinin puheisiin.

Puoluesihteeriä harmittaa, että Soini on ottanut päävastustajakseen keskustan. Onko pelkona, että Soini nakertaa keskustan kannatusta?

- Keskusta kyllä kestää hyökkäykset, mutta olen huolissani Suomesta, jos Soinin politiikka saisi laajaa kannatusta.

- Olen pitänyt Soinia hyvänä ja isänmaallisena miehenä, mutta näyttää että hän on ryhtynyt salakuljettamaan Suomeen eurooppalaisia äärioikeistolaisia oppeja samaan tapaan kuin IKL teki 1930-luvulla ennen toista maailmansotaa, Korhonen sanoo.
_______________________

Aamulehti:

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen vertaa perussuomalaisia äärioikeistolaiseen Isänmaalliseen kansanliikkeeseen keskustan Verkkolehti Apilan haastattelussa.

- Näyttää että hän (Timo Soini) on ryhtynyt salakuljettamaan Suomeen eurooppalaisia äärioikeistolaisia oppeja samaan tapaan kuin IKL teki 1930-luvulla ennen toista maailmansotaa, Korhonen arvioi.

Korhosen mielestä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini leikkii tulella suosiessaan puolueessa "avointa nationalismia ja muukalaisvastaisuutta".

- Masentava hyökkäys, joka kertoo enemmän Korhosesta ja keskustasta kuin meistä. Eihän tuommoiseen poskettomuuteen kukaan usko, Soini sanoo.

Soini epäilee keskustan pelkäävän vaalitappiota.

- Ennustin, että tätä on tulossa. Taitaa olla vuoroveto päällä: yhtenä päivänä varapuheenjohtaja Rantakangas, toisena pääministeri, kolmantena Korhonen. Kepun naiset ovat vielä jättäneet rauhaan, kai hekin jonossa odottavat, Soini arvelee.

Syytöksiin äärioikeistolaisuudesta Soini puolustautuu Ylen teettämällä tutkimuksella, joka määrittelee perussuomalaiset poliittisessa keskustassa olevaksi työväenpuolueeksi. Hän kiistää joukossa olevan ääriaineksia.

- Meillä oli juuri puoluekokous, eikä siellä mitään ääri-ihmisiä valittu, vaan tavallisia pienyrittäjiä ja duunareita.

Toni Viljanmaa

YLE: Kerjääminen ei lopu kieltämällä

YLE Uutiset:
Kerjääminen ei lopu kieltämällä
25.5.2009

Taustaa:

Helsingin Sanomat:
Virpi Mäkinen: Pakkokeinot eivät ole ratkaisu kerjäläisongelmaan
22.5.2009

YLE Uutiset:
Kerjäläiset aiempaa röyhkeämpiä

Helsingin Sanomat:
Helsingin kaupunginjohtaja haluaa kieltää kerjäämisen
16.5.2009

Kerjäläisistä kirjan kirjoittanut toimittaja Kimmo Oksanen vastustaa Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen esitystä kerjäämisen kieltämisestä. Keskustelu kerjäämisestä on jälleen kiihtynyt, koska Suomeen tulleet romanikerjäläiset ovat levittäytyneet entistä laajemmalle maahan.

Kaupunginjohtaja Pajunen on esittänyt, että kerjääminen kiellettäisiin Suomessa lailla tai järjestyssäännöillä.

- Se, että kerjäläisiä alettaisiin siirtämään lain nojalla paikasta toiseen, ei ratkaise mitään. Kerjäläisyyttä ei lopeteta lailla, sillä saadaan vain lisää rikollisuutta, Helsingin Sanomien toimittajana työskentelevä Oksanen sanoi Ylen aamu-tv:n keskustelussa.

Esimerkiksi Tanskassa kerjääminen on kiellettyä, ja siellä kerjääminen on Oksasen mukaan laajempaa kuin missään toisessa Pohjoismaassa.

- Jos laaditaan laki, sillä saadaan vain jokainen kerjäläinen ankeampaan asemaan. He ryhtyvät ehkä tekemään jotakin vilunkia ansaitakseen rahaa, hän arvelee.

Pajunen sakottaisi kerjäläisiä

Kaupunginjohtaja Pajusen mielestä Helsinkiin tarvitaan uusia pelisääntöjä, koska ammattimainen kerjääminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Hän kannattaa "vanhanajan järjestyssääntöä", jonka perusteella kerjäämisestä voitaisiin määrätä rikesakkoja.

Pajunen haluaisi kaduille myös puistoisäntiä valvomaan kerjäämistä.

Oksanen pitää kaupunginjohtajan näkemyksiä ymmärrettävinä, koska Suomessa on laaja kannatus työnteolla rakennetulle sosiaaliselle tukiverkostolle, eikä kerjääminen tuo tuottoa jolla rakennetaan sosiaaliturvaa.

Oksanen muistuttaa, että esimerkiksi sosiaalipolitiikan veteraaniksi kutsuttu poliitikko Ilkka Taipale ja vähävaraisia auttavan järjestön toiminnanjohtaja Heikki Hursti ovat ilmoittaneet, etteivät anna rahaa kerjäläisille. Oksasen mukaan on suuri kysymys, pudottaako kerjäläisen pahvimukiin kolikon vai ei.

- Jos kerjäläisille antaa rahaa, saattaa tukea perheen sisäistä ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Perheet jotka ottavat lapsensa pois koulusta mukaan Suomeen kerjäämään, varastavat lapsensa tulevaisuuden, hän varoittaa.

Kerjääminen esiin eurovaaleissa?

Oksanen kehottaa äänestäjiä ottamaan kerjäläiskysymyksen huomioon ensi kuun eurovaalien äänestyspäätöksissä, sillä ratkaisuja ongelmaan pitäisi löytää EU-tasolla.

- Kerjäläiset eivät ole mitään muuta kuin eurooppalaisia köyhiä ihmisiä. Romaneista puhuminen vie harhaan, sillä siihen liittyy niin paljon mielikuvia. Olisi parempi puhua yksinkertaisesti köyhistä ihmisistä, hän sanoo.

Helsingissä romanikerjäläisten parissa työtä tehnyt Tuomo Leinonen Helsingin Diakonissalaitokselta ihmettelee, miksi kerjäläiskysymys ei juuri näy eurovaaleissa. Aamu-tv:ssä vieraillut Leinonen on Oksasen kanssa samoilla linjoilla.

- Kerjäläiset tulevat maista, joissa on eletty pitkään huonoissa olosuhteissa. He ovat ilman koulutusta, eikä heillä oikein ole järkeviä tulonsaannin keinoja. He pyrkivät toimimaan kuten jokainen järkevä ihminen toimisi siinä tilanteessa ja lähtevät katsomaan, miten elantoa voi parantaa, sanoo Leinonen.

YLE Vaalizoom: Insertti Parikkalan vastaanottokeskuksesta (tekstinä)

YLE Vaalizoom: Insertti Parikkalan vastaanottokeskuksesta (video) 22.5.2009

Taustaa:
Uusi Suomi: Maahanmuuttajajuristi älähti Hesarille: ”Harhaanjohtamista” 8.5.2009
Helsingin Sanomat: Suomen sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita 4.5.2009
Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu 23.4.2009

Toimittaja Annukka Roininen:
Viime helmikuussa Särkisalmen kylän vanha maatalousoppilaitos sai aivan uuden tehtävän, kun sinne perustettiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Samalla kuuden tuhannen asukkaan Parikkala sai 25 uutta työpaikkaa ja 80 turvapaikanhakijaa.

Kawar Mikael Salih, alaikäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija:
Enoni selvitti Irakissa missä maissa pakolaiset saavat oikeudenmukaista kohtelua. Hän järjesti minut Turkkiin salakuljettajien avulla. Sitten tulin Suomeen.

Toimittaja:
Irakin kurdi Kawar Mikael Salih kertoo tulleensa Suomeen juuri ennen kuin vastaanottokeskus avattiin.

Kawar Mikael Salih:
Tulin kai Italian tai Saksan kautta rekan kyydissä ja päädyin Suomeen. Mutta en halua puhua siitä.

IS: Baltialaiset pitkäkyntiset käyvät yhä useammin Suomessa

Ilta-Sanomat/STT (pitkä):
Baltialaiset pitkäkyntiset käyvät yhä useammin Suomessa
24.5.2009

Helsingin Sanomat/STT (lyhyt):
KRP: Baltiasta tuleva omaisuusrikollisuus kasvussa

Baltialaiset rikolliset näyttävät rantautuneen Suomeen kiivaammin kuin koskaan.Alkuvuonna poliisi on epäillyt yli 700:aa virolaista omaisuusrikoksista.

Valtaosa teoista on näpistyksiä, mutta myös varkauksien osuus on noussut. Yhä useammin poliisi epäilee omaisuusrikoksista myös liettualaisia ja latvialaisia pitkäkyntisiä.

-Trendi on selkeästi nouseva. Baltiasta suuntautuva omaisuusrikollisuus Suomeen on selvä uhkatekijä, sanoo rikosylikomisario Ari Karvonen KRP:stä.

Balttien aktiivisuus Suomessa tuli esille jo viime vuonna. Tuolloin virolaiset nousivat rikosepäilyissä suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi ensi kertaa ohi venäläisten.

Poliisin tilastojen mukaan viime vuonna tutkinnassa olleista rikoksista syylliseksi epäiltiin peräti 9200:aa virolaista. Luku on kaksituhatta enemmän kuin vuotta aiemmin. Vajaata puolta heistä epäiltiin liikennerikoksista ja -rikkomuksista, missä ei ollut juurikaan kasvua.

Huomattavaa on kuitenkin se, että poliisi epäili liki 2100:aa Viron kansalaista omaisuusrikoksista viime vuonna, mikä on liki kaksi kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Heistä valtaosaa eli 1500:aa poliisi epäili varkauksista.

"Perästä tullaan"

Omaisuusrikollisuus noudattelee sesonkeja: talvella katoaa moottorikelkkoja, kesäisin moottoripyöriä, mönkijöitä ja venemoottoreita. Valtaosa omaisuudesta jää kadoksiin ja poliisin haaviin vain tekoportaan miehiä.

-Perinteisin tapa on tulla tänne laivalla 4-5 hengen porukalla parila eri autolla, viedä omaisuus ja palata takaisin jo samana päivänä, Karvonen kuvaa.Joukon kokoonpano voi vaihtua tiuhaan.

-Mafiaa Virossa ei ole. Ammattirikolliset toimivat projektipohjaisesti, eli he saattavat koota porukan vain yhtä keikkaa varten, sanoo Viron keskusrikospoliisin johtaja Eerik Heldna.

Anastettu omaisuus saatetaan kierrättää Baltiaan Ruotsin kautta. Muutama viikko sitten Suomen ja Viron viranomaisten onnistui löytää Etelä-Virosta Suomesta vietyjä moottoripyöriä ja mönkijöitä. Osa oli ehditty jo myydä paikallisille ostajille. Baltian markkinoiden lisäksi omaisuutta kulkeutuu Venäjälle.

-Pyrimme selvittämään syyt ja menemään paikan päälle. Se on ainoa tapa viestiä, että perästä tullaan vaikkakin ehkä hitaasti, Karvonen sanoo.Suomessa virolaiset ovat tunnettuja kello- ja kultaliikkeiden ryöstöistä, ja niistä he ovat niittäneet mainetta myös Keski-Euroopassa.

Schengen avasi rajat

Liettualaisia rikollisia on käynyt Suomessa aalloittain. Tunnetumpia he ovat olleet Ruotsissa ja Norjassa. Siellä viranomaiset ovat onnistuneet rajoittamaan näiden toimintaa, ja nyt liettualaisten kiinnostus on kääntynyt kohti Suomea.

-Isompia ja pienempiä juttuja on paljastettu koko ajan, joten viitteitä heidän liikkumisestaan on, Karvonen kuvaa.

Yksi selkeä syy rikollisten lisääntyneeseen virtaukseen Suomeen on Baltian-maiden liittyminen Schengen-sopimukseen puolitoista vuotta sitten.

-Kaikkien juttujen paljastuminen perustuu nyt viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon, Karvonen toteaa.

Toinen syy lienee taloustaantuma, joka alkoi koetella Baltiaa jo viime keväänä.

Huumereitit Suomeen ovat perinteisesti kulkeneet Virosta, ja sen oletetaan ruokkivan myös muuta rikollisuutta. Lisäksi Suomessa omaisuus suojataan usein vain vakuutuksilla. Toisin on Baltiassa.

-Siellä ei näe kaduille parkkeerattuja moottoripyöriä, vaan ne pidetään huolellisesti piilossa, Karvonen sanoo.

STT-MARJO NÄKKI

_________________

Helsingin Sanomat/STT:

Talouden taantuma ja Schengen-sopimuksen avaamat rajat näyttävät lisänneen rikollisten kiinnostusta Suomea kohtaan.

Alkuvuonna poliisi on epäillyt yli 700:aa virolaista omaisuusrikoksista, mikä on parisataa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtaosa teoista on näpistyksiä. Varkauksien osuus on kuitenkin noussut. Yhä useammin poliisi epäilee omaisuusrikoksista myös liettualaisia ja latvialaisia.

Keskusrikospoliisin mukaan Baltiasta Suomeen suuntautuva omaisuusrikollisuus on selvä uhka.

Balttien aktiivisuus Suomessa tuli esille jo viime vuonna. Tuolloin virolaiset nousivat rikosepäilyissä suurimmaksi ulkomaalaisryhmäksi ensi kertaa ohi venäläisten.

Viime vuonna poliisi epäili liki 2 100:aa Viron kansalaista omaisuusrikoksista, mikä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Pohjalainen: Vistbacka vastaa ministeri Thorsille

Pohjalainen/mielipide:
Vistbacka vastaa ministeri Thorsille
23.5.2009

Pohjalainen/mielipide:
Astrid Thors : Turvapaikkahakemukset tutkitaan yksilöllisesti
21.5.2009

Taustaa:

Pohjalainen:
Raimo Vistbacka: Suomi tukee ihmissalakuljetusta?
9.5.2009

Kiitos ministerille sangen asiallisesta vastineesta (21.5.), joka oli tehty kirjoitukseeni Pohjalaisessa (9.5.). Uskon ja tiedän, että viranomaiset tekevät Suomessa työtään vastuullisesti kulloistenkin säännösten ja oheistuksen mukaisesti. Siitä ei ole epäilystäkään.

Kirjoituksessa olisin odottanut jotain muutakin kommenttia kuin totaalinen kieltäminen epäilylleni, että tukevatko hallituksen toimet kansainvälistä rikollisuutta.

Erityisen huolestuttavaa on ollut turvapaikkahakijoiden määrän lisäys, joka on ollut hälyttävän suuri vuodesta 2007 verrattuna vuoteen 2008. Esimerkiksi ns. ankkurilasten eli yksin tulleiden alaikäisten tai alaikäisiksi itseään väittävien määrä on kasvanut mainittuina vuosina 98:sta 706:een eli nousua on ollut 620 prosenttia. Olisin odottanut ministeriltä jotain kannanottoa kyseiseen nousuun.

Pohjalaisessa oli 17.4.2009 juttu, joka oli otsikoitu "17 000 dollarin pakomatka Irakista Pohjanmaalle". Jutussa haastateltiin kuvan kera turvapaikanhakijaa, joka kertoi maksaneensa pakomatkastaan 12 000 dollaria. Maksu oli suoritettu mitä ilmeisimmin ihmissalakuljetuksiin erikoistuneille rikollisryhmille.

Kerroin kirjoituksessani myös niistä tiedoista, joita saimme poliisiasianneuvottelukunnan matkalla Europoliin, jossa kerrottiin miten kansallisen lainsäädännön ja lakien tulkintojen muutoksen vaikuttavat lähes välittömästi rikollisuuden tuloon esimerkiksi laittomaan maahanmuuttoon.

Ministeri voi tarkistaa Europolista saamamme viestin myös matkaan osallistuneelta RKP:n edustajalta.

Toivon vieläkin, ettei Suomen hallitus olisi millään muodoin tukemassa edellä mainitun kaltaista kansainvälisten ihmissalakuljettajarikollisjärjestöjen toimintaa. Onneksi ministerin kirjoituksessa oli jo muutamia positiivisia elementtejä, jotka varmasti toteutuessaan parantavat nykyistä huolestuttavaa kehitystä.

Ystävyydellä,

Raimo Vistbacka (ps.) Kansanedustaja Alajärvi

_____________________________

Turvapaikkahakemukset tutkitaan yksilöllisesti

Raimo Vistabacka esitti kirjoituksessaan (9.5.) väitteen, että Suomen hallitus tukisi ihmissalakuljetusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vastuullisen maahanmuuttopolitiikkaan, jonka osia ovat työperäisen maahanmuuton edistäminen, laittoman maahanmuuton torjunta ja kansainvälisen suojelun antaminen sitä tarvitseville.

Toimivan turvapaikkajärjestelmän perusta on tehokkaasti toimiva hakemusten käsittely. Maahanmuuttoviraston resursseja onkin lisätty lisämäärärahalla, jonka turvin palkataan 40 määräaikaista henkilöä turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti, ja henkilön suojelun tarve selvitetään.

Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, ja eri maiden tilannetta seurataan jatkuvasti. Viimeisimpänä esimerkkinä Irak, jonka turvallisuustilanne on parantunut ja tämä vaikuttaa irakilaisilta hakijoilta vaadittaviin perusteluihin turvapaikan saamiseksi. Suomen ja Ruotsin välillä ei ole suuria eroja suojelun tarpeen määrittelyssä, toisin kuin Vistbacka väittää.

Turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttavat useat tekijät, muun muassa lähtömaiden muuttunut tilanne. Sisäasiainministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jossa tarkastellaan Suomen turvapaikkapolitiikkaa ja verrataan linjauksia muun muassa muihin Pohjoismaihin.

Astrid Thors (r.) Maahanmuutto- ja Eurooppaministeri