Iltalehti: Pääkirjoitus: Väärät faktat ovat polttopulloja 2.11.2015
Yle: "Kansa on kyllästynyt manipulointiin, kontrolliin ja valehteluun" – tämän vuoksi MV-lehteä luetaan 1.11.2015
Yle: Näin somehuhusta tulee "totta" – tarkastelussa kolme vastamedian uutista
Yle: Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia
Yle: "Julkisen keskustelun häirikkö" – Eliitin vastainen media heijastaa suomalaista herravihaa
Vastamedian totuus löytyy sananvapauden harmaalta laidalta.
Pyhäinpäivän viikonvaihteen traagiset tapahtumat ovat laukaisseet surun ohella epäluuloa ja arveluja peitellyistä tiedoista. Siinain lentoturma, 16-vuotiaan tytön murha Joutsenossa ja polttopulloisku alaikäisiä turvapaikanhakijoita vastaan Ylivieskan kristillisessä opistossa ovat koskettaneet suoraan ihmisten tunteita. Samalla epävakaalta tuntuva aika saattaa altistaa uskoa viholliskuviin.
Isisin ilmoitus siitä, että se olisi osunut ohjuksellaan 9 000 metrin korkeudessa lentäneeseen venäläiskoneeseen, ei asiantuntijoiden mukaan voi pitää paikkaansa. Silti Lufthansa, Air France ja Emirates ovat toistaiseksi keskeyttäneet lennot Siinain niemimaan yli. Venäjän ja Egyptin kannalta olisi toivottavaa, ettei turma kytkeytyisi terrorismiin. Koneen raju repeäminen saattaa kuitenkin viitata pommiin matkustamossa.
16-vuotiaan tytön raaka murha lauantain vastaisena yönä Joutsenossa käynnisti sosiaalisessa mediassa laajan huhumyllyn, jossa tekijän epäiltiin löytyvän Joutsenon vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden joukosta. Vihapuheeksi riistäytynyt some-keskustelu johti siihen, että poliisi katsoi aiheelliseksi kumota jo esitutkinnan keskeltä väitteet sekä murhan tekijästä että tekotavasta. Murhasta on pidätetty epäiltynä 19-vuotias suomalaismies.
Raudaskylän kristillisen opiston seinään heitetyt palavalla sytytyslangalla varustetut polttopullot eivät sytyttäneet tulipaloa, sillä neljäntoista alaikäisen turvapaikanhakijan asuinsiipeen oli matkaa. Tämä ei silti tarkoita, että polttopulloisku olisi vähemmän rasistinen. Tai että kokemus olisi vähemmän julma traumatisoituneille pakolaisnuorille.
Kriittistä on, mistä iskuina toteutuva vihapuhe saa käymisvoimaa. Oma osansa avoimemmaksi muuttuneeseen suomalaiseen rasismiin on ns. vastamedialla. Sosiaalisessa mediassa ahkerasti jaettujen juttujen tavaramerkkejä ovat kärjekkyyden ja alatyylin ohella usein täysin valheelliset tiedot.
Kun sosiaalinen median megafoni yhdistyy välitettyjen "uutisten" olemattomaan lähdekritiikkiin - sekä tekijöiden että lukijoiden osalta - syntyy kehnoa ymmärrystä todellisuudesta. Etenkin journalistisen verkkosivun kuosiin tehty MV-lehti on vakiinnuttanut paikkansa huhugeneraattorina, joka valtamedia- ja instituutiokritiikin rinnalla lietsoo rasismia.
Maahanmuuttovastaisen MV-lehden ja antisemitistisen Magneettimedian kaltaisten ilmiöiden merkitystä ei ole syytä vähätellä vain lieveilmiöksi ja herravihan varaventtiiliksi sananvapauden harmaalla alueella.
Ylen (1.11) verkkosivujen paketti vastamedioiden toimintatavoista osuu poikkeuksellisen otolliseen ajankohtaan. Hyvä on, että esimerkkijutuista perataan konkreettisesti esiin paikkansapitämättömät faktat.
MARKETTA MATTILA